Itsensä johtamisella hyvinvointia

Perjantai 31.1.2020 - OAJ Pirkanmaan alueasiamies Jussi Savolainen

OAJ:n Työhyvinvoinnin teemavuoden tammikuun teemana on ”Johda ja toimi!” Se kattaa johtamistyön, hyvinvoinnin ja turvallisuuden johtamisen sekä itsensä johtamisen. Tällä kerralla kirjoitan itsensä johtamisesta, koska se näkyy työmme arjessa ja voimme siihen kukin itse vaikuttaa. Herman Hesse on todennut mielestäni viisaasti, että ”Ihmisen elämä on matka itsensä luo.” Ja mikäpä matka ei hyötyisi hyvästä matkanjohtajasta.

Voimme jokainen tehdä valintoja ja vaikuttaa osaamiseemme, tekoihimme ja jaksamiseemme. Tätä vaikuttamista kutsutaan itsensä johtamiseksi. Itsensä johtamisella tarkoitetaan siis tietoista ja aktiivista toimintaamme, jonka tavoitteena on parantaa omaa hyvinvointiamme, elämänlaatuamme ja tekemistämme. Itsensä johtaminen vaatii pysähtymistä ja havahtumista itsensä äärelle.  Itsensä johtaminen onkin ennen kaikkea tiedostamista. Omaan itseen tutustumista ja voimavarojen, osaamisen ja motivaatiotekijöiden tuntemista.

Käytännön työssämme kyse on usein kaikkien tekemisensä lankojen käsissään pitämisestä. Sama kyky pitää elämänsä lankoja käsissään ulottuu kaikille elämämme osa-alueille. Kaikki vaikuttaa kaikkeen, ja energisen, hyvinvoivan ja osaavan työntekijän taustalla on onnistunutta elämänhallintaa ja itsensä johtamista myös työpaikan ulkopuolella. Itsensä johtaminen on suurelta osin suunnittelua, tavoitteiden asettamista ja toimivien valintojen toistamista. Kaikkeen ei kuitenkaan voi vaikuttaa, joten on myös tärkeää hyväksyä ne puitteet, joiden sisällä voimme toimia.

Elämme jatkuvasti ja nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa, jossa ihmisiltä vaaditaan entistä enemmän joustavuutta, luovuutta, työn ja yksityiselämän yhteensovittamista sekä kykyä muuttua ja kehittyä jatkuvasti. Itsensä johtaminen on taito, joka ei automaattisesti parannu yksittäisillä koulutus- tai kehittymispäivillä. Opettajan, kuten muidenkin asiantuntijatehtävissä toimivien, tulee johtaa itseään erityisen hyvin. Itsensä johtamisesta onkin muodostunut viime vuosina eräs asiantuntijatyön kulmakivistä. Työmme mielekkyys perustuu vahvasti kykyymme ohjata omaa työtämme. Tarvitsemme taitoa oppia uutta sekä omaksua jatkuvan kehittymisen asenne. Meidän tulee kehittää etenkin taitojamme priorisoida, suunnitella, keskittyä olennaiseen sekä löytää sisäinen motivaatio työmme tekemiselle. Näin kehitymme työmme tekemisessä ja hukan vähentämisessä, kuten myös oman jaksamisemme ja hyvinvointimme ylläpitämisessä.

Opettajan työ muuttuu ja muutoksiin varautuminen vaatii myös kykyä ennakoida osaamisemme kehittämisen tarpeita. Vahvoilla itsensä johtamistaidoilla voimme vaikuttaa myönteisesti työtehoomme ja työn vaikuttavuuteen. Kun osaamme johtaa itseämme, olemme motivoituneempia, innostuneempia ja voimme paremmin vaikuttaa työmme tekemiseen. Aika ja energia ovat rajallisia. Tämä tarkoittaa sitä, että tiettyjen tavoitteiden valitseminen merkitsee toisten tavoitteiden sivuun jättämistä. Millaisia valintoja sinä siis teet?

