Poikkeustilanne haastaa jaksamista

OAJ:n työhyvinvointivuoden huhtikuun teemaksi on valittu ”Perusta kuntoon”. Sillä tarkoitetaan työnteon perustaa, eli muun muassa resursseja, osaamista, kelpoisuuksia, töiden suunnittelua ja työkuorman mitoitusta. Työntekijän kannalta teemaan liittyy tietysti omasta työkyvystä ja jaksamisesta huolehtiminen. Avaimet hyvään perustaan syntyvät tutuista elementeistä. Riittävä palautuminen ja lepo yhdistettynä monipuoliseen ruokavalioon, liikuntaan ja työn vastapainona toimivaan vapaa-aikaan vankistavat työkyvyn perustaamme.

Muutaman viikon kestänyt poikkeustilanne jatkunee vielä pitkään ja kuormittaa opetushenkilöstöä laajasti. Muutokset ovat aina kuormittavampia kuin tuttujen polkujen tallaaminen. Opetuksen suunnittelu vie runsaasti aikaa ja toteutuksen muutokset haastavat meitä omaksumaan uusia välineitä ja tapoja opetukseen. Muutosten keskellä oma jaksaminen voi joutua koetukselle. Yli 40 prosenttia OAJ:n Fiilismittariin vastanneista jäsenistä kokee, ettei pysty irtautumaan työstä tai rajaamaan työaikaansa näissä poikkeusoloissa. Työt tulevat osin uniinkin.

Tarvitsemme siis vahvaa työkyvyn perustaa, toimimmepa sitten lähi- tai etäopetuksessa. Opetusta toteutetaan muutosten keskellä ja erilaisin poikkeusjärjestelyin, jotka osaltaan lisäävät työn kuormittavuutta. Poikkeusoloissa tapahtuvan opetustyön haasteet ovat pääosin samankaltaisia riippumatta opetuksen toteutustavasta. Keskityn kirjoituksessani etenkin etätyöhön, vaikka samat ilmiöt, haasteet ja ratkaisut soveltuvat myös lähiopetusta toteuttavien kollegoidemme arkeen. Poikkeustilanne haastaa myös johtamista ja esimiestyötä esimerkiksi riittävään ohjaukseen, valvontaan, tukeen ja palautteeseen liittyen. Näitä asioita käsiteltiin jo edellisessä blogikirjoituksessani.

Etätyön mahdolliset haasteet liittyvät työn ja vapaa-ajan sekoittumiseen. Monet meistä vastailevat viesteihin oppilaille, huoltajille ja kollegoille läpi valveillaoloajan. Uudet tavat toteuttaa opetusta vaativat suunnittelutyötä, joka myös osin läikkyy vapaa-ajalle. Työasiat kuormittavat ajattelua ja työmoodi saattaa jäädä päälle vielä pitkään työpäivän päätyttyä. Erilaiset häiriöt työskentely-ympäristössä haastavat keskittymistämme, olipa kyseessä sitten naapurista kantautuvat remonttiäänet, omien lapsien tarpeisiin vastaaminen, ergonomiset haasteet tai vaikkapa puolison samanaikainen työskentely. Työkuormituksen ja ajanhallinnan ongelmat voivat liittyä uuteen tilanteeseen. Arjesta puuttuu tuttua struktuuria, kun kotona työskennellessä työmatkoja ei enää tarvitse tehdä tai jotkin muut aiemmin työarkeemme kuuluvat toimintatavat ja asiat puuttuvat. Nämä voivat osaltaan vaikeuttaa työ- ja vapaa-ajan erillään pitämistä. Omat haasteensa syntyvät myös työyhteisön sosiaalisten tilanteiden vähentymisestä, joka pahimmillaan voi aiheuttaa jopa eristäytymisen ja työyhteisöstä syrjäytymisen kokemuksia. Mahdolliset työyhteisön ristiriidat voivat jäädä piiloon ja kehittyä. Työryhmän keskinäisen luottamuksen ja yhteistyön ylläpitoon onkin hyvä panostaa säännöllisesti ja suunnitelmallisesti. Yhteistä ajankäyttöä ja läsnäoloa vaativat tapaamiset ja kokoukset, kuten myös osaamisen kehittymisen vaarantuminen, tulee ottaa huomioon työtä suunnitellessa. Myös työntekijään liittyvät yksilöllisemmät tilanteet, esimerkiksi sairaana työskentely ja varhaisen tuen tarpeen tunnistaminen, voivat muodostua haastaviksi ilman selkeitä toimintamalleja.

