PERJANTAIN BLOGI - OAO-YLL - jaosPerjantai 23.2.2024 klo 21.53 - Johanna Toivanen, OAO-YLL -jaoksen puheenjohtaja OAO-YLL -jaoksen helmikuun blogi – korkeakouluyhteisön kuulumisia.
OAJ Pirkanmaan ammatillinen ja yliopiston lehtoreiden jaos keskittyy kevään blogitekstissään korkeakouluyhteisön kuulumisiin. Kirjoittajina jaoksen jäsenet Reijo Manninen, TAMK Pääluottamusmies ja Mika Mattila, Tampereen yliopiston opetusalan paikallisyhdistyksen puheenjohtaja
Ammattikorkeakouluille uusi työehtosopimus
Ammattikorkeakoulujen uudesta työehtosopimuksesta on käyty tiiviillä aikataululla neuvotteluja marraskuun alusta lähtien. Sivistan tahtotilasta johtuen neuvottelupöydässä työntekijäpuolta edustaa OAJ ja YTN (Ylemmät Toimihenkilöt). Asetelma on siten uusi, koska aikaisemmissa neuvotteluissa on mukana ollut JHL ja Jyty edustamassa hallinto- ja tukipalveluhenkilöstöä.
Neuvotteluiden aikana on käsitelty nykyisen sopimuksen kirjaukset ja sisältö. Uuden amk-sopimuksen sisältö on vielä auki, mutta todennäköistä lienee se, että isoja tekstimuutoksia ei olisi tulossa. Tällä hetkellä keskeisin kiista liittyy palkankorotusten tasoon.
Neuvottelut jatkuivat parin viikon tauon jälkeen torstaina 22.2. ja neuvotteluissa tapahtui edistymistä. Sivistan puolelta sopimuksen syntymisen takarajaksi on asetettu 29.2, joten viikko 9 on neuvottelujen etenemisen kannalta keskeinen. Mitään ehdotonta pakkoa sopimuksen syntymiselle tällä aikataululla ei kuitenkaan ole, koska nykyinen sopimus on voimassa maaliskuun loppuun saakka ja takautuvasti vielä tämän jälkeen, kunnes uusi sopimus on syntynyt.
Yliopistosektorilla ei tänä keväänä neuvotella työehtosopimuksista, mutta tavanomaiseen tapaan kevätkausi on muuten kiireinen
Keväällä 2023 solmittu yliopistojen yleinen työehtosopimus on voimassa 31.3.2025 saakka, minkä ansiosta Sivistan yliopistopöydässä ei tänä keväänä neuvotella. Sen sijaan tiede- ja koulutuspoliittisella sektorilla on lähikuukausina tapahtunut paljon, kun yliopistojen (kuten myös AMK:iden) rahoitusmallien uudistamisesta on käyty aktiivista keskustelua. Lisäksi ministeriön toivomuksesta käynnistettiin hiljattain niin sanottu tohtorinkoulutuspilottihanke, jonka tavoitteena on kouluttaa lähivuosien aikana tuhat uutta tohtoria suomalaisen työelämän tarpeisiin. Pilottirahoituksella koulutettavien tohtoreiden tavoitteellinen valmistumisaika on asetettu kolmeen vuoteen siinä missä tavanomaisten tohtorintutkintojen tapauksessa se on perinteisesti ollut neljä vuotta, joten väitöskirjatyön tulisi edetä varsin ripeästi. Haasteensa tähän tehtävään tuo myös se, mistä löydetään näinkin nopealla aikataululla näin suuri määrä kyvykkäitä väitöskirjatutkijoita ja kuinka heille saadaan järjestettyä riittävästi ohjausresurssia suoriutuakseen tehtävästään menestyksekkäästi. Vaikeuksia pelkäämättä yliopistot ovat ottaneet haasteen rohkeasti vastaan, ja tätä kirjoitettaessa rahoituspäätösten tekemisen osalta alkaa olla jo valmista ja monissa yliopistoissa pilottihankkeita käynnistellään jo innolla.