Viisi askelta itsensä johtamiseen

  1. Pidä itsestäsi huolta. Sinä olet elämäsi tärkein toimija. Hyvinvoivalle perustalle on helpompi rakentaa. Perustan ollessa kunnossa myös ajoittaiset elämän eteen tuomat muutostilanteet ja stressipiikit ovat paremmin kohdattavissa. Itsensä johtaminen pohjautuu siis hyvinvoinnin perustarpeisiin. Syö hyvin, huolehdi kunnostasi ja muista varjella lepoasi.
  2. Toimi tavoitteellisesti. Asettamalla itsellesi tavoitteita, pystyt tekemään päätöksiä ja valintoja niiden mukaisesti. On kohtuullisen helppoa päättää tavoitella parempia elintapoja tai tavata enemmän ystäviä. Haaste onkin usein sopivien välitavoitteiden asettamisessa. Isompien tavoitteiden pilkkominen osatavoitteiksi on tärkeää motivaation ylläpysymisen näkökulmasta.
  3. Suunnittele toimintasi. Priorisoi tehtäväsi, aikatauluta ja pyri keskittymään yhteen asiaan kerrallaan. Mieti tekemääsi suhteessa työhösi: onko tämä ydintehtävääni ja keskeistä tavoitteideni saavuttamisen kannalta? Suunnittele työpäiväsi etukäteen, ja pyri huomioimaan tarve tauotukselle ja stressaavista työtilanteista palautumiselle.
  4. 4.       Reflektoi ja tee valintoja. Pohdi säännöllisesti onnistumistasi ja etenemistäsi kohti tavoitteitasi. Kuinka olet onnistunut, mitkä ovat olleet syyt ja seuraukset ja miten voisit tulevaisuudessa kehittää työtäsi? Itsereflektiosta saat tukea myös itsekuriin, jota saatamme tarvita arjen valintoja tehdessämme.
  5. Ole oma itsesi. Suhtaudu itseesi ymmärryksellä ja rakkaudella. Johda itseäsi askel kerrallaan ja toista hyviä valintoja päivittäin.

Avainsanat: työhyvinvointi, johtaminen

Toimiva työympäristö työhyvinvoinnin tukena

Maanantai 2.12.2019 - Jussi Savolainen, OAJ Pirkanmaan alueasiamies

OAJ:n työhyvinvointivuoden marraskuun teemana oli ”Työympäristö kunnossa”. Joulukuun teema ”Hyvä ergonomia” jatkaa saman aiheen parissa. Työhyvinvoinnillemme onkin keskeistä se, että työskentelyolosuhteet ja -ympäristö ovat työnkannalta toimivia ja turvallisia. Hyvä työympäristö lisää työssäjaksamista ja työn tuottavuutta. Parhaimmillaan se myös tukee ja edistää työntekijöiden terveyttä ja hyvinvointia. Sisäilman ja siinä liikkuvien epäpuhtauksien aiheuttamiin ongelmiin onkin viime vuosina kiinnitetty entistä enemmän huomiota niin julkisuudessa kuin yksittäisissä organisaatioissakin.

Valitettavasti työpaikkojen sisäilmassa on usein ongelmia, joita syntyy esimerkiksi väärästä ilman lämpötilasta, ilmankosteudesta ja ilmassa olevista epäpuhtauksista. Jo huoneilmassa liikkuva pöly saattaa aiheuttaa limakalvojen ja silmien kuivumista sekä hengityselinoireita ja allergioita. Ilman kuivuus lisää riskiä. OAJ on teettänyt vuonna 2017 Turun yliopistolla sisäilmatutkimuksen, johon vastasi tuolloin lähes 5000 opettajaa. Vastanneista 85 % ilmoitti, että he kokevat omalla työpaikallaan olevan jonkinlaisia sisäilmaongelmia. Koko työväestöä ajatellen (Finterveys 2017-tutkimus) naisista 20% ja miehistä 10% on kokenut sisäilman aiheuttaneen oireita työpaikallaan. Työpaikan sisäilmasta johtuviin ongelmiin tulee tietysti suhtautua vakavasti. Päiväkodeissamme, kouluissamme ja oppilaitoksissamme sisäilmaongelmat ovat valitettavan yleisiä. Voidaankin todeta, että Suomen kunnat eivät enää juurikaan eroa siinä, onko kouluissa ja oppilaitoksissa sisäilmaongelmia, vaan siinä, kuinka näihin ongelmiin suhtaudutaan.