Ratkaisuja poikkeustilanteen aiheuttamiin haasteisiin voi yrittää löytää pyrkimällä säilyttämään omassa elämässään mahdollisimman normaali rytmi. Jaa päiväsi työhön, ruokailuun, vapaa-aikaan ja harrastuksiin sekä lepoon. Yksi tapa yrittää irrottaa työaika vapaa-ajasta on tehdä työmatkat ennen ja jälkeen työpäivääsi. Voit käydä ulkoilemassa pienen lenkin aamuisin ja iltapäivisin työmatkustamisen sijasta. Toinen etätyötä tukeva asia on keskeytysten ja häiriöiden minimoimisen pyrkimys. Kun sinulla on työaika, tee selväksi etätyöympäristössäsi tarvitsevasi työrauhaa. Yritä huolehtia työn ja taukojen jaksottamisesta. Suunnittele työpäiväsi taukoineen mahdollisuuksien mukaan jo etukäteen. Hyödynnä tarvittaessa vaikkapa ajastinta ja muista jaloitella työskentelyn välillä. Riittävä tauotus on ergonomiankin kannalta tärkeää. Hypi ja pompi, irvistele ja ravistele, tee hengitysharjoitus, taukojumppaa tai nouse vain hetkeksi ylös ja kävele ympäri asuntoa.   

Ergonomiasta huolehtiminen saattaa korostua muutenkin etätyöskentelyn aikana. Ei ole olemassa yhtä, oikeaa asentoa, jossa työskennellä. Olennaista olisi vaihdella työskentelyasentoa päivän mittaan noin tunnin välein. Pyri järjestämään työpisteesi kotona siten, että työn ja vapaa-ajan välillä on selkeät rajat. Mahdollisuuksien mukaan vaihda myös välillä työpistettä. Hyödynnä kotisi tiloja sekä ulkoympäristöä, tyynyjä, kirjapinoja ja muita esineitä, joilla saat luotua itsellesi mahdollisimman mukavan työpisteen. Samoin kuin muussakin näyttöpäätetyöskentelyssä, olisi työskentelyasento optimaalisin silloin, kun saat kätesi tuettua noin 90 asteen kulmaan.

Ole mahdollisuuksien mukaan päivittäin yhteydessä työkavereihin ja kollegoihin, ystäviin ja läheisiin. Älä jää yksin. Ole aktiivinen yhteydenpidossa kollegoihin, esimieheen ja yhteistyökumppaneihin. Hyödynnä myös sosiaalista mediaa ja muita kanavia monipuolisesti. Pyri pitämään positiivinen asenne ja mieliala, sillä huolia ja murheita kuulemme riittävästi tällä hetkellä kaikkialta muualta.

Poikkeustilanne aiheuttaa paljon uuden omaksumista ja oppimista. Pyri asettamaan asiat oikeaan perspektiiviin. Poikkeustilanne väistyy kyllä aikanaan. Tarvitsemme nyt jaksamista ja energiaa. Tehdään siis mahdollisimman paljon palauttavia ja sellaisia asioita, joista koemme saavamme energiaa. Onni voi löytyä arjen pienistä asioista ja tapahtumista. Nautitaan oppimisesta. Ja ollaan samaan aikaan itsellemme armollisia.

Työhyvinvointia arkeenne!