VOL-jaoksen blogiteksti: Varhaiskasvatuksen veto-ja pitovoimaan on panostettava.

Perjantai 25.8.2023 - Janna Paukkunen & Heini Pihko

Varhaiskasvatusta on rakennettu vuosikymmeniä psykologiseen ja kasvatustieteelliseen tutkimustietoon perustuen. On tunnistettu lapsen varhaisvuosien ainutlaatuinen merkitys myöhemmälle elämälle. Tästä syystä päiväkotien henkilöstörakennetta on muutettu niin, että jokaisen lapsiryhmän pedagogisen toiminnan suunnittelusta, arvioinnista ja kehittämisestä vastaa yliopistokoulutettu opettaja. Hallitus onkin jo luvannut vastata tähän ja se aikoo lisätä yliopistoihin varhaiskasvatuksen opettajaopintoihin aloituspaikkoja siten, että joka vuosi koulutetaan vähintään 1400 uutta varhaiskasvatuksen opettajaa. Tosin rahoitusta tähän ei ole varmistettu. Koulutuspaikkojen lisääminen ei kuitenkaan yksin riitä, vaan on huolehdittava myös alamme veto- ja pitovoimasta; valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman mukaisen toiminnan mahdollistavista resursseista ja työhyvinvoinnista. Huomiota on kiinnitettävä siihen, että valmistuneet varhaiskasvatuksen opettajat hakeutuvat ja jäävät työskentelemään varhaiskasvatukseen.

Varhaiskasvatuksen opettajina rakennamme tulevaisuutta pyrkien antamaan kaikkein tärkeimmille parhaat mahdolliset eväät heidän opinpolulleen ja elinikäiseen oppimiseen kaikilla elämän osa-alueilla ratkaisevassa ikävaiheessa. Jotta oppiminen ja onnistumisen kokemukset, sekä muiden toiminnalle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen mahdollistuvat, tarvitaan lähtökohdat jossa kasvattaja voi aidosti pysähtyä lasten ja kulloisenkin tilanteen äärelle ja käsitellä ilmiöitä lasten kanssa kunkin yksilölliset tarpeet ja ominaisuudet huomioiden. 

Päiväkodissa toimintaa säätelee modernin yhteiskunnan vaatimukset huomioonottava varhaiskasvatuslaki. Tämä yhdessä valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman kanssa pitävät varhaiskasvatuksen vaatimukset korkealla ja pyrkivät takaamaan tasapuolisen varhaiskasvatuksen kaikille lapsille. Vaativuudessaan alalla työskentely on kuitenkin mielenkiintoista ja haastaa myös tekijäänsä olemaan paras versio itsestään. Kuten todettu, tarvitaan laajaa ja poikkitieteellistäkin tietopohjaa ja vielä monipuolisemmin taitoja. Merkittävää on myös opetella tuntemaan ja luomaan turvallinen suhde jokaiseen ryhmän lapseen jotta heidän kasvun, oppimisen ja hyvinvoinnin yksilöllinen tukeminen onnistuu. Työllämme on vaikutusta yksilöiden, perheiden, yhteisöjen ja yhteiskunnan tasolla, välittömästi ja yli sukupolvien. Taattu hyöty siitä saadaan kuitenkin irti vain silloin kun työntekijät pystyvät tarjoamaan kaiken koulutuksestaan ja jatkuvasta kouluttautumisestaan saadun ammattitaitonsa, soveltamaan osaamistaan tarpeen mukaan rakentaen ja vahvistaen valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman mukaista laadukasta ja pedagogisesti painottunutta varhaiskasvatusta. Lisäksi työntekijöiltä edellytetään sensitiivistä, ratkaisukeskeistä ja positiivista työotetta, sekä kykyä reflektoida ja mukauttaa toimintaansa jatkuvasti. Alaan ja sen osaajiin panostaminen on nähtävä kannattavana sijoituksena.

Jotta työtä voi tehdä parhaalla mahdollisella tavalla on huomioita, että resurssit työn tekemiseen ovat riittävät. Yksi olennaisimmista resursseista on maltillinen ryhmäkoko sekä ammattitaitoinen ja moniammatillinen työyhteisö mukaan lukien varhaiskasvatuksen erityisopettaja ja päiväkodin johtaja, sekä pätevät ja mielellään myös tutut sijaiset. Ja kuten kaikessa työssä niin myös varhaiskasvatuksessa on oleellista, että työskentelytilat ja työvälineet riittävät ja asianmukaiset.

Jotta meillä tulevaisuudessa olisi riittävästi kelpoisuusehdot täyttäviä, pedagogisesti koulutettuja ja lapsille omistautuneita varhaiskasvatuksen opettajia, erityisopettajia ja päiväkodin johtajia, on huolehdittava varhaiskasvatuksen vetovoiman lisäksi myös sen pitovoimasta. On varmistettava, että koulutuspaikkojen lisäämisen lisäksi huolehditaan jo olemassa olevista ammattilaisista. Työ on erittäin vastuullista ja vaativaa, ja palkka tulisi suhteuttaa siihen. Ennen kaikkea resurssit tulisivat olla sen mukaiset, että niillä varmistettaisiin turvallinen, lapsen kehitystä ja hyvinvointia edistävä toiminta, sekä opettajien pysyminen alalla ja työkykyisinä.

Työ varhaiskasvatuksessa on kuitenkin erittäin vastuullista ja vaativaa ja palkka tulisi suhteuttaa siihen. Varhaiskasvatus on tasa-arvoisuutta lisäävä ja muun muassa syrjäytymistä ja mielenterveysongelmia ennaltaehkäisevä palvelu, joten siihen panostamalla säästettäisiin pitkällä juoksulla kuluissa ja verovaroissa. Kuten alkujaan Frederick Douglass aikanaan totesi: "It's easier to build strong children than to repair broken men." 

Varhaiskasvatuksen vaikuttavuuden vahvistamiseen on vahva tahtotila mutta nyt tarvitaan toimenpiteitä, jotta todellisuudessa pystyttäisiin takaamaan yhdenvertaisesti kaikille lapsille laadukas ja vain siten myös tuottava varhaiskasvatus. Alan ongelmakohdat ovat olleet viime vuosina runsaasti esillä ja nyt viimeistään hallituksen ja kuntapäättäjien olisi huomioitava nämä seikat budjeteissaan. Tulevaisuuden hyvinvointi ja talous riippuvat lapsistamme. Varhaiskasvatuslaki nykyisellään vastaa tarkoitustaan ja nyt kaikki sitä turvaavat toimenpiteet pitää toteuttaa ja niistä on pidettävä kiinni. Laki on tehty turvaamaan lasten oikeuksien toteutumista!

Pyrimme OAJ Pirkanmaan VOL-jaoksena edistämään alamme veto- ja pitovoimaa huolehtimalla varhaiskasvatuksen edunvalvonnasta, puuttumalla erilaisiin epäkohtiin ja lisäämällä tietoutta varhaiskasvatuksesta. OAJ Pirkanmaa esimerkiksi järjestää tapaamisia kansanedustajien kanssa ja näin meillä on myös väylä viedä asioita eteenpäin eduskuntaan. 

Janna Paukkunen, Varhaiskasvatuksen opettaja, VOL-joksen jäsen, OAJ Pirkanmaa

Heini Pihko, varhaiskasvatuksen opettaja, VOL-jaoksen puheenjohtaja, OAJ Pirkanmaa

PERJANTAIN BLOGI: YSI - Työhyvinvoinnin ytimessä: Mitä kuuluu?

Perjantai 2.6.2023 klo 22:11 - Jaana Vallius, Jouni Kaipainen

Työhyvinvoinnin ytimessä: Mitä kuuluu?

Jaana Vallius ja Jouni Kaipainen

Arkisten touhujen keskellä Ylen uutislähetyksestä kantautuu uutistoimittaja Matti Röngän lohduttomilta kuulostavat sanat: ”Opettajista ja muista kasvatusalan ammattilaisista on pula. He uupuvat työssään. Alaa tuntuu uhkaavan samanlainen tekijäkato kuin hoivapuolella.”

Opettajataustaisen kuulijan selkäpiitä karmii: tähän on tultu, valitettavasti.

Opettajien työhyvinvoinnista on viime aikoina keskusteltu monissa medioissa hyvin vilkkaasti. Eri asteiden opettajien työssä jaksaminen ja työkuorman kohtuuttomuus ovat nousseet suureksi valtakunnalliseksi puheenaiheeksi. Tilanne ei kuitenkaan ole uusi, sillä kentältä on jo vuosien ajan kaikunut ääniä, joita ei opettajien omien sanojen mukaan ole aiemmin otettu vakavasti. OAJ:n tekemien kyselyiden mukaan jopa 60 prosenttia opettajista harkitsee alanvaihtoa, moni on sen jo tehnytkin. Helmikuussa 2022 julkaistu OAJ:n opetusalan työolobarometri kertoi myös karua kieltään: opetusalan henkilöstön kokemukset työoloista ovat heikentyneet entisestään.

Eräässä opetus- ja kasvatusalan someryhmässä opettajia pyydettiin ilmiantamaan sellaisia työpaikkoja, joissa ilmiantaja on kokenut työskentelynsä positiiviseksi. Ketjun ilmiannoissa kärkipaikalle nousi hyvä työyhteisö, tämän jälkeen tasaveroisina tekijöinä olivat sekä esihenkilötyö että riittävät resurssit.

Työturvallisuuslain mukaan työnantajalla on työturvallisuuden osalta yleinen huolehtimisvelvoite. Työnantajan on jatkuvasti tarkkailtava työympäristöä, työyhteisön tilaa ja työtapojen turvallisuutta. Työnantajan on myös tarkkailtava toteutettujen toimenpiteiden vaikutusta työn turvallisuuteen ja terveellisyyteen. Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta puolestaan antaa selkeät raamit sille, että työsuojelun yhteistoiminnan tavoitteena on edistää työnantajan ja työntekijöiden välistä vuorovaikutusta sekä tehdä mahdolliseksi työntekijöiden osallistuminen ja vaikuttaminen työpaikan turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevien asioiden käsittelyyn. Muita tärkeitä työhyvinvoinnin osatekijöitä ovat työntekijältä löytyvät omat hyvinvointitaidot kuten resilienssi, itsensä johtaminen (self -management), stressinsietokyky, joustavuus, epävarmuudensietokyky ja empatia. Muun muassa koronapandemiasta johtuen työntekijöiden omia työhyvinvointitaitoja korostetaan työelämässä ehkä enemmän kuin koskaan aiemmin. Kannattaa kuitenkin muistaa, että työhyvinvointi on monelta osin joukkuelaji, jossa kultamitaliin vaadittavaa kuntoa sekä tarvitaan että testataan jokaisena työpäivänä.

Palautuminen on tärkeä osa työhyvinvointia. Perinteisesti palautumista on pidetty toimintana, joka tapahtuu työpäivän jälkeen vapaa-ajalla. Palautuminen on myös hyvin yksilöllistä ja siihen vaikuttaa moni tekijä. Työstä aiheutuvan fyysisen, psyko -sosiaalisen ja kognitiivisen kuorman tulisi kuitenkin olla sillä tasolla, että palautumista tapahtuu myös työpäivän aikana. Tätä kannattaakin miettiä vakavasti: löytyykö työpäiväsi lomasta hetkiä, joissa koet jonkinasteista sekä fyysistä että psyykkistä palautumista?

Iästä riippumatta jokainen ihminen kaipaa arvostuksen ja huomioiduksi tulemisen tunnetta. Työsuojelun yhteistoiminta ei ole mikään uusi juttu eikä varsinkaan mitään rakettitiedettä: kiireen lomassa kollegan luokse kannattaa pysähtyä hetkeksi ja kysyä ”Mitä kuuluu?” tai ”Kuinka voit?” Nämä, oikeastaan itsestään selviltä tuntuvat työpäivän smalltalkin aloittajat, luovat perustavaa laatua olevaa työhyvinvointia. Pidetään huolta itsestämme ja toisistamme!