Suurena monialayliopistona Tampereen yliopiston ennakoidaan olevan yksi rahoitusmalliuudistuksen suurimmista voittajista, ainakin jos malliin ei enää tehdä uusia muutoksia. Tampereen yliopisto on saamassa myös oman osuutensa tohtorinkoulutuspilotin tarjoamasta lisäkoulutusvastuusta ja -rahoituksesta. Ruohonjuuritasolla kuva yliopiston taloustilanteesta ei ole aivan yhtä ruusuinen, sillä kustannustason nopea nousu yhdistettynä mm. palkankorotuksiin on vetänyt monien yliopiston yksiköiden talouden tiukoille siitäkin huolimatta, että yliopistoindeksi on pysynyt voimassa jo toista hallituskautta. Monissa yksiköissä säästökuuri on näkynyt ja tulee myös jatkossa näkymään tilojen käytön tiivistämisenä, kun kustannussäästöjä on pyritty viime aikoina hakemaan erityisesti tilojen käyttöä vähentämällä. Syksyn 2021 kaltaiset yt-neuvottelut on onneksi ainakin toistaiseksi onnistuttu välttämään, ja kesäkuussa 2023 aloittaneen rehtori Keijo Hämäläisen ansiosta myös henkilöstön ääni on saatu kuulumaan jonkin verran paremmin yliopiston päätöksenteossa. Toivoa paremmasta siis on, ja ehkäpä piankin Tampereen yliopisto onnistuu lunastamaan sen valtavan potentiaalin, joka sillä valtakunnan toiseksi suurimpana monialayliopistona on.
OAJ Pirkanmaan OAO-YLL jaos seuraa tiiviisti koko ammatillisen kentän tapahtumia niin paikallisesti, alueellisesti kuin valtakunnallisestikin.
OAJ Pirkanmaa, OAO-YLL -jaos pj Johanna Toivanen
|
Avainsanat: oajpirkanmaa, oaj, blogi, oao, yll, työehtosopimus, amk, yliopisto |
Avainsanat: OAJ, OAJ Pirkanmaa, blogi, VOL-jaos, VOL, varhaiskasvatus, varhaiskasvatuksen johtaja, johtajuus |
PERJANTAIBLOGI: Ollaan luottamuksen arvoisia toisillemme!Perjantai 8.12.2023 klo 21.02 - Jussi Savolainen, OAJ Pirkanmaan alueasiantuntija Luottamus on ilmiö, joka rakentuu hitaasti, mutta jonka voi menettää nopeastikin. Luottamus syntyy vapaaehtoisuuden varaan, eikä siihen voi pakottaa. Luottamus vaatii vastavuoroisuutta. Luottamuksen ensimmäinen askel onkin se, että uskallamme luottaa. Toisiimme sekä itseemme. Sillä ilman itseluottamusta on luottamuksen luominen toisiin vaikeaa. Luottamusta omassa elämässämme voimmekin pohtia kurkkaamalla peiliin: Näkyykö sieltä ihminen, johon luotan?
Alamme työelämä on yhteispeliä, jossa yksin on vaikea onnistua. Luottamus on onnistuneen yhteistyön perusta. Luottamus vaatii panostusta johdolta, samoin kuin jokaiselta työntekijältäkin. Luottamus ei synny aina itsestään, eikä ole jotakin, jonka ylläpidon voi unohtaa sen kerran ilmaannuttua paikalle. Luottamus öljyää yhteistyön rattaat ja edesauttaa yrityksen menestymistä, kun se huomioidaan säännönmukaisesti.
Luottamuksen rakentaminen on yhteispeliä: Kun luotamme johonkuhun, oletamme myös hänen luottavan meihin. Yksilötasolla luottamusta voidaankin kuvata sosiaalisena vaihtokauppana, jossa luottaminen on olemassa suhteessa saatuun ja annettuun luottamukseen. Jos minä saan vähemmän luottamusta kuin annan, luottamukseni muihin vähenee. Jos minuun taas luotetaan enemmän kuin minä luotan muihin, voi luottamukseni muihin alkaa kasvaa.
Ehkäpä helpoin tapa kehittää luottamusta työyhteisössä on puheen paikkojen lisääminen työn arkeen. Asioista yhdessä keskusteltaessa jätämme vähemmän tilaa työyhteisössä erilaisille tulkinnoille ja väärinymmärryksille sekä niistä syntyville konflikteille. Työntekijällä tulee olla kokemus siitä, että hän voi kollegojensa ohella luottaa esihenkilöönsä. Työntekijän tulee lisäksi kokea, että hänen osaamiseensa luotetaan, ja että hänen työpanostaan arvostetaan.
Esihenkilö voi osoittaa luottamusta esimerkiksi siten, ettei paikkaa tarpeettomasti työntekijän tekemisiä tai kontrolloi liiaksi työtehtävien hoitoa. Toisaalta työntekijöiden on kyettävä luottamaan myös siihen, että tarvittaessa esimies johtaa ja luo edellytyksiä työn tekemiselle sekä puuttuu toimintaan tarpeen mukaan.
