JUSSI KANGAS


Työpaikka/koulutusaste: Tampereen Yliopisto

Miten minusta tuli ope: Sattumien kautta päädyin aikanaan Tampereen yliopistoon opiskelemaan matematiikkaa, sillä sinne oli halvin pääsykoekirja. Lukiossa olin lopettanut pitkän matematiikan kesken ja lukenut lyhyen matematiikan, sillä ajattelin, että matematiikka ei ole oma kiinnostuksen kohteeni. Tarkoituksenani oli mennä sisälle yliopistoon matematiikan kautta ja vaihtaa sitten mieluisampaan pääaineeseen (historia taisi pyöriä tuolloin mielessä). Nopeasti huomasin kuitenkin nauttivani matematiikan opiskelusta ja aloin suuntautua matematiikan opettajaksi. Ensimmäiset opetuskokemukset sain työskentelemällä opintojen ohessa omalla laitoksella tuntiopettajana ja TTY:n matematiikan laitoksella suorittamieni kesäharjoittelujen myötä päädyin tuntiopettajaksi myös TTY:n matematiikan kursseille.

Parasta omassa työssä: Parasta omassa työssä on ollut ehdottomasti se, että on päässyt suunnittelemaan omaa opetusta niin, että se tavoittaisi myös sellaisia opiskelijoita, joita yleensä ei ole matematiikka kovinkaan paljoa kiinnostanut. Kun onnistuu tarjoamaan tuollaisille opiskelijoille ahaa-elämyksiä ja onnistumisenkokemuksia ja näkee kuinka heidän asenteensa matematiikkaa ja sen opiskelua kohtaan muuttuu positiivisemmaksi, niin silloin tulee sellainen olo, että olen onnistunut opettajana.

Työpäivä jonka muistan aina: Toki matkan varrelle mahtuu paljon päiviä, jotka ovat painuneet ikuisesti mieleeni, mutta jos jokin yksittäinen päivä täytyy mainita, niin tällainen työpäivä omalla kohdalla ajoittuu ehdottomasti loppukevääseen 2014, jolloin opiskelijat yllättivät minut valitsemalla minut TTY:n vuoden luennoitsijaksi. Oli upeaa saada kiitosta työstään niiltä ihmisiltä, joiden vuoksi oli työtään tehnyt.

Terveiset Pirkanmaan opettajille: Teette kaikki todella arvokasta työtä kouluasteeseen katsomatta. Opiskelijan koulutaival alkaa jo esikoulussa ja päiväkodissa. Siirtymä sieltä eteenpäin alakoulun ja yläkoulun kautta lukioon tai ammatilliseen koulutukseen ja entistä useamman kohdalla myös korkeakouluun on pitkä ja sen varrella opiskelija kohtaa monia opettajia, joista kaikki jättävät häneen jälkensä. Toivottavasti meistä jokainen onnistuu tarjoamaan opiskelijalle paitsi haasteita niin myös onnistumisen kokemuksia, sillä molemmat ovat tärkeitä oppimisen kannalta. Ja vaikka ajat tuntuvatkin olevan koko ajan haastavampia myös opettajille, niin toivottavasti pystymme säilyttämään Suomen korkean osaamistason myös tulevaisuudessa. Olemme kaikki tärkeässä roolissa paitsi opiskelijan niin myös koko Suomen tulevaisuutta ajatellen. Toivottavasti onnistumme kasvattamaan osaajia, jotka eivät kavahda vaikeisiinkaan haasteisiin tarttumista ja jotka puolestaan onnistuvat siirtämään oppimaansa tietoa myös tuleville sukupolville. Oma luottamus kollegoihin on kova enkä epäile lainkaan sitä, etteikö toivettani tämän porukan toimesta saataisi toteutettua. Olette kaikki huippuja!

-Jussi

ILKKA NIEMI-NIKKOLA

Työpaikka: Akaan lukio
Miten minusta tuli opettaja: Tein monta vuotta muita palkkatöitä, kunnes totesin, että voisin tehdä jotain hyödyllistäkin.

Parasta omassa työssä: Itsenäisyys

Työpäivä, jonka muistan aina: Ensimmäinen työpäivä

Ikimuistoisin hetki uraltani: Vakituisen työpaikan saaminen

Terveiseni pirkanmaalaisille opettajille:Hyvää talvilomaa!
KATJA AUTONEN-LEPISTÖ
Työpaikka ja koulutusaste: Musiikkipedagogi, työskentelen Merikanto-opistossa viulun- ja alttoviulunsoitonopettajana

Miten minusta tuli ope: Lapsuudesta lukioon asti haaveammattini oli luokanopettaja. Lukioaikana kävikin sitten niin, että 8-vuotiaana aloitettu soittoharrastus ja musiikki veivät mukanaan. Ylioppilaaksi pääsyn jälkeen aloitin opinnot Tampereen konservatoriossa ja niin minusta tulikin soitonopettaja.

Parasta omassa työssä: Oppilaat ja se, että saan tehdä työtä, mistä tykkään ja missä viihdyn.

Työpäivä, jonka muistan aina: Se päivä, kun aloitin nykyisessä työpaikassani. Lapsena olin kävellyt saman musiikkiopiston käytäviä oppilaana ja nyt aloitinkin siellä opettajana. Ympyrä sulkeutui ja tunsin olevani ”kotona”.