Jaana Vallius

luokanopettaja

Tampereen perusopetuksen 2. varatyösuojeluvaltuutettu

Jouni Kaipainen

luokanopettaja

teknisen työn aineenopettaja

Tampereen perusopetuksen työsuojeluvaltuutettu

OAO/YLL jaoksen blogi

Perjantai 28.4.2023 klo 13:11 - Johanna Toivanen

Hei,

olen Johanna Toivanen OAJ Pirkanmaan OAO-YLL jaoksen puheenjohtaja. Lyhenteessä OAO tarkoittaa OAJ:n ammatillisia opettajia ja YLL yliopistojen opetus alan jäsenistöä. Jaoksemme edustaa siis molempien sektoreiden jäsenistöämme. Jaokseen kuuluu puheenjohtajan lisäksi 7 jäsentä, joilla kaikilla henkilökohtaiset varajäsenet. Jaoksen jäsenet ovat ympäri Pirkanmaata ja edustavat kaikkia ammatillisia opettajaryhmiä sekä korkeakouluyhteisön OAJ:läisiä jäseniä. Jaoksen toimikausi on kaksi vuotta, eli vuodet 2023-2024.

OAJ Pirkanmaan alueyhdistyksen OAO-YLL -jaos seuraa ja ottaa osaa alueensa koulutuspoliittiseen keskusteluun. Jaos valmistelee ammatillisen perus- ja aikuiskoulutuksen, ammattikorkeakoulun, yliopistojen, taiteen perusopetuksen sekä vapaan sivistystyön toimintaan liittyvät asiat OAJ Pirkanmaan hallituksen käsiteltäväksi. Jaos kokoontuu 8 - 10 kertaa vuoden 2023 aikana. Jaoksen kokouksista laaditaan muistiot. Jaoksen kokouksiin kutsutaan ja niihin osallistuvat myös alueyhdistyksen puheenjohtaja ja alueasiantuntija sekä pääluottamusmiehet ja ammatillisten opettajayhdistysten puheenjohtajat ja OAO:laiset OAJ -valtuutetut.  

OAO-YLL –jaos valvoo ammatillisten opettajien etuja tuomalla esityksiä hallituksen (OAJP) päätettäväksi. Jaos pitää yhteyttä alueen luottamusmiehiin tiedottamalla sekä järjestämällä ajankohtaista koulutusta koko jäsenistölle, jaos järjestää myös ammatillisten pääluottamusmiesten säännölliset tapaamiset. Jaoksen jäsenet osallistuvat oman alansa yhdistysten OAJ:n valtakunnallisiin ja OAJ Pirkanmaan alueyhdistyksen edunvalvontakoulutuksiin sekä erilaisiin vaikuttamistilaisuuksiin.

Jaoksen tärkein painopiste vuonna 2023 toisen asteen osalta on ammatillisen koulutuksen muutosten ja oppivelvollisuuden laajenemisen edunvalvonnan koordinointi Pirkanmaan alueella kaikkien OAJläisten osalta. OAJ Pirkanmaa ja OAO-YLL -jaos pohtivat ja ottavat kantaa siihen, miten uudistukset toteutetaan mahdollisimman pienin vaurioin ja miten OAJläiset parhaiten työllistetään, opettajan tehtävien ja työnkuvan muuttuessa. Edunvalvonnan haasteisiin vaikuttaa mm. nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen kokoaminen yhden lain alle, opetuksen toteuttaminen merkittävästi nykyistä enemmän työpaikoilla, rahoituksen merkittävä väheneminen sekä oppilaitosverkon ja toimipisteiden mahdollinen supistuminen. Lisäksi toimintavuoden 2023 ajankohtaisena teemana on eduskuntavaalivaikuttaminen.

Johanna Toivanen

OAO-YLL jaoksen puheenjohtaja, OAJ Pirkanmaan 1. varapuheenjohtaja

OAJ Pirkanmaa

Ysi -jaos toimii - tule mukaan!

Perjantai 21.10.2022 klo 8:44 - Vesa Ratala

Hei,

olen Vesa Ratala OAJ Pirkanmaan yleissivistävien (YSI) opettajien jaoksen puheenjohtaja. Jaokseen kuuluu 14 jäsentä ja puheenjohtaja. Jäsenet ovat ympäri Pirkanmaata ja edustavat eri ysiläisiä opettajaryhmiä. Jaoksen toimikausi on kaksi vuotta ja nyt on aika, jolloin haetaan toimijoita vuosiksi 2023-24.

Jos olet kiinnostunut toimimaan YSI-jaoksessa, niin lähde rohkeasti mukaan! Paikallisyhdistyksille tulleessa tiedotteessa on tarkemmat ohjeet Ysi-jaoksen jäseneksi ilmoittautumisesta.

Jaoksen keskeisenä tehtävänä on toimia tiedonvälittäjänä paikallisyhdistysten ja alueyhdistyksen välillä.  Tämän takia jaoksen kokouksiin kutsutaan 14 jäsenen lisäksi aina myös Pirkanmaan ysiläiset valtuutetut ja alueyhdistyksen puheenjohtaja sekä alueasiamies. Kokouskutsut ja muistiot lähetetään myös paikallisyhdistysten puheenjohtajille ja pääluottamusmiehille. Näin varmistetaan tiedon kulku. Kokouksissa on käsitelty monipuolisesti erilaisia asioita mm. alueen kuntien käytänteitä ja ongelmia, vaaliasioita, työhyvinvointia, seudullista oppimateriaalia, etäopetusta, sopimusten noudattamista, YS-aikaa ja nuorten opettajien asioita.

Jaosten jäsenet välittävät kuntien kuulumisia. Tietoja kootaan myös puheenjohtajilta ja luottamusmiehiltä. Kuntakuulumiset viedään OAJ Pirkanmaan hallituksen tietoon.

Viime aikoina kokoukset on pidetty hybridikokouksina, mikä on mahdollistanut kokouksiin osallistumisen helpommin.  

Tiedonvälityksen lisäksi Ysi-jaos ideoi ja järjestää koulutusta ysiläisille opettajille ja yhteistyössä muiden jaosten kanssa myös kaikille operyhmille. Koulutuksia on ollut mm. työhyvinvoinnista, eläkkeistä, viestinnästä, oppivelvollisuuden pidentämisestä ja opettajan oikeuksista.

Kannustankin kaikkia kiinnostuneita tulemaan mukaan alueyhdistyksen toimintaan ja tekemään OAJ Pirkanmaan toiminnasta vieläkin parempaa.

Vesa Ratala

YSI-jaoksen puheenjohtaja

OAJ Pirkanmaa

Ammattiyhdistystoiminta kannattaa!

Perjantai 23.9.2022 - Eija Kamppuri, puheenjohtaja VOL-jaos, OAJ Pirkanmaa

Aloitin luottamusmiehenä Tampereen kaupungilla varhaiskasvatuksessa 19.10.2009 ns. pystymetsästä. Olin Pohjois-Hämeen lastentarhanopettajien jäsen ja osallistuin silloin tällöin jäsentilaisuuksiin. Ammattiyhdistysaktiiviksi minua ei voinut mitenkään kuvata. Olin ns. rivijäsen.

OAJ:n Pirkanmaan alueyhdistys aloitti toimintansa elokuussa 2010. Tulin heti mukaan niin hallituksen kuin varhaiskasvatuksen opettajien jaokseen (silloin LTOL-jaos) sihteeriksi. Samoihin aikoihin aloitin myös OAJ:n Tampereen paikallisyhdistyksen hallituksessa. Olin aika noviisi. Ainakin kaksi vuotta meni siihen, että opin millaisia asioita minkäkin tason kokouksessa kannattaa tuoda esille.

Näiden kolmentoista vuoden aikana olen saanut olla mukana monessa. Olen saanut oppia paljon. Olen tavannut päättäjiä niin kunnan tasolla kuin kansanedustajia, vaikutettu on monin tavoin. Olen oppinut keskustelemaan, perustelemaan ja neuvottelemaan. Kokousten vetäminen on tullut tutuksi ja toimeen tarttuminen on tullut helpoksi. Yhteyksiä olen saanut luotua moneen erilaiseen organisaatioon ja yhteisöön. Minut tunnetaan. Minuun otetaan yhteyttä Pirkanmaan eri kunnista. Toiminta alueyhdistyksessä on antanut minulle kovin paljon. Olen siitä kaikesta kiitollinen.

Kannatan rotaatiota. Mielestäni on hyvä vaihtaa välillä tekijöitä. Olin ensin kuusi vuotta VOL-jaoksen sihteerinä ja sitten kuusi vuotta puheenjohtajana ollen samalla myös alueyhdistyksen varapuheenjohtaja. Nyt on uusien tuulien aika. Minun on aika astua hetkeksi syrjään ja antaa mahdollisuus uusille ideoille. Kuka onkaan uusi VOL-jaoksen puheenjohtaja, sitä ei tiedä vielä kukaan. Jaos valitsee hänet keskuudestaan vuoden 2023 ensimmäisessä kokouksessa. Siihen saakka minä hoidan tehtävää.

Kannustankin OAJ Pirkanmaan jäseniä olemaan aktiivisia oman operyhmän toiminnoissa. Nyt haetaan jäseniä kaikkiin OAJ Pirkanmaan jaoksiin ja hallitukseen seuraavalle toimikaudelle. Ole yhteydessä omaan paikallisyhdistykseesi ja ota kiinnostuksesi siellä puheeksi tai keskustele asiasta sellaisen kollegasi kanssa, jonka arvelet olevat hyvä toimija alueyhdistyksen toimintaan mukaan. Kannusta häntä mukaan. Paikallisyhdistykset ovat saamassa ohjeet siitä, miten ilmoittaa ehdokkaita jaoksiin ja hallitukseen.

OAJ Pirkanmaa on vahva toimija ja valtakunnallisestikin todettu hyväksi alueyhdistykseksi, joka pitää huolta jäsenistään. Hyvässä joukossa on hyvä toimia. Tulkaa mukaan varmistamaan, että jatkossakin toiminta on hyvää.

Vaikka nyt jätänkin hetkeksi taakseni aktiivisen toiminnan alueyhdistyksessä, niin en sieltä kokonaan jää pois, vaikka hieman haikein mielin jo nyt olen. Ei ole helppoa jäädä pois mielekkäästä ja tarkoituksen mukaisesta toiminnasta. OAJ:n valtuutettuna ja OAJ:n Tulo- ja palkkapoliittisen toimikunnan jäsenenä sekä VOL:n hallituksen jäsenenä saan edelleen jatkossakin toiminnassa mukana. Tulen tilaisuuksiin ja kokouksiin kertomaan kuulumisia valtakunnan tasolta ja kuulemaan pirkanmaalaisten ajatuksia vietäväksi eteenpäin OAJ:n organisaatiossa.

Näemmehän vuosikokouksessa 28.11.2022 😊

Eija Kamppuri,

puheenjohtaja VOL-jaos,

OAJ Pirkanmaa

Hektinen kapulan vaihto

Perjantai 24.9.2021 - Johanna Toivanen, OAJ Pirkanmaa pj.

Anna äänesi kuulua, sillä isot asiat päätetään lähellä meitä!

Maanantai 17.5.2021 - Alueasiantuntija Jussi Savolainen

Poikkeukselliset ajat ovat nostaneet esiin yhteiskuntamme toimijoita ja toimintoja, joiden avulla arki pyörii ja tulevaisuutta rakennetaan. Soteuudistuksen jälkeen kuntien tehtävissä korostuvat varhaiskasvatuksen ja opetuksen järjestäminen. Yhtään väheksymättä esimerkiksi nuoriso-, vapaa-aika ja kulttuuripalveluita tai ympäristöön ja vesi- ja jätehuoltoon sekä infrastruktuuriin liittyviä päätöksiä, tulee kunnissa niiden merkittävimpiä rahavirtoja ohjaamaan sivistyslautakunnat. Näissä kuntavaaleissa valitaan meille päättäjät, jotka soten jälkeiset linjaukset tekevät.