Sisäilmaan liittyvistä ongelmista ja etenkin niihin puuttumisesta vastuu on työnantajalla. Henkilöstön velvollisuus on ilmoittaa havaitsemistaan puutteista ja ongelmista sekä kehitystarpeista työssään tai työympäristössään. Mahdollisesta sisäilmaongelmasta tulee ilmoittaa omalle esimiehelle, työsuojelun edustajille sekä tarvittaessa työterveyshuoltoon. Kun esimies saa ilmoituksen, tulee hänen puuttua ongelmakohtiin ja ryhtyä toimiin puutteiden ja epäkohtien korjaamiseksi. Käytännössä esimiehen kannattaa viedä sisäilmaongelmien selvittämis- ja korjaustarve kirjallisesti eteenpäin työnantajalle ja kiinteistön edustajille. Myös yhteistyö työterveyshuollon kanssa on olennaista pohdittaessa ongelman laajuutta.

Oikein ja toimivaksi suunniteltu sekä työtehtävää palveleva työympäristö, kuten myös työasento, suojelevat kehoamme rasitusvammoilta. Työskentelyolosuhteiden lisäksi ergonomia onkin toinen työhyvinvoinnin ytimeen kuuluvista asioista. Ergonomian tavoitteena on kehittää fyysistä toimintaa kokonaisuutena sellaiseksi, että se on työntekijälle mahdollisimman sopiva. Työtulos on saatava aikaan siten, että työntekijän voimavarat sekä työ- ja toimintakyky säilyvät mahdollisimman pitkään mahdollisimman hyvänä. Työhön sisältyvää fyysistä toimintaa voidaan säädellä ja avustaa ratkaisevasti ergonomian keinoin. Opettajan työssä hyödynnämme kehoamme monin tavoin, jotka eivät ole ihmisen fysiologialle luonnollisia. Esimerkiksi istuminen on yksi työhyvinvointia vaarantavista työasennoista. Tekniikkaa ja sen mahdollistamia ratkaisuja tullaan käyttämään yhä enenevissä määrin hyödyksi kaikilla kouluasteilla. Tämä asettaa vaateita myös työskentelyasentoon ja työympäristöön liittyen. Tekniikka ei kuitenkaan saa olla opetuksen itsearvo, vaan väline, jonka hyödyntäminen on perusteltua ja työn tavoitteiden saavuttamista tukevaa. Sama koskee monikäyttöisiä oppimisympäristöjä, joiden muokkaaminen esimerkiksi kaluste- ja sisustusratkaisuilla tekee tiloista erilaisiin käyttötarpeisiin sopivia ja viihtyisiä. Ergonomian apuna voidaan käyttää teknisiä apuvälineitä, koneita ja laitteita. Fyysinen ympäristö voidaan myös pyrkiä mitoittamaan niin, että työskentely olisi mahdollisimman sujuvaa. Seisontapöydät, satulatuolit ja ergonomiset näppäimistöt sekä hiiret on jo otettu apuun monilla työpaikoilla. Omaa tietokoneella työskentelemistäsi voit pohtia tutustumalla alla olevaan Työterveyslaitoksen listaukseen.

Oikea asento tietokonetyössä

  • Hartiat ovat rentoina ja niska suorassa.
  • Näyttöruutu on hieman katseen vaakatason alapuolella: katsottaessa suoraan eteenpäin katse osuu näyttöruudun yläreunaan.
  • Kädet lepäävät noin 90 asteen kulmassa. Kyynärvarret pidetään vaakatasossa ja kädet tuetaan pöytään tai istuimen käsinojiin.
  • Polvet saavat olla enintään 90 asteen kulmassa, mieluummin hieman suorempina. Istuin ei saa painaa polvitaipeita.
  • Istuin tukee ristiselkää, eikä tuoli ole liian pehmeä.
  • Jalkaterät ovat tukevasti lattiassa tai jalkatuen päällä.
  • Katseen suunnassa ei saa olla häiritseviä heijastuksia tai häikäisyä.
  • Valaistuksen tulee olla riittävä. Näytön kirkkaus ja kontrasti säädetään silmille sopivaksi.
  • Näppäimistön edessä on oltava tilaa ranteiden tukemiseen.
  • Hiirtä varten on riittävästi tilaa mahdollisimman lähellä näppäimistön reunaa. Hiirtä pitelevän käden ranne pysyy suorana ja käsi saa tukea hiiren edestä. Hiirtä olisi hyvä oppia käyttämään molemmilla käsillä rasituksen tasaamiseksi.