Ikimuistoisin hetki uraltani: Vaikea nimetä mitään yhtä hetkeä, ikimuistoisia hetkiä tulee viikottain. Oppilaiden ilo siitä, kun on oppinut jonkin uuden asian tai vaikean kappaleen ja onnistumisen riemu, kun vaikka esiintyminen on mennyt hyvin. Ne jäävät mieleen ja lämmittävät sydäntä vuosienkin jälkeen.

Terveiset Pirkanmaan opeille: Muistakaa pitää itsestänne ja hyvinvoinnistanne huolta!

TIINA RAJALA

Työpaikka/ koulutusaste:

Tampereen seudun ammattiopisto Tredu/ Restonomi ylempi AMK

Miten minusta tuli ope:

Tiesin jo ollessani yläasteella 80-luvulla, että minusta tulee kotitalousopettaja. Odotin vain, että täytän 18 v ja pääsen etenemään silloisen koulutuspolun mukaisesti emäntäkoulun jälkeen vuoden valvonnanalaiseen harjoitteluun (laitostalous 4kk, ravintola 4kk ja perhe 4kk) ja siitä sitten kotitalousopettajaopistoon. Peruskoulun jälkeen tosin piti miettiä, että mitä tekee vuoden, että saavuttaa harjoitteluvuoteen edellytetyn 18 vuoden iän. Ajauduin siten lukioon, missä piti olla vain vuosi – mieleeni ei tullut missään vaiheessa, että ehkä kaikki ei aina suju suunnitelmien mukaan. No – lukion päättötodistus ja ylioppilastodistus tuli sitten hankittua opon painostuksesta. Mutta sitten edettiin alkuperäisen suunnitelman mukaan ja opinnot haaveammattiini alkoivat. Lukion jälkeen 5 vuoden päästä valmistuin kotitalousopettajaksi ja pääsin heti testaamaan oppejani ensimmäiseen opettajapaikkaani silloiseen Tampereen talouskouluun. Elämä kuitenkin järjesti muutoksia matkaan ja puolen vuoden jälkeen siirryinkin yksityiselle puolelle ns. oikeisiin töihin perhetilanteen vuoksi ja sillä työuralla kului 7 vuotta. Halu palata opettajaksi kuitenkin oli niin vahva, että siitä sitten aukenikin opetusurani Ahlmanin, Nokian ammattioppilaitoksen ja PIRKO:n kautta Treduun. Viimeiset 22 vuotta työ ollut sama, mutta työnantaja fuusioiden myötä vaihtunut pariin kertaan. Osaamista on toki pitänyt päivittää matkan varrella eli tutkintoja on tullut lisää (yo-merkonomi, restonomi amk, restonomi ylempi amk).



Parasta omassa työssä:

Parasta on ehdottomasti opiskelijat. Olen koko opetusurani
ajan ollut perustutkintolaisten opettaja ja se on hyvin antoisaa mutta samalla kyllä kuluttavaakin. Perustutkinnot ovat alalletulotutkintoja ja on hienoa olla mukana kunkin opiskelijan ammattiuran alkupuolella innostamassa ja vahvistamassa ammatillista valintaa. Viimeiset 4 vuotta olen opettanut aikuisia maahanmuuttajia perustutkintokoulutuksessa ja sehän sitten vasta mielenkiintoista onkin. On ihana nähdä, kuinka motivoituneita he ovat ja kiitollisia saamastaan opetuksesta– kielitaito toki tuottaa haasteita, mutta monta hauskaa hetkeä on sekin saanut ryhmässä aikaan. Kun osaa nauraa myös itselleen ja hyväksyy kaikki sellaisena kuin on, monet kiperätkin tilanteet selviävät helposti.

Yhteisöllisyyden merkitys on työyhteisön näkökulmasta se
tärkein kantava voima ja oman jaksamisen edellytys. Isossa yksikössä voi
helposti tuntea itsensä ulkopuoliseksi ja yksinäiseksi ja sen johdosta on
todella hienoa, että riippumatta tutkintoalasta tai ammattiryhmästä on kiva tulla töihin ja nauttia välittävästä yhteisöstä.



Työpäivä, jonka muistan aina:

Opiskelijoiden valmistumispäivä on aina ikimuistoinen. Samanaikaisesti tunnelma on sekä riemukas että haikea. Yksi elämänvaihe opiskelijan elämässä on päättymässä ja saan saatella opiskelijan kohti ammattiuraa.



Terveiset Pirkanmaan opeille:

Olemme joutuneet taipumaan moniin muutoksiin viimeisimpien vuosien
aikana, mutta silti olisi hyvä muistaa, että meidän ei tarvitse jaksaa työarkea yksin. Aina on lähellä työkavereita, joiden kanssa asioiden jakaminen auttaa jaksamaan. Nauru ja hyväntuulisuus tarttuu. Ja…ketä sinä kehuit viimeksi?

Sanotaan, että elämässä on paljon muutakin kuin työ. Oma
aika on erityisaikaa sinun itsesi kanssa, jolloin voit olla juuri niin kuin
haluat ja tehdä juuri sitä, mitä sinä haluat. Moni kokee tarvetta venyä joka suuntaan ollakseen parempi työntekijä, parempi puoliso, parempi vanhempi. Kieltäytyminen ei tee kenestäkään yhtään huonompaa työntekijää, huonompaa puolisoa taikka ystävää. Arvosta itseäsi ja omaa jaksamistasi.