PERJANTAIBLOGI: Ollaan luottamuksen arvoisia toisillemme!

Perjantai 8.12.2023 klo 21.02 - Jussi Savolainen, OAJ Pirkanmaan alueasiantuntija

Luottamus on ilmiö, joka rakentuu hitaasti, mutta jonka voi menettää nopeastikin. Luottamus syntyy vapaaehtoisuuden varaan, eikä siihen voi pakottaa. Luottamus vaatii vastavuoroisuutta. Luottamuksen ensimmäinen askel onkin se, että uskallamme luottaa. Toisiimme sekä itseemme. Sillä ilman itseluottamusta on luottamuksen luominen toisiin vaikeaa. Luottamusta omassa elämässämme voimmekin pohtia kurkkaamalla peiliin: Näkyykö sieltä ihminen, johon luotan?

Alamme työelämä on yhteispeliä, jossa yksin on vaikea onnistua. Luottamus on onnistuneen yhteistyön perusta. Luottamus vaatii panostusta johdolta, samoin kuin jokaiselta työntekijältäkin. Luottamus ei synny aina itsestään, eikä ole jotakin, jonka ylläpidon voi unohtaa sen kerran ilmaannuttua paikalle. Luottamus öljyää yhteistyön rattaat ja edesauttaa yrityksen menestymistä, kun se huomioidaan säännönmukaisesti.

Luottamuksen rakentaminen on yhteispeliä: Kun luotamme johonkuhun, oletamme myös hänen luottavan meihin. Yksilötasolla luottamusta voidaankin kuvata sosiaalisena vaihtokauppana, jossa luottaminen on olemassa suhteessa saatuun ja annettuun luottamukseen. Jos minä saan vähemmän luottamusta kuin annan, luottamukseni muihin vähenee. Jos minuun taas luotetaan enemmän kuin minä luotan muihin, voi luottamukseni muihin alkaa kasvaa.

Ehkäpä helpoin tapa kehittää luottamusta työyhteisössä on puheen paikkojen lisääminen työn arkeen. Asioista yhdessä keskusteltaessa jätämme vähemmän tilaa työyhteisössä erilaisille tulkinnoille ja väärinymmärryksille sekä niistä syntyville konflikteille. Työntekijällä tulee olla kokemus siitä, että hän voi kollegojensa ohella luottaa esihenkilöönsä. Työntekijän tulee lisäksi kokea, että hänen osaamiseensa luotetaan, ja että hänen työpanostaan arvostetaan.

Esihenkilö voi osoittaa luottamusta esimerkiksi siten, ettei paikkaa tarpeettomasti työntekijän tekemisiä tai kontrolloi liiaksi työtehtävien hoitoa. Toisaalta työntekijöiden on kyettävä luottamaan myös siihen, että tarvittaessa esimies johtaa ja luo edellytyksiä työn tekemiselle sekä puuttuu toimintaan tarpeen mukaan.

Luottamuksen arvoinen työntekijä omaa hyvät alaistaidot ja hän pyrkii omassa toiminnassaan huomioimaan myös organisaation edun ja turvallisuuden. Hän huolehtii luonnollisesti sovituista työtehtävistään ja velvoitteistaan, tekee mitä lupaa, tunnistaa ja tunnustaa rajansa sekä pyytää tarvittaessa tukea ja apua. Häneltä työyhteisön jäsenet myös saavat tarvittaessa apua ja tukea. Hän ymmärtää työn kokonaisuuden ja oman tekemisensä roolin suhteessa organisaatioon ja työyhteisöön. Hän kulkee me, ei minä, edellä ja toteuttaa työlle yhteisesti määriteltyjä tavoitteita.

Ollaan jatkossakin luottamuksen arvoisia!

Ihanaa joulun aikaa teistä jokaiselle!

Jussi Savolainen, OAJ Pirkanmaan alueasiantuntija

Luottamusta tarvitaan etätyössäkin

Maanantai 1.2.2021 - Jussi Savolainen, alueasiamies

” Etätyössä luottamuksen rakentumista on pyrittävä suunnitelmallisesti tukemaan”

Etätyöstä on kuluneen vuoden aikana tullut osa yhä useamman opetus-, kasvatus- ja tutkimustyön arkea. Parhaimmillaan etätyö voi edesauttaa työyhteisön toiminnan kehittämistä sekä parantaa sen tuloksellisuutta. Etätyössä korostuu luottamuksen merkitys ja sen rakentamiseen ja ylläpitämiseen on panostettava suunnitelmallisesti.