Työn ergonomiaan liittyy kuitenkin myös muita kuin pelkästään kalusteisiin ja työasentoon liittyviä asioita.  Ajankäytön suunnittelu ja itsensä johtaminen, kuten esimerkiksi työskentelyjaksot ja tauotus, ovat ergonomian keinoja järjestellä työtä. Näköergonomia ja sen huomioiminen liittyy useimpien työhön, sillä suurin osa suomalaisista työssäkäyvistä käyttää työssään säännöllisesti tietokonetta. Esimerkiksi silmälaseihin ja näköergonomiaan huomiota kiinnittämällä voidaan pienentää näyttöpäätetyön kuormittavuutta. Täten voidaan vähentää silmien rasittumista, kuten myös niska- ja hartiaseudun vaivoja ja päänsärkyä. Tietokoneen näytön tulee olla sopivalla etäisyydellä kohtisuoraan edessä ja mielellään katseen vaakatason alapuolella. Ruudun tulisi olla kallistettava, eikä siihen saisi osua heijastuksia esimerkiksi valaisimista tai ikkunoista. Valaistuksen tulisi olla toimiva, eli sen antaman valon sekä laadullisesti että määrällisesti riittävää vaihtuvasta päivänvalosta riippumatta. Oikealla valaistuksella voidaan ylläpitää hyvää vireystilaa sekä mielialaa.

Ääniergonomian huomioimisen merkitys korostuu etenkin avotoimistoissa, vaikka on tärkeää kaikissa työskentely-ympäristöissä. Erilaisissa tiloissa niiden ääniympäristöt voivat olla hyvin erilaisia. Hyvä ääniympäristö on sellainen, josta ei aiheudu haittaa työskentelylle. Millainen ääniympäristö sinun työympäristössäsi on? Sulje silmäsi, kuuntele ja anna korviesi kertoa. Jos teet yksilötyötä, jossa vaaditaan keskittymistä, tarvitaan työn tekemiseen tila, jossa ympäröivä äänimaisema sen mahdollistaa. Esimerkiksi avotoimistossa tämä edellyttää tilaa, jossa ympäröivistä puheäänistä ei saa selvää. Tarvittaessa voi työntekoa helpottaa esimerkiksi vastamelukuulokkeiden avulla. Työtä häiritsevien äänien vaimennusta voidaan tehdä myös työyhteisön yhteisten sopimusten avulla esimerkiksi nimeämällä joitakin tiloja hiljaisen työn vyöhykkeiksi tai pyrkimällä vaikuttamaan tilojen akustiikkaan tiloja siten, että kauempaa kuuluvat äänet vaimenevat.

Opettajan työssä, jossa työtä tehdään puhumalla ja kuuntelemalla, ääniergonomian huomioiminen on tärkeää. Erilaisten äänihäiriöiden ja meluun liittyvät riskitekijät ovat usein monen tekijän synnyttämiä. Niihin liittyvät melu- ja ääniolosuhteet yleisesti, akustiikasta, toimintatavoista ja -kulttuurista, sisäilman laadusta, työskentelyasennoista sekä apuvälineiden käyttötasosta.  Voimme itsekin vaikuttaa ääniergonomiaan etenkin puheen ja äänenkäytön osalta. Voimme kiinnittää huomiota puheasentoomme ja pyrkiä säästämään ääntämme esimerkiksi pyrkimällä tauottamaan puhettamme, välttämään voimakasta äänen käyttöä ja lepuuttamaan ääntämme taukojen aikana sekä hyödyntämällä äänenvahvistuslaitteita. Myös aamuiset äänenavausharjoitukset voivat auttaa.

Työhyvinvointia ja työniloa arkeenne!

Jussi Savolainen

Avainsanat: työhyvinvointi, ääniergonomia, ergonomia, työympäristö, oajpirkanmaa

Työhyvinvointi tehdään yhdessä!

Perjantai 25.10.2019 - OAJ Pirkanmaan alueasiamies Jussi Savolainen

Opettajien ja alamme esimiesten työhyvinvointi vaikuttaa kasvatuksen, koulutuksen ja tutkimuksen laatuun, ja sitä kautta koko yhteiskuntamme hyvinvointiin. Työhyvinvointi on meidän jokaisen vastuulla. Meidän tulee pyrkiä pitämään itsemme ja mahdollisuutemme hoitaa työtämme kunnossa, samoin kuin huolehtia ammatillisen osaamisemme ylläpitämisestä. Työnantajan on puolestaan huolehdittava työympäristömme turvallisuudesta, toimivasta johtamisesta ja yhdenvertaisesta kohtelusta. Yhdessä voimme vaikuttaa hyvinvoivan työyhteisön edellytyksien olemassaoloon.