Etenkin opetus- ja kasvatusalalla työskentelevien työn merkitys yhteiskunnalle on auennut entistä laajemmin kansalaisten tietoisuuteen. Meillä Suomessa on maailman parhaat opettajat. Laadukasta opetusta, ohjausta ja kasvatuksellista tukea on mahdollista tarjota, mikäli resurssit siihen ovat kunnossa. Kuntapäättäjät ovat paljon vartijoina linjatessaan opetuksen ja kasvatuksen rahoituksesta, eri kouluasteiden ryhmäkoosta, oppimisen tuesta, kouluverkosta ja opetuspalvelujen järjestämisestä sekä huolehtiessaan omalta osaltaan koulurakennusten turvallisuudesta ja terveydestä.

Kuntatalous on monin paikoin vaikeuksissa. Tulevaisuudesta leikkaaminen on hölmöläisen hommaa. Koulutukseen sijoittaminen on tulevaan sijoittamista ja taloudenhoitoa kuntalaisten parhaaksi. Hyvä kuntapäättäjä ei yritä tasapainottaa kuntataloutta esimerkiksi lomauttamalla opettajia, sillä hän tunnistaa koulutuksen, kasvatuksen ja tutkimuksen kunnan elinvoimaa kehittävän vaikutuksen. Yhteistyöstä löytyy avaimia menestykseen. Työnantajan ja työntekijöiden välinen yhteistyö, kuten myös kuntien välinen vuoropuhelu, rakentavat mahdollisuuksia kestävälle tulevaisuudelle. Kuntien on hyvä hakea tarvittaessa yhteistyötä myös yli kuntarajojen koulutustarjonnan lisäämiseksi ja asukkaidensa hyvinvoinnin sekä kunnan vetovoimaisuuden edistämiseksi. Aktiivinen toimijuus alueellisessa ja seudullisessa yhteistyössä voi mahdollistaa opettajien parempaa saatavuutta sekä erilaisten jatkuvan oppimisen palveluiden toteuttamista. Yhteistyön avulla voidaan löytää ratkaisuja myös syntyvyyden laskun aiheuttamiin paineisiin.

Suomessa tarvitaan myös entistä vahvempaa yhteistyötä kuntapäättäjien ja opetushenkilöstön välille. Vastakkainasettelu tai sanelupolitiikka eivät ole tätä päivää, ja henkilöstöä kuunnellen voidaan edistää työhyvinvointia sekä laadukkaan koulutuksen toteutumista. Hyvinvoivat työntekijät ovat sitoutuneempia, ja näin myös opetusalalla toimivien työntekijöiden vaihtuvuuteen voidaan vaikuttaa positiivisesti, eikä osaaminen karkaa naapuriin.

Osallistuminen ja osallisuus yhteisöön luovat hyvinvointia kuntalaisille. Myös kunta voi hyvin, kun kaikki sen asukkaat saadaan mukaan osaksi yhteisöä. Näkyvimpiä osallistumismahdollisuuksia luovat jokapäiväiset palvelut, joihin niiden käyttäjät saavat vaikuttaa. Meillä opettajilla on tässä osallisuus- ja osallistumisen mahdollistamistyössä merkittävä rooli, sillä päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa edistetään joka päivä kuntalaisten osallistumista ja osallisuutta arjen tasolla.

Kuntalaisina jokainen meistä voi vaikuttaa siihen millaista tulevaisuutta kunnassamme rakennetaan. Vaikuttaminen onnistuu kuitenkin vain silloin, kun mekin teemme oman osamme. Äänestämällä ehdokkaita, jotka tunnistavat opetus-, kasvatus- ja tutkimusalan tärkeyden kuntalaisten hyvinvoinnin sekä kunnan vetovoiman ja elinvoimaisuuden kannalta, rakennamme kestäviä tulevaisuuksia. Lähdetään siis sankoin joukoin vaaliuurnille ja annetaan äänemme kuulua!

Luottamusta tarvitaan etätyössäkin

Maanantai 1.2.2021 - Jussi Savolainen, alueasiamies

” Etätyössä luottamuksen rakentumista on pyrittävä suunnitelmallisesti tukemaan”

Etätyöstä on kuluneen vuoden aikana tullut osa yhä useamman opetus-, kasvatus- ja tutkimustyön arkea. Parhaimmillaan etätyö voi edesauttaa työyhteisön toiminnan kehittämistä sekä parantaa sen tuloksellisuutta. Etätyössä korostuu luottamuksen merkitys ja sen rakentamiseen ja ylläpitämiseen on panostettava suunnitelmallisesti.

Keskeisin etätyön edellytys, sen mahdollistavien teknologisten ratkaisujen lisäksi, on luottamus (Aho ym. 2017). Luottamuksen ja yhteisöllisyyden syntyyn katsotaan keskeisesti liittyvän kasvokkain tapahtuvan vuorovaikutuksen. Etätyössä luottamuksen rakentumista ja ylläpysymistä haastaakin samassa tilassa tapahtuvan vuorovaikutuksen puuttuminen tai vähäisyys. Etätyössä tapahtuvaa vuorovaikutusta ei pidetä yhtä luonnollisena ja kokemus tuen saamisesta saattaa poiketa lähityöskentelevistä. (Vilkman 2016) Tästä syystä kommunikaation ja vuorovaikutuksen avoimuuteen on kiinnitettävä huomiota. Samoin kommunikaation oikea-aikaisuus, johdonmukaisuus sekä konsultoiva, selityksiä päätöksenteolle tuova, johtamistapa vaikuttaa myönteisesti luottamukseen (Blomqvist 2006). Luottamus vaikuttaa myös työntekijöiden itseohjautuvuuteen.

Vaikka etätyössä kasvokkain tapahtuvat tapaamiset ovat vähäisempiä, voidaan työn arjessa olla läsnä teknologia-avusteisesti. Etätyössä luottamuksen rakentumista on pyrittävä suunnitelmallisesti tukemaan, sillä sen ajatellaan vievän neljä kertaa pidempään kuin lähityössä. (Vilkman 2016) Osittain asiaan vaikuttaa myös se, että spontaanit kohtaamistilanteet työn arjessa puuttuvat. Etätyön johtamisessa huomiota on syytä kiinnittää etenkin ihmisten sitouttamiseen ja motivointiin, vuorovaikutukseen ja sen mahdollistamiseen sekä työyhteisön yhteiseen tavoitteeseen ja sen selkiyttämiseen.

Luottamus vahvistuu, kun yhteisistä sopimuksista ja aikatauluista pidetään kiinni ja niin esimiehet kuin työntekijätkin ovat tavoitettavissa tarpeen mukaan. Työyhteisössä tulisi yhdessä linjata ja sopia yhteistyötavoista ja kommunikaatiomuodoista. (Eklund, Lidholm & Salminen 2019). Säännölliset virtuaalitapaamiset ja kiinnostuksen osoittaminen kunkin työntekijän tilanteen suhteen, sekä esimiehen että kollegoiden osalta, tukee luottamuksen ylläpysymistä.

Viestintä etätyössä on erilaista verrattuna lähityöhön. Mikäli viesti kulkee lähinnä erilaisten kirjoitettujen tekstien välityksellä, erilaisille tulkinnoille syntyy tilaa. Samaa pulmallisuutta syntyy myös videovälitteisesti, vaikkakin voimme silloin hyödyntää kasvojen ilmeitä viestinnässämme. Etätyöskentelyssä viestinnän tulee olla siis mahdollisimman selkeää ja viestin vastaanottajalla tiedossaan mistä tai keneltä on saatavilla tarvittaessa lisätietoja. Virtuaalisissa kohtaamisissa kannattaa suosia videokuvan välityksellä tapahtuvaa kohtaamista, sillä juuri ilmeet ja kehonkieli osana vuorovaikutusta auttavat lisäämään luottamusta (Eklund ym. 2019).

Etätyössä luottamuksen rakentamiseen ja ylläpitämiseen tulee kiinnittää suunnitelmallista huomiota. Samat hyvät toimintamallit kuin lähityöskentelyssäkin auttavat tukemaan luottamusta työyhteisössä. Etätyössä niille pitää vain löytää erilaiset toimintaedellytykset. Oheiseen kuvaan (kuva 1) on koottu keskeisiä huomioitavia asioita luottamusta ja sen rakentumista tukemaan.

Kuva 1: Vinkit luottamuksen rakentamiseen etätyössä (Jussi Savolainen)

Blogi-kirjoituksen pohjana on käytetty:

Savolainen, J. Luottamuksen rakentuminen ja vahvistaminen etätyössä. 2021. Tampereen ammattikorkeakoulun blogi-sarja: Etänä enemmän- Sote-työ uudistuu.

Lähteet:

Aho, T., Höykinpuro, T., Kähärä, E., Lehtoranta, E. & Sipilä, R. 2017. Etätyössä turvallisesti. Työturvallisuuskeskus.

Blomqvist K. 2006. Luottamus organisaation työhyvinvoinnin ja tehokkuuden taustalla. Työn tuuli aikakausikirja 1/2006. Henkilöstöjohdon ammattilaiset Henry ry.

Eklund, A., Lindholm, T. & Salminen, J. 2019. Taitava tiimivalmentaja. 7., uudistettu painos. Helsinki: Grano Oy.

Vilkman, U. 2016. Etäjohtaminen -Tulosta joustavalla työllä. Helsinki: Talentum

Palautumisesta voimaa arkeen

Torstai 28.5.2020 - Alueasiamies Jussi Savolainen

Poikkeustilanne haastaa jaksamista

Torstai 9.4.2020 - Alueasiamies Jussi Savolainen

OAJ:n työhyvinvointivuoden huhtikuun teemaksi on valittu ”Perusta kuntoon”. Sillä tarkoitetaan työnteon perustaa, eli muun muassa resursseja, osaamista, kelpoisuuksia, töiden suunnittelua ja työkuorman mitoitusta. Työntekijän kannalta teemaan liittyy tietysti omasta työkyvystä ja jaksamisesta huolehtiminen. Avaimet hyvään perustaan syntyvät tutuista elementeistä. Riittävä palautuminen ja lepo yhdistettynä monipuoliseen ruokavalioon, liikuntaan ja työn vastapainona toimivaan vapaa-aikaan vankistavat työkyvyn perustaamme.

Muutaman viikon kestänyt poikkeustilanne jatkunee vielä pitkään ja kuormittaa opetushenkilöstöä laajasti. Muutokset ovat aina kuormittavampia kuin tuttujen polkujen tallaaminen. Opetuksen suunnittelu vie runsaasti aikaa ja toteutuksen muutokset haastavat meitä omaksumaan uusia välineitä ja tapoja opetukseen. Muutosten keskellä oma jaksaminen voi joutua koetukselle. Yli 40 prosenttia OAJ:n Fiilismittariin vastanneista jäsenistä kokee, ettei pysty irtautumaan työstä tai rajaamaan työaikaansa näissä poikkeusoloissa. Työt tulevat osin uniinkin.