Luottamuksen arvoinen työntekijä omaa hyvät alaistaidot ja hän pyrkii omassa toiminnassaan huomioimaan myös organisaation edun ja turvallisuuden. Hän huolehtii luonnollisesti sovituista työtehtävistään ja velvoitteistaan, tekee mitä lupaa, tunnistaa ja tunnustaa rajansa sekä pyytää tarvittaessa tukea ja apua. Häneltä työyhteisön jäsenet myös saavat tarvittaessa apua ja tukea. Hän ymmärtää työn kokonaisuuden ja oman tekemisensä roolin suhteessa organisaatioon ja työyhteisöön. Hän kulkee me, ei minä, edellä ja toteuttaa työlle yhteisesti määriteltyjä tavoitteita.
Ollaan jatkossakin luottamuksen arvoisia!
Ihanaa joulun aikaa teistä jokaiselle!
Jussi Savolainen, OAJ Pirkanmaan alueasiantuntija
|
Avainsanat: oajpirkanmaa, oaj, blogi, työhyvinvointi, alueasiantuntija, luottamus |
PERJANTAIN BLOGI - YSI JAOSPerjantai 27.10.2023 klo 7.22 - Vesa Ratala PERJANTAIN BLOGI - YSI-JAOS Onko tekoäly OAJ:n linjoilla työhyvinvoinnissa? Mikä auttaa jaksamaan opettajan työssä? OAJ:kin on nostanut strategiassaan jäsentemme työhyvinvoinnin edistämisen keskeiseen asemaan. Nykyään opettajan työkuvan laajeneminen aiheuttaa myös uhkan työuupumuksesta. OAJ onkin aloittanut Joku Roti -kampanjan, jolla pyritään mm. auttamaan opettajia rajaamaan työtään. Siinä yhtenä työvälineenä voi käyttää OAJ:n Vipu-sovellusta, joka löytyy OAJ:n jäsensivuilta. Sivuille on julkaistu myös eri opettajaryhmille jäsenen sopimusopas. OAJ on tuonut esille opettajien suunnitelmallisen täydennyskoulutuksen merkitystä niin opetuksen laadun kuin opettajien jaksamisen kannalta. Tämä kappalehan on kuin suoraan Joku Roti -kampanjan johdantolauseista. Opetusalan ammattijärjestö on esittänyt, että jokaiselle uudelle opettajalle pitää saada lakiin kirjattu oikeus ja velvollisuus kaksivuotiseen mentorointiin työajalla. OAJ on myöskin tuonut esille esihenkilöiden työn rajaamisen, kehittämisen ja perustehtäviin keskittymisen tärkeyden. Samoin on korostettu kodin ja koulun välisen yhteistyön merkitystä. Tästäkin voi olla samaa mieltä. OAJ:n sivuilta löytyy mm. vinkkejä, joilla jokainen voi osaltaan parantaa työyhteisönsä vuorovaikutusta (Työhyvinvoinnin ABC). ”6. OPISKELIJOIDEN ONNISTUMISTEN JUHLIMINEN Eli välillä voi kehua itseään ja muistaa, että kuuluu Maailman parhaat opettajat -ryhmään. Aika hyvin tekoäly on OAJ:n kanssa samoilla linjoilla. Jos et ole vielä käynyt tutustumassa OAJ:n Joku Roti -kampanjan sivuihin, käy tutustumassa ja ota samalla Vipu-sovellus käyttöön. |
Avainsanat: OAJ, OAJ Pirkanmaa, tekoäly, blogi, YSI-jaos, työhyvinvointi |
PERJANTAIN BLOGI: OAO/YLLPerjantai 29.9.2023 klo 21.16 - Johanna Toivanen Blogi – OAO-YLL -jaos syyskuu 2023
OAJ Pirkanmaan ammatillinen ja yliopiston lehtoreiden (OAO-YLL) -jaos on seurannut ja käsitellyt syksyn kokouksissaan mm. maan hallituksen suunnitelmia budjettileikkausten ja työelämäheikennysten osalta.