Keskeisin etätyön edellytys, sen mahdollistavien teknologisten ratkaisujen lisäksi, on luottamus (Aho ym. 2017). Luottamuksen ja yhteisöllisyyden syntyyn katsotaan keskeisesti liittyvän kasvokkain tapahtuvan vuorovaikutuksen. Etätyössä luottamuksen rakentumista ja ylläpysymistä haastaakin samassa tilassa tapahtuvan vuorovaikutuksen puuttuminen tai vähäisyys. Etätyössä tapahtuvaa vuorovaikutusta ei pidetä yhtä luonnollisena ja kokemus tuen saamisesta saattaa poiketa lähityöskentelevistä. (Vilkman 2016) Tästä syystä kommunikaation ja vuorovaikutuksen avoimuuteen on kiinnitettävä huomiota. Samoin kommunikaation oikea-aikaisuus, johdonmukaisuus sekä konsultoiva, selityksiä päätöksenteolle tuova, johtamistapa vaikuttaa myönteisesti luottamukseen (Blomqvist 2006). Luottamus vaikuttaa myös työntekijöiden itseohjautuvuuteen.

Vaikka etätyössä kasvokkain tapahtuvat tapaamiset ovat vähäisempiä, voidaan työn arjessa olla läsnä teknologia-avusteisesti. Etätyössä luottamuksen rakentumista on pyrittävä suunnitelmallisesti tukemaan, sillä sen ajatellaan vievän neljä kertaa pidempään kuin lähityössä. (Vilkman 2016) Osittain asiaan vaikuttaa myös se, että spontaanit kohtaamistilanteet työn arjessa puuttuvat. Etätyön johtamisessa huomiota on syytä kiinnittää etenkin ihmisten sitouttamiseen ja motivointiin, vuorovaikutukseen ja sen mahdollistamiseen sekä työyhteisön yhteiseen tavoitteeseen ja sen selkiyttämiseen.

Luottamus vahvistuu, kun yhteisistä sopimuksista ja aikatauluista pidetään kiinni ja niin esimiehet kuin työntekijätkin ovat tavoitettavissa tarpeen mukaan. Työyhteisössä tulisi yhdessä linjata ja sopia yhteistyötavoista ja kommunikaatiomuodoista. (Eklund, Lidholm & Salminen 2019). Säännölliset virtuaalitapaamiset ja kiinnostuksen osoittaminen kunkin työntekijän tilanteen suhteen, sekä esimiehen että kollegoiden osalta, tukee luottamuksen ylläpysymistä.

Viestintä etätyössä on erilaista verrattuna lähityöhön. Mikäli viesti kulkee lähinnä erilaisten kirjoitettujen tekstien välityksellä, erilaisille tulkinnoille syntyy tilaa. Samaa pulmallisuutta syntyy myös videovälitteisesti, vaikkakin voimme silloin hyödyntää kasvojen ilmeitä viestinnässämme. Etätyöskentelyssä viestinnän tulee olla siis mahdollisimman selkeää ja viestin vastaanottajalla tiedossaan mistä tai keneltä on saatavilla tarvittaessa lisätietoja. Virtuaalisissa kohtaamisissa kannattaa suosia videokuvan välityksellä tapahtuvaa kohtaamista, sillä juuri ilmeet ja kehonkieli osana vuorovaikutusta auttavat lisäämään luottamusta (Eklund ym. 2019).

Etätyössä luottamuksen rakentamiseen ja ylläpitämiseen tulee kiinnittää suunnitelmallista huomiota. Samat hyvät toimintamallit kuin lähityöskentelyssäkin auttavat tukemaan luottamusta työyhteisössä. Etätyössä niille pitää vain löytää erilaiset toimintaedellytykset. Oheiseen kuvaan (kuva 1) on koottu keskeisiä huomioitavia asioita luottamusta ja sen rakentumista tukemaan.

Kuva 1: Vinkit luottamuksen rakentamiseen etätyössä (Jussi Savolainen)

Blogi-kirjoituksen pohjana on käytetty:

Savolainen, J. Luottamuksen rakentuminen ja vahvistaminen etätyössä. 2021. Tampereen ammattikorkeakoulun blogi-sarja: Etänä enemmän- Sote-työ uudistuu.

Lähteet:

Aho, T., Höykinpuro, T., Kähärä, E., Lehtoranta, E. & Sipilä, R. 2017. Etätyössä turvallisesti. Työturvallisuuskeskus.

Blomqvist K. 2006. Luottamus organisaation työhyvinvoinnin ja tehokkuuden taustalla. Työn tuuli aikakausikirja 1/2006. Henkilöstöjohdon ammattilaiset Henry ry.

Eklund, A., Lindholm, T. & Salminen, J. 2019. Taitava tiimivalmentaja. 7., uudistettu painos. Helsinki: Grano Oy.

Vilkman, U. 2016. Etäjohtaminen -Tulosta joustavalla työllä. Helsinki: Talentum