Tarvitsemme siis vahvaa työkyvyn perustaa, toimimmepa sitten lähi- tai etäopetuksessa. Opetusta toteutetaan muutosten keskellä ja erilaisin poikkeusjärjestelyin, jotka osaltaan lisäävät työn kuormittavuutta. Poikkeusoloissa tapahtuvan opetustyön haasteet ovat pääosin samankaltaisia riippumatta opetuksen toteutustavasta. Keskityn kirjoituksessani etenkin etätyöhön, vaikka samat ilmiöt, haasteet ja ratkaisut soveltuvat myös lähiopetusta toteuttavien kollegoidemme arkeen. Poikkeustilanne haastaa myös johtamista ja esimiestyötä esimerkiksi riittävään ohjaukseen, valvontaan, tukeen ja palautteeseen liittyen. Näitä asioita käsiteltiin jo edellisessä blogikirjoituksessani.

Etätyön mahdolliset haasteet liittyvät työn ja vapaa-ajan sekoittumiseen. Monet meistä vastailevat viesteihin oppilaille, huoltajille ja kollegoille läpi valveillaoloajan. Uudet tavat toteuttaa opetusta vaativat suunnittelutyötä, joka myös osin läikkyy vapaa-ajalle. Työasiat kuormittavat ajattelua ja työmoodi saattaa jäädä päälle vielä pitkään työpäivän päätyttyä. Erilaiset häiriöt työskentely-ympäristössä haastavat keskittymistämme, olipa kyseessä sitten naapurista kantautuvat remonttiäänet, omien lapsien tarpeisiin vastaaminen, ergonomiset haasteet tai vaikkapa puolison samanaikainen työskentely. Työkuormituksen ja ajanhallinnan ongelmat voivat liittyä uuteen tilanteeseen. Arjesta puuttuu tuttua struktuuria, kun kotona työskennellessä työmatkoja ei enää tarvitse tehdä tai jotkin muut aiemmin työarkeemme kuuluvat toimintatavat ja asiat puuttuvat. Nämä voivat osaltaan vaikeuttaa työ- ja vapaa-ajan erillään pitämistä. Omat haasteensa syntyvät myös työyhteisön sosiaalisten tilanteiden vähentymisestä, joka pahimmillaan voi aiheuttaa jopa eristäytymisen ja työyhteisöstä syrjäytymisen kokemuksia. Mahdolliset työyhteisön ristiriidat voivat jäädä piiloon ja kehittyä. Työryhmän keskinäisen luottamuksen ja yhteistyön ylläpitoon onkin hyvä panostaa säännöllisesti ja suunnitelmallisesti. Yhteistä ajankäyttöä ja läsnäoloa vaativat tapaamiset ja kokoukset, kuten myös osaamisen kehittymisen vaarantuminen, tulee ottaa huomioon työtä suunnitellessa. Myös työntekijään liittyvät yksilöllisemmät tilanteet, esimerkiksi sairaana työskentely ja varhaisen tuen tarpeen tunnistaminen, voivat muodostua haastaviksi ilman selkeitä toimintamalleja.

Ratkaisuja poikkeustilanteen aiheuttamiin haasteisiin voi yrittää löytää pyrkimällä säilyttämään omassa elämässään mahdollisimman normaali rytmi. Jaa päiväsi työhön, ruokailuun, vapaa-aikaan ja harrastuksiin sekä lepoon. Yksi tapa yrittää irrottaa työaika vapaa-ajasta on tehdä työmatkat ennen ja jälkeen työpäivääsi. Voit käydä ulkoilemassa pienen lenkin aamuisin ja iltapäivisin työmatkustamisen sijasta. Toinen etätyötä tukeva asia on keskeytysten ja häiriöiden minimoimisen pyrkimys. Kun sinulla on työaika, tee selväksi etätyöympäristössäsi tarvitsevasi työrauhaa. Yritä huolehtia työn ja taukojen jaksottamisesta. Suunnittele työpäiväsi taukoineen mahdollisuuksien mukaan jo etukäteen. Hyödynnä tarvittaessa vaikkapa ajastinta ja muista jaloitella työskentelyn välillä. Riittävä tauotus on ergonomiankin kannalta tärkeää. Hypi ja pompi, irvistele ja ravistele, tee hengitysharjoitus, taukojumppaa tai nouse vain hetkeksi ylös ja kävele ympäri asuntoa.   

Ergonomiasta huolehtiminen saattaa korostua muutenkin etätyöskentelyn aikana. Ei ole olemassa yhtä, oikeaa asentoa, jossa työskennellä. Olennaista olisi vaihdella työskentelyasentoa päivän mittaan noin tunnin välein. Pyri järjestämään työpisteesi kotona siten, että työn ja vapaa-ajan välillä on selkeät rajat. Mahdollisuuksien mukaan vaihda myös välillä työpistettä. Hyödynnä kotisi tiloja sekä ulkoympäristöä, tyynyjä, kirjapinoja ja muita esineitä, joilla saat luotua itsellesi mahdollisimman mukavan työpisteen. Samoin kuin muussakin näyttöpäätetyöskentelyssä, olisi työskentelyasento optimaalisin silloin, kun saat kätesi tuettua noin 90 asteen kulmaan.

Ole mahdollisuuksien mukaan päivittäin yhteydessä työkavereihin ja kollegoihin, ystäviin ja läheisiin. Älä jää yksin. Ole aktiivinen yhteydenpidossa kollegoihin, esimieheen ja yhteistyökumppaneihin. Hyödynnä myös sosiaalista mediaa ja muita kanavia monipuolisesti. Pyri pitämään positiivinen asenne ja mieliala, sillä huolia ja murheita kuulemme riittävästi tällä hetkellä kaikkialta muualta.

Poikkeustilanne aiheuttaa paljon uuden omaksumista ja oppimista. Pyri asettamaan asiat oikeaan perspektiiviin. Poikkeustilanne väistyy kyllä aikanaan. Tarvitsemme nyt jaksamista ja energiaa. Tehdään siis mahdollisimman paljon palauttavia ja sellaisia asioita, joista koemme saavamme energiaa. Onni voi löytyä arjen pienistä asioista ja tapahtumista. Nautitaan oppimisesta. Ja ollaan samaan aikaan itsellemme armollisia.

Työhyvinvointia arkeenne!

Hyvä johtaminen huomioi yksilön tarpeet muutoksessakin

Maanantai 30.3.2020 - Alueasiamies Jussi Savolainen

Hyvää johtamista ja esimiestyötä kaivataan poikkeusoloissa ehkäpä entistä korostuneemmin niin etä- kuin lähityöhön. Johtaminen on ohjausta ja palautteen antamista, kannustusta ja tukea. Se on tarvittaessa myös valvontaa ja puuttumista. Johtamisen perimmäisenä tarkoituksena on tukea työntekijöitä saavuttamaan omat työhön liittyvät tavoitteensa. Ne ovat edellytys sille, että myös organisaation olisi mahdollista saavuttaa omat tavoitteensa. Johtamistyön avulla organisaation on siis mahdollista saada aikaan toivottuja tuloksia, työyhteisön yhteisvoimin.

Johtamiseen liittyvät tarpeet vaihtelevat yksilöittäin. Jotkut tarvitsevat enemmän ohjausta ja kannustusta tai valvontaa ja puuttumista kuin toiset. Esimiesten ja johtajien olisikin nyt mietittävä kuinka tukea työntekijöitään varsin yksilöllisissä tilanteissa. Sama sapluuna ei välttämättä toimi optimaalisesti kaikille, vaikkakin myös yhteisesti sovittuja reunaehtoja ja raameja tarvitaan. Jotta luottamus työyhteisössä säilyy, osaaminen kehittyy ja tulosta syntyy, vuorovaikutusta tarvitaan myös kasvokkain. Näin etäopetuksen aikana kasvokkain oleminen mahdollistuu luonnollisesti tietoteknisin järjestelyin. Yhteydenpidon pitää työryhmän sisällä olla tiivistä, tehokasta ja säännöllistä. Sovituista verkkotapaamisista ja muusta yhteydenpidosta on tärkeää pitää kiinni. Tiedonkulun varmistamiseen, vuorovaikutukseen ja ryhmädynamiikan edistämiseen tarvitaan aktiivisuutta sekä esimieheltä että työntekijöiltä.

Esimiehen tehtävänä on tukea työn tekemistä, seurata työn tuloksia, työaikaa ja työntekijän kuormittumista sekä mahdollistaa organisaation osaamisen kehittyminen. Työkuormitusta on seurattava ja reagoitava nopeasti, mikäli aihetta huoleen ilmenee. Nykyään työntekijät toivovat aiempaa yksilöllisempää johtamista, jossa huomioidaan jokaisen erityispiirteet ja -tarpeet. Modernissa lähijohdossa puhutaankin nykyisin yksilöiden, ei ihmismassojen, johtamisesta. Arjen esimiestyölle yksilöllisyyden tarve saattaa asettaa haasteen. Työntekijöillä tulisikin olla käytössään mahdollisimman matalakynnyksinen väylä tuentarpeen ilmaisemiselle ja tuen saamiselle sekä yleisemmälle ajatusten vaihdolle. Johtaja ja esimies on onnistunut tässä tukityössään silloin, kun työntekijät uskaltavat esittää rohkeasti omia näkemyksiään ja ideoitaan avoimessa ilmapiirissä. Vuorovaikutus on välitöntä ja myös huonoja uutisia, toimimattomia käytäntöjä sekä epäonnistumisia uskalletaan nostaa puheisiin. Esiin nostettuihin asioihin tartutaan ja asioita uskalletaan tarvittaessa muuttaa ja kokeilla erilaisilla tavoilla tavoiteorientoituneesti.

Poikkeustilanne testaa myös organisaatioidemme muutosvalmiutta. Pelkillä erinomaisilla muutosprosesseilla organisaatio ei kuitenkaan muutu. Toisin kuin ihmiset, tekniset muutosprosessit ovat usein helposti ennakoitavissa ja mallinnettavissa. Ihmisten kanssa toimiessa organisaatiossa pitää olla valmius yllätyksiin ja jatkuvaan aktiiviseen kuuntelemiseen sekä tarvittaessa myös korjausliikkeisiin ja yksilölliseen soveltamiseen. Jos muutosta johdetaan prosesseista, toimintamalleista ja korkeimmasta johdosta katsoen, jää työntekijöiden kuuleminen ja osallistaminen helposti paitsioon. Kun muutoksessa voimavaroja kohdistetaan yksilöön, hänen motivaationsa, ymmärryksensä ja halunsa muuttua huomioiden, saadaan useimmin aikaan kestäviä ja aidosti toimintamalleja kehittäviä muutoksia. Ymmärrys muutoksen tarpeellisuudesta tulee jalkauttaa organisaatiossa työntekijä työntekijältä, tiimi tiimiltä ja toiminto toiminnolta työn arkeen. Jalkauttaminen vaatii toistoa, kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä. Näistä kaikista meillä on nyt poikkeustilanteessa pulaa, joten tarvitsemme lisäksi ymmärrystä, joustavuutta ja armollisuutta itsellemme. Muutos on organisaation johdon, esimiesten ja opetustyön asiantuntijoiden yhteinen matka. Onnistunut organisaation muutos on riippuvainen kaikkien työntekijöiden muutoskyvykkyyden summasta. Jos muutoksen jalkauttaminen kohtaa ylitsepääsemättömiä haasteita, lisääntyy myös epätietoisuus ja ymmärrys muutoksen perimmäisistä syistä ja sen tarpeesta. Tällöin osa henkilöstöstä saattaa alkaa tuntea olevansa heitteillä ja epätietoisuudessa, jolloin muutoksen vision suuntaan ohjautuminen ja strategian toteuttaminen eivät onnistu. Kun ihmiset eivät tiedä tavoitteitaan, eivätkä saa riittäväksi kokemaansa tukea, kaikki edellytykset kaaoksen syntymiselle ovat olemassa. Jossain vaiheessa epätietoisuus muutoksessa johtaa todennäköisesti työntekijöiden uupumiseen ja työilmapiirin heikentymiseen. Epäsuotuisa kehitys näkyy yllättävän nopeasti myös asiakaskokemuksessa ja opetusalalla siis opetuksen laadussa.