Aikuiskoulutustuen lakkautus ensi syksynä tyrmistyttää meitä. Olemme tehneet sen estämiseksi laajalla rintamalla vaikuttamistyötä ministeri Satosta myöten. Aikuiskoulutustuen lakkautus tulee pahentamaan kuntien ja hyvinvointialueiden työvoimapulaa. Aikuiskoulutustukea käytetään eniten sote- sekä kasvatus- ja opetusaloilla. Sote-alalle se on mahdollistanut yhden koulutusväylän tuottaa asiantuntijoita työvoimatarpeen kanssa kamppailevalle kentälle. Meidän ammatillisten opettajien kouluttamat lähi- ja sairaanhoitajat työskentelevät päivittäin ihmisen terveyden eteen. Hoitajapula on tunnistettu yhteiskunnallinen ongelma, joka tarvitsee laaja-alaisia toimia. Alan vetovoimaisuuden lisäämisessä on oma roolinsa myös riittävästi resursoidusti toteutettavalla ammatillisella koulutuksella. Sote-alan koulutusta haastaa lisäksi ammattikorkeakouluihin kohdistuva 12 miljoonan euron vuosittainen leikkaus, kun ns. sote -harjoittelumäärärahat leikataan ammattikorkeakoulujen perusrahoituksesta.
Aikuiskoulutustuen lopettaminen vaikuttaa myös ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen potentiaalisiin opiskelijoihin. Tuen turvin suuri osa etenkin aikuisopiskelijoista on kyennyt opiskelemaan alan vaihdon tai urakehityksen mahdollistamiseksi.
Osa ammatillisia opettajia kouluttautuu uransa aikana erityisopettajaksi tai opinto-ohjaajaksi. Myös tähän urakehityksen mahdollisuuteen opetusalan sisällä tuen poistaminen tulee varmasti vaikuttamaan. Taloudellinen mahdollisuus lisäopintoihin poistuu ja on varmasti osaltaan lisäämässä työssäjaksamisen haasteita. Erityisopettajista on pulaa jo tällä hetkelläkin, joten suunniteltu toimenpide vain pahentaa osaajapulaa. Nyt hallitusohjelmasta puuttuva opettajarekisteri pahentaa tilannetta entisestään, sillä emme tiedä valtakunnallisiin tilastoihin perustuen kuinka paha tilanne eri opettajaryhmien saatavuuden suhteen vallitsee. Opettajarekisteriä tarvittaisiin tukemaan opettajatarpeen ennakoimisen lisäksi kokoamaan yhteen tietoja opettajien täydennyskoulutuksesta.
Olemme huolissamme myös ammattikorkeakoulujen rahoitusleikkauksista. Hallitusohjelman sinänsä oikean suuntaiset kirjaukset jäävät sanahelinäksi ilman todellisia toimenpiteitä, mikäli niitä ei resursoida käytännön toteuttamiskelpoisiksi. Esimerkiksi aloituspaikkamäärien lisäämispäätöstä ei pystytä toteuttamaan ilman siihen osoitettua rahoitusta.
Vapaan sivistystyön leikkaukset uhkaavat opettajilla työsuhteiden jatkuvuutta ja opiskelijoilla jopa jo ensi kevään kurssien perumista. Vapaan sivistystyön parissa työskentelee liikaa pätkätyösuhteisia opettajia, joiden tilannetta tulevaisuudessa vaikeuttaa niin työssäoloehdon tiukennus ansiosidonnaiseen päivärahaan liittyen kuten myös määräaikaisten työsuhteiden perusteisiin tehtävät löyhennykset.
On hienoa, että hallitusohjelmassa on panostettu lähiopetuksen turvaamiseen ja oppimisen tukeen toisella asteella. Tavoite on hyvä ja kannatettava, kunhan sen toteutuminen mahdollistetaan käytännössä. Ylipäänsä hallitusohjelman tavoitteet ja siinä kuvatut toimenpiteet ovat monilta osin oikean suuntaisia, mutta kirjausten toteutus jää paikoin liian yleistasoiseksi. Tutustu: Miltä hallitusohjelma näyttää? OAJ perkaa
OAO Pirkanmaa, OAO-YLL -jaos
pj Johanna Toivanen
|
Avainsanat: OAJ, OAJ Pirkanmaa, OAO, YLL, aikuiskoulutustuki, OAO/YLL-jaos, blogi, |