Työhyvinvointi syntyy työn arjessa ja koostuu pienistä teoista. Toisten huomioiminen, yhteistyön edistäminen ja rakentava ristiriitojen kohtaaminen luovat pohjaa hyvinvoivalle työyhteisölle. Arjen keskellä jaksaa paremmin silloin, kun luottamus työyhteisön sisällä sekä työnantajan ja työntekijöiden kesken on kunnossa. Kohtaamisia ja keskusteluja tukevien rakenteiden olemassaolo mahdollistaa matalankynnyksen avun saamista, eikä pulmallisissakaan tilanteissa tarvitse kokea olevansa yksin. Keskustelun avulla voimme löytää työyhteisöistämme ne haasteet, joita voimme paikallisesti lähteä kehittämään ja ratkaisemaan. Kasvokkain tapahtuvan vuorovaikutuksen vaikutusta yhdessä tekemiseen ei sovi vähätellä, se mistä yhdessä puhumme ja mihin ajatteluamme suuntaamme vaikuttaa toimintaamme. Siksikin työhyvinvoinnista on tärkeää puhua. Erityisen hedelmällistä on jo tehtyjen kokeiluiden ja toimenpiteiden sekä hyvien käytänteiden jakaminen. Pyörää ei aina tarvitse keksiä uudelleen.

Opettajien työoloista, uupumisesta ja työhyvinvoinnin tilasta puhutaan paljon julkisuudessakin. Puhe onkin tärkeää ongelmien ja kuormituspiikkejä aiheuttavien tekijöiden tunnistamisessa. Keskusteluun ovat nousseet etenkin sisäilmaongelmat, epäasiallinen kohtelu, suuret ryhmäkoot, erityisen tuen tarpeisiin liittyvät haasteet, opettajien tasapuolinen ja oikeudenmukainen kohtelu sekä monipuolistuvat ja lisääntyvät tehtävät. Pelkästään haasteista puhuminen ja niiden esiin nostaminen ei kuitenkaan, vaikka tärkeää onkin, riitä. Seuraavaksi olisi jo tekojen aika. Meidän tulee löytää ratkaisuja näihin alamme kuormitustekijöihin yhdessä kollegoidemme ja työnantajan kanssa. Sisältäpäin syntyvillä toimenpiteillä voimme myös parhaiten vaikuttaa opettajan työn vetovoimaisuuteen tulevaisuudessa.

Osana työhyvinvoinnin teemavuotta olette kukin saaneet kutsun Fiilismittariin (sähköpostitse 6.8.2019), jossa lukuvuoden aikana saatte kertoa mielipiteenne työhyvinvointiin liittyvistä teemoista. Mielipiteenne ovat tärkeitä, jotta voimme muodostaa yhteisen kuvan opetusalan työhyvinvoinnista. OAJ:n työhyvinvointihaasteessa puolestaan nostetaan esiin työnantajia, jotka sitoutuvat entistä paremmin huolehtimaan työhyvinvoinnista yhdessä henkilöstönsä kanssa. Otetaan omat työnantajamme mukaan keskusteluun työhyvinvoinnista ja vinkataan heitä työhyvinvointihaasteesta. OAJ:n sivuilla on haasteeseen liittyvää lisätietoa ja sähköpostimalli käyttöönne.  Myös OAJ Pirkanmaa tulee huomioimaan työhyvinvoinnin lukuvuoden aikana internetsivuillaan julkaisemalla kirjoituksia ja vinkkejä työhyvinvoinnin edistämiseksi.

Osallistutaan, vaikutetaan ja tehdään yhdessä työoloista paremmat!

                                    Työhyvinvointiterveisin,

                                          Jussi Savolainen, alueasiamies

                                           

Avainsanat: työhyvinvointi, oaj, oaj pirkanmaa, opetusala, työolot, riittävän hyvä

OAJ Pirkanmaan alueasiamiehen syystervehdys

Torstai 19.9.2019 - OAJ Pirkanmaan alueasiamies Jussi Savolainen

Mukavaa syyslukukautta!