Meille ihmisille eräänlainen sisäänrakennettu perusasetus on terve epäilys uudessa, muuttuneessa tilanteessa. Haluamme luonnostamme usein ensin tarkkailla, seurata ja kokeilla sen sijaan, että hyppäisimme suoraan muutoksen virtaan. Toisinaan epäilys voi konkretisoitua jopa pelkona muutokseen liittyen. Toisaalta myös ”pakoon ja pois tilanteesta” on suurimmalle osalle vahvemmin itseohjautuva toimintamalli kuin ”kohti uutta ja siitä seuraavaa palkkiota”. Näiden esteiden tai hidasteiden ylitse meidän tulee päästä. Johtamis- ja esimiestyössä tämä tarkoittaa sitä, että jokaisen työntekijän tulisi saada tarvitsemaansa tukea muutokseen. Usein tarvitsemme innostavaa ja systemaattista johtamista muutostilanteiden alussa. Johtamisella voidaan kasvattaa yksilön muutoshalua kuuntelemalla ja selvittämällä muutoksen vaikutuksia yksilötasolla. Yksilötasolla korostuvat etenkin muutoksen tarve ja merkitys työntekijälle itselleen, eli esimerkiksi miten muutos ajoittuu suhteessa yksilön elämäntilanteeseen, miten yksilö on ymmärtänyt muutosympäristön sekä miten yksilö kokee muutoksen merkityksen itselleen ja lähimmälle työyhteisölleen.

Olennaista on myös ymmärtää, että poikkeustilanteen aiheuttama kuormituspiikki voi näkyä pitkään tilanteen päättymisen jälkeenkin. Näin ollen tukea sekä mahdollisia erityisjärjestelyjä voidaan tarvita pitkäkestoisestikin. Työnantaja voi yhteistyössä työsuojeluhenkilöstön ja työterveyshuollon esimerkiksi kehittää työhyvinvoinnin seurantamallia, jossa poikkeustilanteen ja etätyön erityispiirteet on otettu huomioon.

Hymyile peiliin!

Lauantai 29.2.2020 - Jussi Savolainen, OAJ Pirkanmaa alueasiamies

OAJ:n työhyvinvuoden helmikuun teemana oli ”Kaikkien on hyvä olla”. Hyvinvointi on kokemustamme siitä, miten me voimme ja miten itsestämme ajattelemme. Kokemus on subjektiivinen ja myös yhteydessä ympäristöömme sekä siihen, kuinka hyvä meidän on siinä olla ja toimia. Toimivassa työyhteisössä jokaiselle on oma paikkansa ja hyvinvoinnin kokemus saa tukea ja mahdollisuuksia. Työyhteisöllä on yhteinen päämäärä ja tavoite. Työn- ja vastuunjako on selkeää, työyhteisön jäsenet tietävät mitä keneltäkin odotetaan ja millaista osaa kokonaisuudessa kunkin työpanos näyttelee. Toimintatavat ovat yhteisesti sovittuja, päätöksenteko on läpinäkyvää ja tavoiteorientoitunutta. Kaikenlaiseen häirintään ja epäasialliseen kohteluun puututaan, kuten myös muihin ristiriitatilanteisiin, nopeasti ja ne käsitellään oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti. Hyvinvoiva opettaja jakaa hyvinvointia ympärilleen työyhteisöönsä ja oppilaisiinsa.

Hyvinvointia tulee myös johtaa. Avaintekijänä on avoin keskustelukulttuuri. Työyhteisön kyky antaa ja vastaanottaa palautetta korostuu. Esimiehen ja johtajan rooli on olennainen yhteisön keskinäisen viestintäkulttuurin luomisessa. Kaikkien näkökulmia arvostetaan ja näkemyksiä kunnioitetaan. Jokaisen mahdollisuus kertoa mielipiteensä mahdollistaa avoimen ja suoran keskustelukulttuuriin. Päätökset tehdään perustellen, jolloin on helpompi ymmärtää myös sellaiset päätökset, jotka poikkeavat omasta näkemyksestä. Asioista on voitava puhua, myös mahdollisissa ongelmatilanteissa. Asioiden käsittelyn tulee perustua faktoihin ja niiden käsittelyn oltava objektiivista. Arjen työmme ristiriita- ja ongelmatilanteiden tueksi OAJ:n lakimiehet ovat laatineet oppaan ”Haastavat tilanteet arjen työssä”. Siinä käsitellään yleisellä tasolla yleisiä arjessa kohtaamiamme haasteita liittyen esimerkiksi yhteistyöhön huoltajien kanssa, kantelutilanteisiin sekä ilmoitusvelvollisuuteen. Oppaaseen voit tutustua:  https://www.oaj.fi/ajankohtaista/julkaisut/2020/haastavat-tilanteet-arjen-tyossa/

Hyvinvoinnin perusta syntyy pohjimmiltaan meissä itsessämme. Siihen liittyy moninaiset asiat, kuten ravitsemus, liikunta ja lepo, mutta myös mielekäs tekeminen ja sopivalta tuntuvat sosiaaliset suhteet. Silloin kun koemme elämässämme kaiken olevan hyvin, arki sujuu ilman suuria murheita. Tärkeää hyvinvointimme kannalta ovat lisäksi palautuminen sekä kognitiivinen ergonomia. Aivotutkija Minna Huovilaisen OAJ:lle laatimiin vinkkeihin opettajan hyvinvointiin liittyen voit tutustua tästä: https://www.oaj.fi/arjessa/tyohyvinvointi/opettajan-hyvinvointi/

Psykologi Michele Borban (2000) mukaan itsetunnon voidaan ajatella rakentuvan viiden peruspilarin varaan. Terve itsetunto rakentuu:

• Turvallisuuden kokemuksesta: luottamus, ihmissuhteet, järkevät ja toimivat rajat sekä säännöt.
• Itsensä tiedostamisesta: realistinen minäkuva omasta roolista, fyysisistä ja persoonallisista ominaisuuksista sekä itsetuntemuksen lisääminen ja tunne yksilöllisyydestä.
• Yhteenkuuluvuuden tunteesta: tunne kuulumisesta johonkin sekä tunne siitä, että on hyväksytty, arvostettu ja luotettu.
• Tehtävätietoisuudesta: tietoisuus omista päämääristä, kyky ottaa vastuuta omasta toiminnasta ja päätöksistä, kyky asettaa saavutettavia ja realistisia tavoitteita sekä kyky hyödyntää ja nauttia saavutuksista.
• Pätevyyden tunteesta: menestyminen ja suoriutuminen itselle tärkeissä ja itsestä arvokkaiksi koetuista tehtävistä sekä omien vahvuuksien ja rajojen tunnistaminen.

Hyvä itsetunto sekä itsetuntemus auttavat yhdessä arjessa tehtyjen pienten valintojen kanssa tukemaan hyvinvointiamme. Hyvän itsetunnon myötä on helpompi suhtautua itseen ja muihin hyväksyvästi ja lempeästi. Voimme tunnustaa virheemme ja epätäydellisyytemme, mutta silti pitää itseämme pohjimmiltaan hyvänä tyyppinä. Itsetunto liittyy rohkeuteen olla oma itsensä ja kokemukseen siitä, että riitämme. Hymyile siis aamulla peiliin katsoessasi itsellesi. Peilikuvassasi näet elämäsi tärkeimmän henkilön. Ole siis hyvä ystävä myös itsellesi!

Itsensä johtamisella hyvinvointia

Perjantai 31.1.2020 - OAJ Pirkanmaan alueasiamies Jussi Savolainen

OAJ:n Työhyvinvoinnin teemavuoden tammikuun teemana on ”Johda ja toimi!” Se kattaa johtamistyön, hyvinvoinnin ja turvallisuuden johtamisen sekä itsensä johtamisen. Tällä kerralla kirjoitan itsensä johtamisesta, koska se näkyy työmme arjessa ja voimme siihen kukin itse vaikuttaa. Herman Hesse on todennut mielestäni viisaasti, että ”Ihmisen elämä on matka itsensä luo.” Ja mikäpä matka ei hyötyisi hyvästä matkanjohtajasta.

Voimme jokainen tehdä valintoja ja vaikuttaa osaamiseemme, tekoihimme ja jaksamiseemme. Tätä vaikuttamista kutsutaan itsensä johtamiseksi. Itsensä johtamisella tarkoitetaan siis tietoista ja aktiivista toimintaamme, jonka tavoitteena on parantaa omaa hyvinvointiamme, elämänlaatuamme ja tekemistämme. Itsensä johtaminen vaatii pysähtymistä ja havahtumista itsensä äärelle.  Itsensä johtaminen onkin ennen kaikkea tiedostamista. Omaan itseen tutustumista ja voimavarojen, osaamisen ja motivaatiotekijöiden tuntemista.

Käytännön työssämme kyse on usein kaikkien tekemisensä lankojen käsissään pitämisestä. Sama kyky pitää elämänsä lankoja käsissään ulottuu kaikille elämämme osa-alueille. Kaikki vaikuttaa kaikkeen, ja energisen, hyvinvoivan ja osaavan työntekijän taustalla on onnistunutta elämänhallintaa ja itsensä johtamista myös työpaikan ulkopuolella. Itsensä johtaminen on suurelta osin suunnittelua, tavoitteiden asettamista ja toimivien valintojen toistamista. Kaikkeen ei kuitenkaan voi vaikuttaa, joten on myös tärkeää hyväksyä ne puitteet, joiden sisällä voimme toimia.

Elämme jatkuvasti ja nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa, jossa ihmisiltä vaaditaan entistä enemmän joustavuutta, luovuutta, työn ja yksityiselämän yhteensovittamista sekä kykyä muuttua ja kehittyä jatkuvasti. Itsensä johtaminen on taito, joka ei automaattisesti parannu yksittäisillä koulutus- tai kehittymispäivillä. Opettajan, kuten muidenkin asiantuntijatehtävissä toimivien, tulee johtaa itseään erityisen hyvin. Itsensä johtamisesta onkin muodostunut viime vuosina eräs asiantuntijatyön kulmakivistä. Työmme mielekkyys perustuu vahvasti kykyymme ohjata omaa työtämme. Tarvitsemme taitoa oppia uutta sekä omaksua jatkuvan kehittymisen asenne. Meidän tulee kehittää etenkin taitojamme priorisoida, suunnitella, keskittyä olennaiseen sekä löytää sisäinen motivaatio työmme tekemiselle. Näin kehitymme työmme tekemisessä ja hukan vähentämisessä, kuten myös oman jaksamisemme ja hyvinvointimme ylläpitämisessä.

Opettajan työ muuttuu ja muutoksiin varautuminen vaatii myös kykyä ennakoida osaamisemme kehittämisen tarpeita. Vahvoilla itsensä johtamistaidoilla voimme vaikuttaa myönteisesti työtehoomme ja työn vaikuttavuuteen. Kun osaamme johtaa itseämme, olemme motivoituneempia, innostuneempia ja voimme paremmin vaikuttaa työmme tekemiseen. Aika ja energia ovat rajallisia. Tämä tarkoittaa sitä, että tiettyjen tavoitteiden valitseminen merkitsee toisten tavoitteiden sivuun jättämistä. Millaisia valintoja sinä siis teet?