VOL-jaoksen blogiteksti: Varhaiskasvatuksen veto-ja pitovoimaan on panostettava.Perjantai 25.8.2023 - Janna Paukkunen & Heini Pihko Varhaiskasvatusta on rakennettu vuosikymmeniä psykologiseen ja kasvatustieteelliseen tutkimustietoon perustuen. On tunnistettu lapsen varhaisvuosien ainutlaatuinen merkitys myöhemmälle elämälle. Tästä syystä päiväkotien henkilöstörakennetta on muutettu niin, että jokaisen lapsiryhmän pedagogisen toiminnan suunnittelusta, arvioinnista ja kehittämisestä vastaa yliopistokoulutettu opettaja. Hallitus onkin jo luvannut vastata tähän ja se aikoo lisätä yliopistoihin varhaiskasvatuksen opettajaopintoihin aloituspaikkoja siten, että joka vuosi koulutetaan vähintään 1400 uutta varhaiskasvatuksen opettajaa. Tosin rahoitusta tähän ei ole varmistettu. Koulutuspaikkojen lisääminen ei kuitenkaan yksin riitä, vaan on huolehdittava myös alamme veto- ja pitovoimasta; valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman mukaisen toiminnan mahdollistavista resursseista ja työhyvinvoinnista. Huomiota on kiinnitettävä siihen, että valmistuneet varhaiskasvatuksen opettajat hakeutuvat ja jäävät työskentelemään varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatuksen opettajina rakennamme tulevaisuutta pyrkien antamaan kaikkein tärkeimmille parhaat mahdolliset eväät heidän opinpolulleen ja elinikäiseen oppimiseen kaikilla elämän osa-alueilla ratkaisevassa ikävaiheessa. Jotta oppiminen ja onnistumisen kokemukset, sekä muiden toiminnalle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen mahdollistuvat, tarvitaan lähtökohdat jossa kasvattaja voi aidosti pysähtyä lasten ja kulloisenkin tilanteen äärelle ja käsitellä ilmiöitä lasten kanssa kunkin yksilölliset tarpeet ja ominaisuudet huomioiden. Päiväkodissa toimintaa säätelee modernin yhteiskunnan vaatimukset huomioonottava varhaiskasvatuslaki. Tämä yhdessä valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman kanssa pitävät varhaiskasvatuksen vaatimukset korkealla ja pyrkivät takaamaan tasapuolisen varhaiskasvatuksen kaikille lapsille. Vaativuudessaan alalla työskentely on kuitenkin mielenkiintoista ja haastaa myös tekijäänsä olemaan paras versio itsestään. Kuten todettu, tarvitaan laajaa ja poikkitieteellistäkin tietopohjaa ja vielä monipuolisemmin taitoja. Merkittävää on myös opetella tuntemaan ja luomaan turvallinen suhde jokaiseen ryhmän lapseen jotta heidän kasvun, oppimisen ja hyvinvoinnin yksilöllinen tukeminen onnistuu. Työllämme on vaikutusta yksilöiden, perheiden, yhteisöjen ja yhteiskunnan tasolla, välittömästi ja yli sukupolvien. Taattu hyöty siitä saadaan kuitenkin irti vain silloin kun työntekijät pystyvät tarjoamaan kaiken koulutuksestaan ja jatkuvasta kouluttautumisestaan saadun ammattitaitonsa, soveltamaan osaamistaan tarpeen mukaan rakentaen ja vahvistaen valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman mukaista laadukasta ja pedagogisesti painottunutta varhaiskasvatusta. Lisäksi työntekijöiltä edellytetään sensitiivistä, ratkaisukeskeistä ja positiivista työotetta, sekä kykyä reflektoida ja mukauttaa toimintaansa jatkuvasti. Alaan ja sen osaajiin panostaminen on nähtävä kannattavana sijoituksena. Jotta työtä voi tehdä parhaalla mahdollisella tavalla on huomioita, että resurssit työn tekemiseen ovat riittävät. Yksi olennaisimmista resursseista on maltillinen ryhmäkoko sekä ammattitaitoinen ja moniammatillinen työyhteisö mukaan lukien varhaiskasvatuksen erityisopettaja ja päiväkodin johtaja, sekä pätevät ja mielellään myös tutut sijaiset. Ja kuten kaikessa työssä niin myös varhaiskasvatuksessa on oleellista, että työskentelytilat ja työvälineet riittävät ja asianmukaiset. Jotta meillä tulevaisuudessa olisi riittävästi kelpoisuusehdot täyttäviä, pedagogisesti koulutettuja ja lapsille omistautuneita varhaiskasvatuksen opettajia, erityisopettajia ja päiväkodin