Kesä on alkanut taittua ja syksy saapua. Lomat ja vapaajaksot ovat vaihtuneet arkiseen aherrukseen niin meillä opetusalan työntekijöillä kuin opiskelijoillakin. Syksyyn liittyy aina mielestäni jotenkin lämminhenkisyyttä. Tapaamme tuttuja opiskelijoita ja kollegoita jälleen kesän jälkeen. Vaihdamme kuulumisia ja jatkamme yhteistyötä siitä, mihin kesän korvalla jäimme.

Jokaisella koulutusasteella on myös suuri joukko uusia oppilaita ja opiskelijoita aloittanut oman opiskelu-urakkansa. Työyhteisöt ovat saattaneet täydentyä tuoreilla opettajan uraansa aloittavilla kollegoilla. Muutoksen tuulet puhaltavat monin paikoin. Uutta suunnitellaan ja käynnistellään sekä toimintaa kehitetään ja kokeillaan. Suurten mullistusten aallokot ovat alkaneet osin jo tyyntyä, mutta elämme opetusalalla eräänlaisessa jatkuvassa muutoksessa. Omaa rooliaan näissä muutoksissa tulevat vielä näyttelemään työmarkkinasopimusneuvottelut sekä maamme hallituksen koulutuspoliittisen tahtotilan konkretisoituminen käytännön koulutyöhön.

Omassa päätyössäni Tampereen ammattikorkeakoulun sairaanhoitajakoulutuksen lehtorina syyslukukauden alkaminen on tarkoittanut uusien opiskelijoiden opintojen alkamista, opintojaksojen käyntiin pyörähtämistä ja hanketyöskentelyn jatkumista. Koulumme on osa uutta Tampereen korkeakouluyhteisöä, ja asiaan kuuluvasti yhdistymiseen liittyy monia muutoksia ja uusia toimintatapoja.

Alkava lukuvuosi on myös itselleni muutosten aikaa. Olen aloittanut OAJ Pirkanmaan alueasiamiehenä elokuun alusta ja suurella mielenkiinnolla alkanut perehtyä alueellamme sijaitsevien oppilaitosten arkeen, käytäntöihin ja toimintaan sekä tutustumaan lukuisiin OAJ aktiiveihin alueellamme. OAJ Pirkanmaa on yksi seitsemästätoista alueyhdistyksestä. Sen jäsenyhdistyksiä on yhteensä kaksikymmentä eri kouluasteilta varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen. Toimimme n. 8500 eri kouluasteen opettajan alueellisena edunvalvojana. Toivon, että osallistutte aktiivisesti jäsentoimintaan alueellamme. Siten alueyhdistyksemmekin voi parhaiten antaa tukeamme juuri sinulle. Haluan tässä yhteydessä kiittää edeltäjääni Arto Kauppista kuluneista vuosista ja kaikesta tehdystä työstä, jonka luomalle perustalle on hyvä lähteä rakentamaan omaa työskentelyäni uudessa tehtävässäni.

Alueasiamiehenä työskentelen kolmen päätehtävän parissa. Ne muodostuvat sopimusedunvalvonnasta, koulutuspoliittisesta vaikuttamisesta sekä OAJ:n edustajana toimimisesta. Edustan OAJ:ta Pirkanmaan alueella ja toimin yhteistyössä alueyhdistyksemme puheenjohtajan kanssa kaikkien jäsenryhmiemme ja koko jäsenistömme edunvalvonnan parissa. Vastuualueelleni kuuluu kokonaisnäkemys edunvalvonnasta. Yksityiskohtaiset sopimustulkinnat ja paikalliset palkkausasiat hoituvat jatkossakin omien pääluottamusmiesten kautta. Alueasiamiehen tehtävässä toimin osa-aikaisesti ja sitä varten työajastani on varattuna noin päivä viikossa.  Alueasiamiehenä olen erityisen innoissani OAJ:n Työhyvinvoinnin lukuvuodesta. Olen taustaltani sairaanhoitaja ja työskennellyt mielenterveyden, psyykkisen hyvinvoinnin sekä työhyvinvoinnin parissa koko opettajaurani ajan. Uskon hyvinvoinnin lähtevän meistä jokaisesta ja rakentuvan yhteistyössä muiden kanssa. Työhyvinvointi on meidän jokaisen yhteinen asia. Tehdään tästä vuodesta yhdessä niin hyvä kuin mahdollista!

Yhteistyöterveisin:

Jussi Savolainen

alueasiamies@oajpirkanmaa.fi

p. 045 250 0135

Avainsanat: oaj pirkanmaa, alueasiamies, työhyvinvointi, opettaja, lehti