Viisi askelta itsensä johtamiseen

1. Pidä itsestäsi huolta. Sinä olet elämäsi tärkein toimija. Hyvinvoivalle perustalle on helpompi rakentaa. Perustan ollessa kunnossa myös ajoittaiset elämän eteen tuomat muutostilanteet ja stressipiikit ovat paremmin kohdattavissa. Itsensä johtaminen pohjautuu siis hyvinvoinnin perustarpeisiin. Syö hyvin, huolehdi kunnostasi ja muista varjella lepoasi.
2. Toimi tavoitteellisesti. Asettamalla itsellesi tavoitteita, pystyt tekemään päätöksiä ja valintoja niiden mukaisesti. On kohtuullisen helppoa päättää tavoitella parempia elintapoja tai tavata enemmän ystäviä. Haaste onkin usein sopivien välitavoitteiden asettamisessa. Isompien tavoitteiden pilkkominen osatavoitteiksi on tärkeää motivaation ylläpysymisen näkökulmasta.
3. Suunnittele toimintasi. Priorisoi tehtäväsi, aikatauluta ja pyri keskittymään yhteen asiaan kerrallaan. Mieti tekemääsi suhteessa työhösi: onko tämä ydintehtävääni ja keskeistä tavoitteideni saavuttamisen kannalta? Suunnittele työpäiväsi etukäteen, ja pyri huomioimaan tarve tauotukselle ja stressaavista työtilanteista palautumiselle.
4. 4.       Reflektoi ja tee valintoja. Pohdi säännöllisesti onnistumistasi ja etenemistäsi kohti tavoitteitasi. Kuinka olet onnistunut, mitkä ovat olleet syyt ja seuraukset ja miten voisit tulevaisuudessa kehittää työtäsi? Itsereflektiosta saat tukea myös itsekuriin, jota saatamme tarvita arjen valintoja tehdessämme.
5. Ole oma itsesi. Suhtaudu itseesi ymmärryksellä ja rakkaudella. Johda itseäsi askel kerrallaan ja toista hyviä valintoja päivittäin.

ONNISTUNEEN MUUTOKSEN AVAIN ON HENKILÖSTÖLÄHTÖISESSÄ JOHTAMISESSA

Perjantai 17.1.2020 - Sirkka Saarikoski, OAJ valtuutettu

Johtaminen on tärkeä asia jokaisessa työyhteisössä, niin yritysmaailmassa kuin päiväkodeissa, kouluilla ja oppilaitoksissa. Johtaja, rehtori, esimies on paljon vartija. Myös heidän työhyvinvointinsa on organisaatiolle tärkeää.

Asiansa osaava ja hyvinvoiva johtaja/rehtori/esimies saa työyhteisönsä motivoitua positiiviseen työtapaan ja näin myös työyhteisön hyvinvointi lisääntyy. Hyvinvoiva työyhteisö ymmärtää ja arvostaa muutoksen tarpeen. Ja muutoshan on nykyään pysyvä olotila. Tämä tietää haasteita niin johtajille kuin alaisillekin. Hyvinvoiva johtaja ja työyhteisö arvostaa työssä ja toiminnassa tarvittavaa erilaista osaamista. Ja toimii tavoitteen mukaisesti.

Johtaminen tarvitsee paljon tukea myös työyhteisöltä. Johtajien/rehtoreiden/esimiesten osaamista pitää vahvistaa. Heidän työaikansa riittämisestä ja työhyvinvoinnista tulee huolehtia, sillä jokainen opettaja ja opetusalan ammattilainen ansaitsee laadukasta johtamista työnsä tueksi. Tässä ajassa tämä on ehdoton vaade, jotta saadaan vietyä mahdolliset muutokset hyvin maaliin! Terveydenhoitajana ja sairaanhoidon opettajana sekä työsuojeluvaltuutettuna tiedän erittäin hyvin, mitä työhyvinvointi merkitsee henkilöstön terveydelle.

Onnistuneen muutoksen ja laadukkaan opetuksen avain on henkilöstölähtöisessä johtamisessa. Esimiesten ja työntekijöiden kannattaa yhdessä kehittää työtä. Esimiehen/johtajan/rehtorin rooli on muuttunut ylimmästä auktoriteetista yhteisen toiminnan vetäjäksi kohti yhteistä päämäärää. Tämä vaatii molemminpuolista luottamusta. Esimiehen tulee uskoa siihen, että alaiset/työntekijät osaavat työnsä. Ja työntekijöiden/opettajien on luotettava omaan osaamiseensa ja omiin kykyihinsä.

Myös työhyvinvointia pitää ja kannattaa johtaa. Työhyvinvointiin ei ole yhtä kaavaa. Joka työpaikalla/oppilaitoksessa tulee yhdessä esimiesten ja alaisten kanssa pohtia, mitä juuri meillä tarvitaan. Parempaa muutosjohtamista?

Epäkohtana on se, että työyhteisö voi myös mahdollistaa tuhoavan johtamisen. Tällainen johtaminen/esimiestyö voi sisältää ivaa, epäasiallista tai nöyryyttävää käytöstä, uhkailua, kostotoimia ja vaientamista. Mahdollistava johtaja/esimies tukee työyhteisön ja työntekijöiden, opettajien ja opetusalan ammattilaisten onnistumista heidän työssään. Johtaminen/esimiestyö ei tosiaankaan ole helpoin työ! Periksi ei pidä antaa, vaan pyrkiä aina perempaan.

Sirkka Saarikoski

OAJ:n valtuutettu

OAJ:n työhyvivnvointityöryhmän varapuheenjohtaja

Kodin ja koulun yhteistyöllä lisätään yhteistä ymmärrystä

Lauantai 21.12.2019 - OAJ Pirkanmaan puheenjohtaja Matti Helimo

Joni Toivonen lähetti yleisönosaston kautta terveiset Suomen opettajille. Wilmalla lähetettäviä viestejä koteihin pitäisi hänen mukaansa vähentää. Esimerkiksi hän nosti viestit, joissa opettaja kertoo stressaantuneena luokan huonosta käytöksestä. Kirjoituksensa lopussa sama viiden peruskoululaisen isä toisaalta ohjeistaa opettajia ohjeistamaan koteja ”ryhdistäytymään kasvatustoimessa yhteisen hyvän nimissä”. Ilmeisesti ei kuitenkaan Wilma-viestillä? On tärkeää ymmärtää, että opettajan virkatehtävä on viestiä koteihin ja tämä tapahtuu monessa kunnassa Wilman kautta.
Kirjoittajalla varmasti on hyvä tarkoitus. On totta, että ”koulurauha häiriintyy toistuvasti samoista syistä. On kännykän käyttöä, pulinaa, karkaamisia jne.” Ongelma on siinä, että Toivonen ei ole tietoinen opettajan työn arjesta haasteineen. Opettajan keinoja työrauhan ylläpitämiseen on kavennettu. Mikäli häiritsevän oppilaan poistaa oppitunnilta toiseen tilaan, tulee hänellä olla siellä valvoja. Ns. ylimääräisiä aikuisia ei kuitenkaan monesti tähän tehtävään ole. Opettaja täyttää kaavakkeen jokaisesta oppilaan poistamisesta ja huolehtii sen arkistoon.
Suoraan sanoen Jani Toivonen ei tiedä, mistä puhuu kirjoittaessaan ”joutuu ehkä tulemaan itse kouluun neuvomaan opettajia lasten kanssa toimimisessa”. Opetus on julkista, joten varmasti vierailu olisi mahdollista järjestää, kun perusopetuslain ja koulun järjestyssääntöjen puitteissa toimitaan. Tosiasiassa Suomessa on maailman parhaat opettajat. Laadukas opettajankoulutus on taannut huippuluokan oppimistulokset, vaikka resurssit ovat keskitasoa. Ryhmänhallintataitoihin ja kohtaamisiin on aina hyvä kouluttautua lisää, mutta isossa kuvassa syyt oppituntien häiriöihin ovat muualla. Koulun ja päiväkodin arjessa valitettavan tavallista on, että opettajan aika kuluu muutaman oppilaan ongelmissa. Pienryhmiä on vähennetty eikä tuki seurannut oppilasta, vaikka näin sovittiin. Nyt tässä asiassa ollaan pikkuhiljaa heräämässä. Riittävä tuki on jokaisen lapsen subjektiivinen oikeus.
Se puolestaan on vastoin omaa ope/isä kokemustani, että kotoa käsin ei voisi oppituntien työrauhaan vaikuttaa. Moni vanhempi on laillani kiitollinen opettajan viestistä ja pitää kotona kasvatuskeskustelua lapselleen. Myönnän, se on raskasta. Koulun tehtävä on tukea kodin kasvatusvastuuta. Toivosen peräämää jämäköityimistä pitäisi pikemminkin edellyttää osalta meistä vanhemmista. Välittämistä, keppiä sekä porkkanaa ja tuloksia monessa tapauksessa alkaa tulla. Luokanopettajat olivat edellisessä Kunta10-tutkimuksessa kuormittunein ammattiryhmä ja tälle on syynsä.
Wilma-viestien määrässä ongelma on se, että luokalla voi olla 50 vanhempaa ja toisille liika voi olla liian vähän ja päinvastoin. Luottakaamme opettajien arvostelukykyyn asiassa. Lapsen koulunkäynti on yksi tärkeimmistä asioista myös vanhemmalle. Jaksetaan lukea viestejä, vastataan ja ollaan opettajaan suoraan yhteydessä yhteistyön hengessä. Osallistutaan vanhempainiltoihin ja -vartteihin osoittaen, että koulutus on tärkeä asia. Rakentavan vuorovaikutuksen kautta yhteinen ymmärrys lisääntyy ja päämäärä kirkastuu, lapsen paras.

Koulutusinvestointeja tarvitaan uudelle vuodelle

Perjantai 6.12.2019

Vuosi 2019 alkaa olla päätöksessään. Äskettäin julkaistut PISA-tulokset kertovat, että jyrkin lasku oppimistuloksissa on taittunut, mutta suuntaa ei ole saatu käännettyä. Suurin ansio siitä, että koulutusleikkausten aikanakin oppimistulokset on saatu pidettyä erittäin hyvinä kuuluu opettajillemme. Perusopetuksen osalta Tulevaisuuden peruskoulu -raportti linjasi jo vuonna 2015, mitä korjaustoimia maassamme pitäisi tehdä. Tätä työtä jatkoi ns. peruskoulufoorumi. Kaikki vähänkin enemmän rahaa vievät korjaavat toimet on kuitenkin jätetty tekemättä.

Perusopetus on kuntien vastuulla. Kuntatalous on todella heikossa tilassa. Hyvää tulevan vuoden talousarviossa Pirkanmaalla on mm. päiväkotien ja koulujen laajat peruskorjaukset sekä uudisrakentamiset. Niin myös panostukset varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen positiiviseen erityiskohteluun haastavimmilla asuinalueilla. Tämä raha lisää koulutuksellista tasa-arvoa ja on tutkitusti parantanut vaikeimmassa asemassa olevien oppimistuloksia.

Esimerkiksi Tampereen kuluvan vuoden tilinpäätösennuste on 46 miljoonaa miinuksella. Yksi prosentti työllisyydessä vastaa 7 miljoonaa euroa. Työllisyysasteessa Tampere on 3% valtakunnan tasoa alempana eli 21 miljoonaa olisi saatavissa kaupungin kassaan nostamalla työllisyys valtakunnalliselle keskitasolle. Hallituksen 75% työllisyystavoite ei tule onnistumaan ilman merkittäviä panostuksia koulutukseen. Opetusministeri on arvioinut, että tulevaisuuden työpaikoista 80% tulee olemaan sellaisia, johon tarvitaan korkeakoulutasoista osaamista.

Perusopetuksen varassa olevien työllisyysaste on Suomessa vain 40%. Ikäluokkien pienentyessä ja väestön ikääntyessä vain merkittävä työllisyysasteen nostaminen turvaa laadukkaat hyvinvointipalvelut. Onnistumisen takana ovat investoinnit kasvatukseen, koulutukseen ja tutkimukseen.

Oikein hyvää ja rauhallista joulun odotusta sekä onnellista uutta vuotta 2020.