johtajia, on huolehdittava varhaiskasvatuksen vetovoiman lisäksi myös sen pitovoimasta. On varmistettava, että koulutuspaikkojen lisäämisen lisäksi huolehditaan jo olemassa olevista ammattilaisista. Työ on erittäin vastuullista ja vaativaa, ja palkka tulisi suhteuttaa siihen. Ennen kaikkea resurssit tulisivat olla sen mukaiset, että niillä varmistettaisiin turvallinen, lapsen kehitystä ja hyvinvointia edistävä toiminta, sekä opettajien pysyminen alalla ja työkykyisinä. Työ varhaiskasvatuksessa on kuitenkin erittäin vastuullista ja vaativaa ja palkka tulisi suhteuttaa siihen. Varhaiskasvatus on tasa-arvoisuutta lisäävä ja muun muassa syrjäytymistä ja mielenterveysongelmia ennaltaehkäisevä palvelu, joten siihen panostamalla säästettäisiin pitkällä juoksulla kuluissa ja verovaroissa. Kuten alkujaan Frederick Douglass aikanaan totesi: "It's easier to build strong children than to repair broken men." Varhaiskasvatuksen vaikuttavuuden vahvistamiseen on vahva tahtotila mutta nyt tarvitaan toimenpiteitä, jotta todellisuudessa pystyttäisiin takaamaan yhdenvertaisesti kaikille lapsille laadukas ja vain siten myös tuottava varhaiskasvatus. Alan ongelmakohdat ovat olleet viime vuosina runsaasti esillä ja nyt viimeistään hallituksen ja kuntapäättäjien olisi huomioitava nämä seikat budjeteissaan. Tulevaisuuden hyvinvointi ja talous riippuvat lapsistamme. Varhaiskasvatuslaki nykyisellään vastaa tarkoitustaan ja nyt kaikki sitä turvaavat toimenpiteet pitää toteuttaa ja niistä on pidettävä kiinni. Laki on tehty turvaamaan lasten oikeuksien toteutumista! Pyrimme OAJ Pirkanmaan VOL-jaoksena edistämään alamme veto- ja pitovoimaa huolehtimalla varhaiskasvatuksen edunvalvonnasta, puuttumalla erilaisiin epäkohtiin ja lisäämällä tietoutta varhaiskasvatuksesta. OAJ Pirkanmaa esimerkiksi järjestää tapaamisia kansanedustajien kanssa ja näin meillä on myös väylä viedä asioita eteenpäin eduskuntaan. Janna Paukkunen, Varhaiskasvatuksen opettaja, VOL-joksen jäsen, OAJ Pirkanmaa Heini Pihko, varhaiskasvatuksen opettaja, VOL-jaoksen puheenjohtaja, OAJ Pirkanmaa |
Avainsanat: OAJ, OAJ Pirkanmaa, VOL, VOL-jaos, blogi, veto- ja pitovoima, varhaiskasvatus, edunvalvonta |
PERJANTAIN BLOGI: YSI - Työhyvinvoinnin ytimessä: Mitä kuuluu?Perjantai 2.6.2023 klo 22.11 - Jaana Vallius, Jouni Kaipainen Työhyvinvoinnin ytimessä: Mitä kuuluu? Jaana Vallius ja Jouni Kaipainen Arkisten touhujen keskellä Ylen uutislähetyksestä kantautuu uutistoimittaja Matti Röngän lohduttomilta kuulostavat sanat: ”Opettajista ja muista kasvatusalan ammattilaisista on pula. He uupuvat työssään. Alaa tuntuu uhkaavan samanlainen tekijäkato kuin hoivapuolella.” Opettajataustaisen kuulijan selkäpiitä karmii: tähän on tultu, valitettavasti. Opettajien työhyvinvoinnista on viime aikoina keskusteltu monissa medioissa hyvin vilkkaasti. Eri asteiden opettajien työssä jaksaminen ja työkuorman kohtuuttomuus ovat nousseet suureksi valtakunnalliseksi puheenaiheeksi. Tilanne ei kuitenkaan ole uusi, sillä kentältä on jo vuosien ajan kaikunut ääniä, joita ei opettajien omien sanojen mukaan ole aiemmin otettu vakavasti. OAJ:n tekemien kyselyiden mukaan jopa 60 prosenttia opettajista harkitsee alanvaihtoa, moni on sen jo tehnytkin. Helmikuussa 2022 julkaistu OAJ:n opetusalan työolobarometri kertoi myös karua kieltään: opetusalan henkilöstön kokemukset työoloista ovat heikentyneet entisestään. Eräässä opetus- ja kasvatusalan someryhmässä opettajia pyydettiin ilmiantamaan sellaisia työpaikkoja, joissa ilmiantaja on kokenut työskentelynsä positiiviseksi. Ketjun ilmiannoissa kärkipaikalle nousi hyvä työyhteisö, tämän jälkeen tasaveroisina tekijöinä olivat sekä esihenkilötyö että riittävät resurssit. Työturvallisuuslain mukaan työnantajalla on työturvallisuuden osalta yleinen huolehtimisvelvoite. Työnantajan on jatkuvasti tarkkailtava työympäristöä, työyhteisön tilaa ja työtapojen turvallisuutta. Työnantajan on myös tarkkailtava toteutettujen toimenpiteiden vaikutusta työn turvallisuuteen ja terveellisyyteen. Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta puolestaan antaa selkeät raamit sille, että työsuojelun yhteistoiminnan tavoitteena on edistää työnantajan ja työntekijöiden välistä vuorovaikutusta sekä tehdä mahdolliseksi työntekijöiden osallistuminen ja vaikuttaminen työpaikan turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevien asioiden käsittelyyn. Muita tärkeitä työhyvinvoinnin osatekijöitä ovat työntekijältä löytyvät omat hyvinvointitaidot kuten resilienssi, itsensä johtaminen (self -management), stressinsietokyky, joustavuus, epävarmuudensietokyky ja empatia. Muun muassa koronapandemiasta johtuen työntekijöiden omia työhyvinvointitaitoja korostetaan työelämässä ehkä enemmän kuin koskaan aiemmin. Kannattaa kuitenkin muistaa, että työhyvinvointi on monelta osin joukkuelaji, jossa kultamitaliin vaadittavaa kuntoa sekä tarvitaan että testataan jokaisena työpäivänä. Palautuminen on tärkeä osa työhyvinvointia. Perinteisesti palautumista on pidetty toimintana, joka tapahtuu työpäivän jälkeen vapaa-ajalla. Palautuminen on myös hyvin yksilöllistä ja siihen vaikuttaa moni tekijä. Työstä aiheutuvan fyysisen, psyko -sosiaalisen ja kognitiivisen kuorman tulisi kuitenkin olla sillä tasolla, että palautumista tapahtuu myös työpäivän aikana. Tätä kannattaakin miettiä vakavasti: löytyykö työpäiväsi lomasta hetkiä, joissa koet jonkinasteista sekä fyysistä että psyykkistä palautumista? Iästä riippumatta jokainen ihminen kaipaa arvostuksen ja huomioiduksi tulemisen tunnetta. Työsuojelun yhteistoiminta ei ole mikään uusi juttu eikä varsinkaan mitään rakettitiedettä: kiireen lomassa kollegan luokse kannattaa pysähtyä hetkeksi ja kysyä ”Mitä kuuluu?” tai ”Kuinka voit?” Nämä, oikeastaan itsestään selviltä tuntuvat työpäivän smalltalkin aloittajat, luovat perustavaa laatua olevaa työhyvinvointia. Pidetään huolta itsestämme ja toisistamme! Jaana Vallius luokanopettaja Tampereen perusopetuksen 2. varatyösuojeluvaltuutettu Jouni Kaipainen luokanopettaja teknisen työn aineenopettaja Tampereen perusopetuksen työsuojeluvaltuutettu |
Avainsanat: OAJ, OAJ Pirkanmaa, YSI, YSI -jaos, blogi, työhyvinvointi |
OAO/YLL jaoksen blogiPerjantai 28.4.2023 klo 13.11 - Johanna Toivanen Hei, olen Johanna Toivanen OAJ Pirkanmaan OAO-YLL jaoksen puheenjohtaja. Lyhenteessä OAO tarkoittaa OAJ:n ammatillisia opettajia ja YLL yliopistojen opetus alan jäsenistöä. Jaoksemme edustaa siis molempien sektoreiden jäsenistöämme. Jaokseen kuuluu puheenjohtajan lisäksi 7 jäsentä, joilla kaikilla henkilökohtaiset varajäsenet. Jaoksen jäsenet ovat ympäri Pirkanmaata ja edustavat kaikkia ammatillisia opettajaryhmiä sekä korkeakouluyhteisön OAJ:läisiä jäseniä. Jaoksen toimikausi on kaksi vuotta, eli vuodet 2023-2024. OAJ Pirkanmaan alueyhdistyksen OAO-YLL -jaos seuraa ja ottaa osaa alueensa koulutuspoliittiseen keskusteluun. Jaos valmistelee ammatillisen perus- ja aikuiskoulutuksen, ammattikorkeakoulun, yliopistojen, taiteen perusopetuksen sekä vapaan sivistystyön toimintaan liittyvät asiat OAJ Pirkanmaan hallituksen käsiteltäväksi. Jaos kokoontuu 8 - 10 kertaa vuoden 2023 aikana. Jaoksen kokouksista laaditaan muistiot. Jaoksen kokouksiin kutsutaan ja niihin