Matti Helimo

OAJ Pirkanmaa, puheenjohtaja

Toimiva työympäristö työhyvinvoinnin tukena

Maanantai 2.12.2019 - Jussi Savolainen, OAJ Pirkanmaan alueasiamies

OAJ:n työhyvinvointivuoden marraskuun teemana oli ”Työympäristö kunnossa”. Joulukuun teema ”Hyvä ergonomia” jatkaa saman aiheen parissa. Työhyvinvoinnillemme onkin keskeistä se, että työskentelyolosuhteet ja -ympäristö ovat työnkannalta toimivia ja turvallisia. Hyvä työympäristö lisää työssäjaksamista ja työn tuottavuutta. Parhaimmillaan se myös tukee ja edistää työntekijöiden terveyttä ja hyvinvointia. Sisäilman ja siinä liikkuvien epäpuhtauksien aiheuttamiin ongelmiin onkin viime vuosina kiinnitetty entistä enemmän huomiota niin julkisuudessa kuin yksittäisissä organisaatioissakin.

Valitettavasti työpaikkojen sisäilmassa on usein ongelmia, joita syntyy esimerkiksi väärästä ilman lämpötilasta, ilmankosteudesta ja ilmassa olevista epäpuhtauksista. Jo huoneilmassa liikkuva pöly saattaa aiheuttaa limakalvojen ja silmien kuivumista sekä hengityselinoireita ja allergioita. Ilman kuivuus lisää riskiä. OAJ on teettänyt vuonna 2017 Turun yliopistolla sisäilmatutkimuksen, johon vastasi tuolloin lähes 5000 opettajaa. Vastanneista 85 % ilmoitti, että he kokevat omalla työpaikallaan olevan jonkinlaisia sisäilmaongelmia. Koko työväestöä ajatellen (Finterveys 2017-tutkimus) naisista 20% ja miehistä 10% on kokenut sisäilman aiheuttaneen oireita työpaikallaan. Työpaikan sisäilmasta johtuviin ongelmiin tulee tietysti suhtautua vakavasti. Päiväkodeissamme, kouluissamme ja oppilaitoksissamme sisäilmaongelmat ovat valitettavan yleisiä. Voidaankin todeta, että Suomen kunnat eivät enää juurikaan eroa siinä, onko kouluissa ja oppilaitoksissa sisäilmaongelmia, vaan siinä, kuinka näihin ongelmiin suhtaudutaan.

Sisäilmaan liittyvistä ongelmista ja etenkin niihin puuttumisesta vastuu on työnantajalla. Henkilöstön velvollisuus on ilmoittaa havaitsemistaan puutteista ja ongelmista sekä kehitystarpeista työssään tai työympäristössään. Mahdollisesta sisäilmaongelmasta tulee ilmoittaa omalle esimiehelle, työsuojelun edustajille sekä tarvittaessa työterveyshuoltoon. Kun esimies saa ilmoituksen, tulee hänen puuttua ongelmakohtiin ja ryhtyä toimiin puutteiden ja epäkohtien korjaamiseksi. Käytännössä esimiehen kannattaa viedä sisäilmaongelmien selvittämis- ja korjaustarve kirjallisesti eteenpäin työnantajalle ja kiinteistön edustajille. Myös yhteistyö työterveyshuollon kanssa on olennaista pohdittaessa ongelman laajuutta.

Oikein ja toimivaksi suunniteltu sekä työtehtävää palveleva työympäristö, kuten myös työasento, suojelevat kehoamme rasitusvammoilta. Työskentelyolosuhteiden lisäksi ergonomia onkin toinen työhyvinvoinnin ytimeen kuuluvista asioista. Ergonomian tavoitteena on kehittää fyysistä toimintaa kokonaisuutena sellaiseksi, että se on työntekijälle mahdollisimman sopiva. Työtulos on saatava aikaan siten, että työntekijän voimavarat sekä työ- ja toimintakyky säilyvät mahdollisimman pitkään mahdollisimman hyvänä. Työhön sisältyvää fyysistä toimintaa voidaan säädellä ja avustaa ratkaisevasti ergonomian keinoin. Opettajan työssä hyödynnämme kehoamme monin tavoin, jotka eivät ole ihmisen fysiologialle luonnollisia. Esimerkiksi istuminen on yksi työhyvinvointia vaarantavista työasennoista. Tekniikkaa ja sen mahdollistamia ratkaisuja tullaan käyttämään yhä enenevissä määrin hyödyksi kaikilla kouluasteilla. Tämä asettaa vaateita myös työskentelyasentoon ja työympäristöön liittyen. Tekniikka ei kuitenkaan saa olla opetuksen itsearvo, vaan väline, jonka hyödyntäminen on perusteltua ja työn tavoitteiden saavuttamista tukevaa. Sama koskee monikäyttöisiä oppimisympäristöjä, joiden muokkaaminen esimerkiksi kaluste- ja sisustusratkaisuilla tekee tiloista erilaisiin käyttötarpeisiin sopivia ja viihtyisiä. Ergonomian apuna voidaan käyttää teknisiä apuvälineitä, koneita ja laitteita. Fyysinen ympäristö voidaan myös pyrkiä mitoittamaan niin, että työskentely olisi mahdollisimman sujuvaa. Seisontapöydät, satulatuolit ja ergonomiset näppäimistöt sekä hiiret on jo otettu apuun monilla työpaikoilla. Omaa tietokoneella työskentelemistäsi voit pohtia tutustumalla alla olevaan Työterveyslaitoksen listaukseen.

Oikea asento tietokonetyössä

• Hartiat ovat rentoina ja niska suorassa.
• Näyttöruutu on hieman katseen vaakatason alapuolella: katsottaessa suoraan eteenpäin katse osuu näyttöruudun yläreunaan.
• Kädet lepäävät noin 90 asteen kulmassa. Kyynärvarret pidetään vaakatasossa ja kädet tuetaan pöytään tai istuimen käsinojiin.
• Polvet saavat olla enintään 90 asteen kulmassa, mieluummin hieman suorempina. Istuin ei saa painaa polvitaipeita.
• Istuin tukee ristiselkää, eikä tuoli ole liian pehmeä.
• Jalkaterät ovat tukevasti lattiassa tai jalkatuen päällä.
• Katseen suunnassa ei saa olla häiritseviä heijastuksia tai häikäisyä.
• Valaistuksen tulee olla riittävä. Näytön kirkkaus ja kontrasti säädetään silmille sopivaksi.
• Näppäimistön edessä on oltava tilaa ranteiden tukemiseen.
• Hiirtä varten on riittävästi tilaa mahdollisimman lähellä näppäimistön reunaa. Hiirtä pitelevän käden ranne pysyy suorana ja käsi saa tukea hiiren edestä. Hiirtä olisi hyvä oppia käyttämään molemmilla käsillä rasituksen tasaamiseksi.

Työn ergonomiaan liittyy kuitenkin myös muita kuin pelkästään kalusteisiin ja työasentoon liittyviä asioita.  Ajankäytön suunnittelu ja itsensä johtaminen, kuten esimerkiksi työskentelyjaksot ja tauotus, ovat ergonomian keinoja järjestellä työtä. Näköergonomia ja sen huomioiminen liittyy useimpien työhön, sillä suurin osa suomalaisista työssäkäyvistä käyttää työssään säännöllisesti tietokonetta. Esimerkiksi silmälaseihin ja näköergonomiaan huomiota kiinnittämällä voidaan pienentää näyttöpäätetyön kuormittavuutta. Täten voidaan vähentää silmien rasittumista, kuten myös niska- ja hartiaseudun vaivoja ja päänsärkyä. Tietokoneen näytön tulee olla sopivalla etäisyydellä kohtisuoraan edessä ja mielellään katseen vaakatason alapuolella. Ruudun tulisi olla kallistettava, eikä siihen saisi osua heijastuksia esimerkiksi valaisimista tai ikkunoista. Valaistuksen tulisi olla toimiva, eli sen antaman valon sekä laadullisesti että määrällisesti riittävää vaihtuvasta päivänvalosta riippumatta. Oikealla valaistuksella voidaan ylläpitää hyvää vireystilaa sekä mielialaa.

Ääniergonomian huomioimisen merkitys korostuu etenkin avotoimistoissa, vaikka on tärkeää kaikissa työskentely-ympäristöissä. Erilaisissa tiloissa niiden ääniympäristöt voivat olla hyvin erilaisia. Hyvä ääniympäristö on sellainen, josta ei aiheudu haittaa työskentelylle. Millainen ääniympäristö sinun työympäristössäsi on? Sulje silmäsi, kuuntele ja anna korviesi kertoa. Jos teet yksilötyötä, jossa vaaditaan keskittymistä, tarvitaan työn tekemiseen tila, jossa ympäröivä äänimaisema sen mahdollistaa. Esimerkiksi avotoimistossa tämä edellyttää tilaa, jossa ympäröivistä puheäänistä ei saa selvää. Tarvittaessa voi työntekoa helpottaa esimerkiksi vastamelukuulokkeiden avulla. Työtä häiritsevien äänien vaimennusta voidaan tehdä myös työyhteisön yhteisten sopimusten avulla esimerkiksi nimeämällä joitakin tiloja hiljaisen työn vyöhykkeiksi tai pyrkimällä vaikuttamaan tilojen akustiikkaan tiloja siten, että kauempaa kuuluvat äänet vaimenevat.

Opettajan työssä, jossa työtä tehdään puhumalla ja kuuntelemalla, ääniergonomian huomioiminen on tärkeää. Erilaisten äänihäiriöiden ja meluun liittyvät riskitekijät ovat usein monen tekijän synnyttämiä. Niihin liittyvät melu- ja ääniolosuhteet yleisesti, akustiikasta, toimintatavoista ja -kulttuurista, sisäilman laadusta, työskentelyasennoista sekä apuvälineiden käyttötasosta.  Voimme itsekin vaikuttaa ääniergonomiaan etenkin puheen ja äänenkäytön osalta. Voimme kiinnittää huomiota puheasentoomme ja pyrkiä säästämään ääntämme esimerkiksi pyrkimällä tauottamaan puhettamme, välttämään voimakasta äänen käyttöä ja lepuuttamaan ääntämme taukojen aikana sekä hyödyntämällä äänenvahvistuslaitteita. Myös aamuiset äänenavausharjoitukset voivat auttaa.

Työhyvinvointia ja työniloa arkeenne!

Jussi Savolainen

Työhyvinvointi tehdään yhdessä!

Perjantai 25.10.2019 - OAJ Pirkanmaan alueasiamies Jussi Savolainen

Opettajien ja alamme esimiesten työhyvinvointi vaikuttaa kasvatuksen, koulutuksen ja tutkimuksen laatuun, ja sitä kautta koko yhteiskuntamme hyvinvointiin. Työhyvinvointi on meidän jokaisen vastuulla. Meidän tulee pyrkiä pitämään itsemme ja mahdollisuutemme hoitaa työtämme kunnossa, samoin kuin huolehtia ammatillisen osaamisemme ylläpitämisestä. Työnantajan on puolestaan huolehdittava työympäristömme turvallisuudesta, toimivasta johtamisesta ja yhdenvertaisesta kohtelusta. Yhdessä voimme vaikuttaa hyvinvoivan työyhteisön edellytyksien olemassaoloon.

Työhyvinvointi syntyy työn arjessa ja koostuu pienistä teoista. Toisten huomioiminen, yhteistyön edistäminen ja rakentava ristiriitojen kohtaaminen luovat pohjaa hyvinvoivalle työyhteisölle. Arjen keskellä jaksaa paremmin silloin, kun luottamus työyhteisön sisällä sekä työnantajan ja työntekijöiden kesken on kunnossa. Kohtaamisia ja keskusteluja tukevien rakenteiden olemassaolo mahdollistaa matalankynnyksen avun saamista, eikä pulmallisissakaan tilanteissa tarvitse kokea olevansa yksin. Keskustelun avulla voimme löytää työyhteisöistämme ne haasteet, joita voimme paikallisesti lähteä kehittämään ja ratkaisemaan. Kasvokkain tapahtuvan vuorovaikutuksen vaikutusta yhdessä tekemiseen ei sovi vähätellä, se mistä yhdessä puhumme ja mihin ajatteluamme suuntaamme vaikuttaa toimintaamme. Siksikin työhyvinvoinnista on tärkeää puhua. Erityisen hedelmällistä on jo tehtyjen kokeiluiden ja toimenpiteiden sekä hyvien käytänteiden jakaminen. Pyörää ei aina tarvitse keksiä uudelleen.