osallistuvat myös alueyhdistyksen puheenjohtaja ja alueasiantuntija sekä pääluottamusmiehet ja ammatillisten opettajayhdistysten puheenjohtajat ja OAO:laiset OAJ -valtuutetut. OAO-YLL –jaos valvoo ammatillisten opettajien etuja tuomalla esityksiä hallituksen (OAJP) päätettäväksi. Jaos pitää yhteyttä alueen luottamusmiehiin tiedottamalla sekä järjestämällä ajankohtaista koulutusta koko jäsenistölle, jaos järjestää myös ammatillisten pääluottamusmiesten säännölliset tapaamiset. Jaoksen jäsenet osallistuvat oman alansa yhdistysten OAJ:n valtakunnallisiin ja OAJ Pirkanmaan alueyhdistyksen edunvalvontakoulutuksiin sekä erilaisiin vaikuttamistilaisuuksiin. Jaoksen tärkein painopiste vuonna 2023 toisen asteen osalta on ammatillisen koulutuksen muutosten ja oppivelvollisuuden laajenemisen edunvalvonnan koordinointi Pirkanmaan alueella kaikkien OAJläisten osalta. OAJ Pirkanmaa ja OAO-YLL -jaos pohtivat ja ottavat kantaa siihen, miten uudistukset toteutetaan mahdollisimman pienin vaurioin ja miten OAJläiset parhaiten työllistetään, opettajan tehtävien ja työnkuvan muuttuessa. Edunvalvonnan haasteisiin vaikuttaa mm. nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen kokoaminen yhden lain alle, opetuksen toteuttaminen merkittävästi nykyistä enemmän työpaikoilla, rahoituksen merkittävä väheneminen sekä oppilaitosverkon ja toimipisteiden mahdollinen supistuminen. Lisäksi toimintavuoden 2023 ajankohtaisena teemana on eduskuntavaalivaikuttaminen.
Johanna Toivanen OAO-YLL jaoksen puheenjohtaja, OAJ Pirkanmaan 1. varapuheenjohtaja OAJ Pirkanmaa
|
Ysi -jaos toimii - tule mukaan!Perjantai 21.10.2022 klo 8.44 - Vesa Ratala Hei, olen Vesa Ratala OAJ Pirkanmaan yleissivistävien (YSI) opettajien jaoksen puheenjohtaja. Jaokseen kuuluu 14 jäsentä ja puheenjohtaja. Jäsenet ovat ympäri Pirkanmaata ja edustavat eri ysiläisiä opettajaryhmiä. Jaoksen toimikausi on kaksi vuotta ja nyt on aika, jolloin haetaan toimijoita vuosiksi 2023-24. Jos olet kiinnostunut toimimaan YSI-jaoksessa, niin lähde rohkeasti mukaan! Paikallisyhdistyksille tulleessa tiedotteessa on tarkemmat ohjeet Ysi-jaoksen jäseneksi ilmoittautumisesta. Jaoksen keskeisenä tehtävänä on toimia tiedonvälittäjänä paikallisyhdistysten ja alueyhdistyksen välillä. Tämän takia jaoksen kokouksiin kutsutaan 14 jäsenen lisäksi aina myös Pirkanmaan ysiläiset valtuutetut ja alueyhdistyksen puheenjohtaja sekä alueasiamies. Kokouskutsut ja muistiot lähetetään myös paikallisyhdistysten puheenjohtajille ja pääluottamusmiehille. Näin varmistetaan tiedon kulku. Kokouksissa on käsitelty monipuolisesti erilaisia asioita mm. alueen kuntien käytänteitä ja ongelmia, vaaliasioita, työhyvinvointia, seudullista oppimateriaalia, etäopetusta, sopimusten noudattamista, YS-aikaa ja nuorten opettajien asioita. Jaosten jäsenet välittävät kuntien kuulumisia. Tietoja kootaan myös puheenjohtajilta ja luottamusmiehiltä. Kuntakuulumiset viedään OAJ Pirkanmaan hallituksen tietoon. Viime aikoina kokoukset on pidetty hybridikokouksina, mikä on mahdollistanut kokouksiin osallistumisen helpommin. Tiedonvälityksen lisäksi Ysi-jaos ideoi ja järjestää koulutusta ysiläisille opettajille ja yhteistyössä muiden jaosten kanssa myös kaikille operyhmille. Koulutuksia on ollut mm. työhyvinvoinnista, eläkkeistä, viestinnästä, oppivelvollisuuden pidentämisestä ja opettajan oikeuksista. Kannustankin kaikkia kiinnostuneita tulemaan mukaan alueyhdistyksen toimintaan ja tekemään OAJ Pirkanmaan toiminnasta vieläkin parempaa.
Vesa Ratala YSI-jaoksen puheenjohtaja OAJ Pirkanmaa |
Avainsanat: OAJ, OAJ Pirkanmaa, YSI, YSI -jaos, blogi |