Opettajien työoloista, uupumisesta ja työhyvinvoinnin tilasta puhutaan paljon julkisuudessakin. Puhe onkin tärkeää ongelmien ja kuormituspiikkejä aiheuttavien tekijöiden tunnistamisessa. Keskusteluun ovat nousseet etenkin sisäilmaongelmat, epäasiallinen kohtelu, suuret ryhmäkoot, erityisen tuen tarpeisiin liittyvät haasteet, opettajien tasapuolinen ja oikeudenmukainen kohtelu sekä monipuolistuvat ja lisääntyvät tehtävät. Pelkästään haasteista puhuminen ja niiden esiin nostaminen ei kuitenkaan, vaikka tärkeää onkin, riitä. Seuraavaksi olisi jo tekojen aika. Meidän tulee löytää ratkaisuja näihin alamme kuormitustekijöihin yhdessä kollegoidemme ja työnantajan kanssa. Sisältäpäin syntyvillä toimenpiteillä voimme myös parhaiten vaikuttaa opettajan työn vetovoimaisuuteen tulevaisuudessa.

Osana työhyvinvoinnin teemavuotta olette kukin saaneet kutsun Fiilismittariin (sähköpostitse 6.8.2019), jossa lukuvuoden aikana saatte kertoa mielipiteenne työhyvinvointiin liittyvistä teemoista. Mielipiteenne ovat tärkeitä, jotta voimme muodostaa yhteisen kuvan opetusalan työhyvinvoinnista. OAJ:n työhyvinvointihaasteessa puolestaan nostetaan esiin työnantajia, jotka sitoutuvat entistä paremmin huolehtimaan työhyvinvoinnista yhdessä henkilöstönsä kanssa. Otetaan omat työnantajamme mukaan keskusteluun työhyvinvoinnista ja vinkataan heitä työhyvinvointihaasteesta. OAJ:n sivuilla on haasteeseen liittyvää lisätietoa ja sähköpostimalli käyttöönne.  Myös OAJ Pirkanmaa tulee huomioimaan työhyvinvoinnin lukuvuoden aikana internetsivuillaan julkaisemalla kirjoituksia ja vinkkejä työhyvinvoinnin edistämiseksi.

Osallistutaan, vaikutetaan ja tehdään yhdessä työoloista paremmat!

                                    Työhyvinvointiterveisin,

                                          Jussi Savolainen, alueasiamies

Työtä työajalla

Keskiviikko 25.9.2019 - OAJ Pirkanmaan alueasiamies Jussi Savolainen

OAJ:n työhyvinvointivuoden syyskuun teemana on ”Aika riittää”. Sillä käsitetään työaikakuormitusta sekä työn tekemiseen resursoidun ajan riittävyyttä niihin työtehtäviin, joita käytännössä työssämme teemme. Opetusala on erilaisten, toisistaan poikkeavien työehtosopimusten ja työpaikkakohtaisten käytänteiden temmellyskenttä. Työmme on erilaista ja kullakin kouluasteella omat erityispiirteensä. OAJ:n eri jäsenryhmät noudattavatkin eri virka- ja työehtosopimuksia sekä erilaisia työaikajärjestelmiä.

Yhden, kaikille opetusalalla työskenteleville yhteisen sopimuksen saavuttaminen ei välttämättä olekaan järkevää tai edes mahdollista. Sen sijaan ehkäpä kaikissa sopimuksissa noudatettavien yhteisten raamien löytäminen voisi joskus tulevaisuudessa toimia sopimusrunkona kaikilla koulutusaloilla. Yksi yhteinen raamin osa voisi olla se, että meille resursoidaan koulutusasteesta riippumatta riittävä työaika työtehtäviemme laadukasta hoitamista varten.

Vaikka kaikissa työaikajärjestelmissä ei edellytetäkään työajan seurantaa, suosittelen sen seuraamista kaikille. Kun asioihin halutaan muutosta, on tärkeää aloittaa nykytilan kartoittamisella. Se on myös edellytys sille, että voimme myöhemmin todeta muutoksen suunnan. Voihan toisinaan hyvätkin aikeet ja parhaidenkin tavoitteiden pohjalta luodut muutokset todellisesti tehdä asioista entistä hankalampia ja prosesseista tahmeampia. Silloin, kun tietää mihin työaikaa oikeasti kuluu kouluvuoden aikana, on helpompi löytää ne tehtävät, jotka kaipaisivat lisäresursointia. Seurannan avulla huomaamme paremmin eri tehtäviin käyttämämme ajan, löydämme mahdolliset aikasyöpöt ja voimme pyrkiä suuntaamaan voimavaramme olennaisiin tehtäviin. Samoin voimme tarkastella työmme sisältöä uudelleen ja tuoda esiin mahdolliset työnjaolliset muutostarpeet työyhteisön sisällä. Käytössä oleva työajanseuranta myös tekee entistä näkyvämmäksi kaiken vuoden aikana tekemämme työn ja paljastaa sellaisen piilotyön, jota työnantajamme ei huomioi. OAJ tarjoaa jäsenilleen mahdollisuuden työajanseurantaan Vipu-sovelluksella. Sovellukseen pääset OAJ:n jäsensivuilta.

Työajan riittävyyttä voi parantaa myös pohtimalla omaa työtänsä, työtehtäviään ja asioita, joihin resurssit työpäivien aikana kuluvat. Pohdinnan tueksi voi laatia itselleen liikennevalo-mallin asioiden tärkeyden ja niihin vaikuttamismahdollisuuksien mukaan. Asiat, jotka ovat tärkeitä, mutta joihin emme voi aidosti vaikuttaa, vievät usein resurssejamme turhan paljon. Tällaiset asiat olisikin syytä pitää punaisena ja pyrkiä olemaan käyttämättä aikaa ja energiaa niiden pohtimiseen. Keltaisia asioita ovat sellaiset, joihin voimme vaikuttaa, mutta emme päättää. Tällaisissa asioissa meidän kannattaisi käyttää niihin resurssejamme sen verran kuin vaikutusmahdollisuutemme huomioon ottaen on järkevää. Vihreät asiat ovat puolestaan sellaisia, joihin meidän kannattaa keskittyä. Ne ovat asioita, joihin voimme vaikuttaa ja joista voimme päättää. Liikennevalo-malli ei tarkoita sitä, ettei sellaisia asioita, joihin emme voi vaikuttaa voisi saattaa päätösvaltaa asiassa omaavan tiedoksi. Se tarkoittaa sitä, että keskitämme työtämme olennaiseen ja siihen mikä on mahdollista.

Toinen käytännössä toimivaksi osoittautunut ajan- ja työtehtävien hallinnan apuväline on Eisenhowerin matriisi. Karkeasti kuvaten se toimii siten, että työtehtävät jaetaan nelikentässä neljään luokkaan:

1) Tärkeät ja kiireelliset (tee nyt)

2) Tärkeät, mutta ei kiireelliset (päätä milloin teet)

3) Kiireelliset, mutta ei tärkeät (delegoi muille, jos mahdollista)

4) Ei kiireelliset eikä tärkeät (tee kun ehdit tai delegoi muille)

Työtehtävien jakamisessa on huomioitava mikä on olennaista työtehtävämme laadukkaan hoitamisen kannalta. Työajasta suurin osa tulisi viettää alueella 2, tärkeiden vaikkei kiireellisten asioiden parissa. Silloin työmme on suunnitelmallista ja teemme sellaisia tehtäviä, jotka ovat olennaisia. Mikäli työaika kuluu tärkeiden ja kiireellisten työtehtävien parissa, meidän olisi syytä pohtia voisiko työstämme tehdä jotenkin ennakoitavampaa tai työtehtävien jakaantumista työyhteisössä pohtia uudelleen. Jatkuvassa kiireessä työskennellessä kokemamme työnkuormitus sekä stressitasot nousevat. Myös työn laatu voi kärsiä jatkuvan kiireen vuoksi. Alueille 3 ja 4 sijoittamamme työtehtävät kannattaa mahdollisuuksien mukaan delegoida eteenpäin tai siirtää tehtäväksi silloin, kun niille löytyy olennaisempien tehtävien lomasta aikaa.

Erilaisia apumenetelmiä kannattaa kokeilla rohkeasti ja käyttää niistä sellaisia, jotka tuntuvat itselle sopivilta ja työajan jakamista helpottavilta. Lähtökohtaisesti resursoinnin tulee kuitenkin olla sellainen, että työhön kuuluvat tehtävät ovat ylipäänsä mahdollisia niiden puitteissa tehdä.

                                            Työhyvinvointiterveisin,

                                                   Jussi Savolainen

Ammatillinen koulutus tarvitsee budjettiriihestä lisää resursseja

Tiistai 24.9.2019 - Sirkka Saarikoski, Ammatilliset opettajat AO ry:n varapuheenjohtaja,OAJn Tampereen paikallisyhdistyksen puheenjohtaja

Aamulehdessä 16.9. kansanedustaja Sami Savio (ps) kirjoittaa, että suomalaisnuorten kouluttautumista on tuntuvasti lisättävä. Tästä olemme samaa mieltä, sillä on aloja, joilla on jo tällä hetkellä pula työvoimasta.

Olen Ammatilliset opettajat AO ry:n varapuheenjohtajana kiertänyt ympäri Suomen edunvalvontakouluttajana. Minun korviini ei ole kuulunut, että kokeneet opettajat ehdottaisivat ammatillisen toisen asteen koulutuksen lyhentämistä kahteen vuoteen. Päinvastoin!

Ammatillisia opettajia huolettaa, koska reformin ja suurten rahaleikkausten takia lähiopetusta on jouduttu vähentämään minimiin. Mm. yhteisten aineiden, kuten matematiikka ja äidinkieli, kohdalla. Tämän takia meidän ammatillisten opettajien suurena murheena on, säilyykö opiskelijoidemme jatko-opintokelpoisuus. Myös EK (Elinkeinoelämän keskusliitto) peräänkuuluttaa tällä hetkellä ammatillisten opiskelijoiden jatko-opintokelpoisuutta.

Nyt jo tulee työelämästä palautetta, että valmistuneet opiskelijat tulevat työhön yhä heikommilla tiedoilla ja taidoilla. Samaa palautetta tulee ammattikorkeakouluista. Siellä opettajat joutuvat järjestämään mm. matematiikan tukikursseja meiltä toiselta asteelta tuleville opiskelijoille, jotta he selviytyvät opinnoista.

Uskon, että molemmat haluamme Suomessa koulutettavan osaavia ammattilaisia. Koulujärjestelmäämme on tähän saakka ihailtu ja tultu tutustumaan ympäri maailman.

Suomi ei ole mielestäni ”osaavin kansakunta 2020”, kuten edellinen hallitus lupaili.

Mielipiteessäni AL 31.7. pohdin Rinteen ”ruisleipämallia” . On suuri määrä (307 000) nuoria, joilla ei ole toisen asteen tutkintoa.

Peräänkuulutan nykyisen hallituksen budjettiriihessä rahaa ammatilliseen koulutukseen (amk ja toinen aste), jotta syrjäytymisvaarassa olevia nuoria pystytään tukemaan ja kouluttamaan hyviksi ammattilaisiksi.

Ammatillinen koulutus voi ratkaista osaajapulan ja työttömyyden.