Työhyvinvointi tehdään yhdessä!

Perjantai 25.10.2019 - OAJ Pirkanmaan alueasiamies Jussi Savolainen

Opettajien ja alamme esimiesten työhyvinvointi vaikuttaa kasvatuksen, koulutuksen ja tutkimuksen laatuun, ja sitä kautta koko yhteiskuntamme hyvinvointiin. Työhyvinvointi on meidän jokaisen vastuulla. Meidän tulee pyrkiä pitämään itsemme ja mahdollisuutemme hoitaa työtämme kunnossa, samoin kuin huolehtia ammatillisen osaamisemme ylläpitämisestä. Työnantajan on puolestaan huolehdittava työympäristömme turvallisuudesta, toimivasta johtamisesta ja yhdenvertaisesta kohtelusta. Yhdessä voimme vaikuttaa hyvinvoivan työyhteisön edellytyksien olemassaoloon.

Työhyvinvointi syntyy työn arjessa ja koostuu pienistä teoista. Toisten huomioiminen, yhteistyön edistäminen ja rakentava ristiriitojen kohtaaminen luovat pohjaa hyvinvoivalle työyhteisölle. Arjen keskellä jaksaa paremmin silloin, kun luottamus työyhteisön sisällä sekä työnantajan ja työntekijöiden kesken on kunnossa. Kohtaamisia ja keskusteluja tukevien rakenteiden olemassaolo mahdollistaa matalankynnyksen avun saamista, eikä pulmallisissakaan tilanteissa tarvitse kokea olevansa yksin. Keskustelun avulla voimme löytää työyhteisöistämme ne haasteet, joita voimme paikallisesti lähteä kehittämään ja ratkaisemaan. Kasvokkain tapahtuvan vuorovaikutuksen vaikutusta yhdessä tekemiseen ei sovi vähätellä, se mistä yhdessä puhumme ja mihin ajatteluamme suuntaamme vaikuttaa toimintaamme. Siksikin työhyvinvoinnista on tärkeää puhua. Erityisen hedelmällistä on jo tehtyjen kokeiluiden ja toimenpiteiden sekä hyvien käytänteiden jakaminen. Pyörää ei aina tarvitse keksiä uudelleen.

Opettajien työoloista, uupumisesta ja työhyvinvoinnin tilasta puhutaan paljon julkisuudessakin. Puhe onkin tärkeää ongelmien ja kuormituspiikkejä aiheuttavien tekijöiden tunnistamisessa. Keskusteluun ovat nousseet etenkin sisäilmaongelmat, epäasiallinen kohtelu, suuret ryhmäkoot, erityisen tuen tarpeisiin liittyvät haasteet, opettajien tasapuolinen ja oikeudenmukainen kohtelu sekä monipuolistuvat ja lisääntyvät tehtävät. Pelkästään haasteista puhuminen ja niiden esiin nostaminen ei kuitenkaan, vaikka tärkeää onkin, riitä. Seuraavaksi olisi jo tekojen aika. Meidän tulee löytää ratkaisuja näihin alamme kuormitustekijöihin yhdessä kollegoidemme ja työnantajan kanssa. Sisältäpäin syntyvillä toimenpiteillä voimme myös parhaiten vaikuttaa opettajan työn vetovoimaisuuteen tulevaisuudessa.

Osana työhyvinvoinnin teemavuotta olette kukin saaneet kutsun Fiilismittariin (sähköpostitse 6.8.2019), jossa lukuvuoden aikana saatte kertoa mielipiteenne työhyvinvointiin liittyvistä teemoista. Mielipiteenne ovat tärkeitä, jotta voimme muodostaa yhteisen kuvan opetusalan työhyvinvoinnista. OAJ:n työhyvinvointihaasteessa puolestaan nostetaan esiin työnantajia, jotka sitoutuvat entistä paremmin huolehtimaan työhyvinvoinnista yhdessä henkilöstönsä kanssa. Otetaan omat työnantajamme mukaan keskusteluun työhyvinvoinnista ja vinkataan heitä työhyvinvointihaasteesta. OAJ:n sivuilla on haasteeseen liittyvää lisätietoa ja sähköpostimalli käyttöönne.  Myös OAJ Pirkanmaa tulee huomioimaan työhyvinvoinnin lukuvuoden aikana internetsivuillaan julkaisemalla kirjoituksia ja vinkkejä työhyvinvoinnin edistämiseksi.

Osallistutaan, vaikutetaan ja tehdään yhdessä työoloista paremmat!

                                    Työhyvinvointiterveisin,

                                          Jussi Savolainen, alueasiamies

                                           

Avainsanat: työhyvinvointi, oaj, oaj pirkanmaa, opetusala, työolot, riittävän hyvä

Työtä työajalla

Keskiviikko 25.9.2019 - OAJ Pirkanmaan alueasiamies Jussi Savolainen

OAJ:n työhyvinvointivuoden syyskuun teemana on ”Aika riittää”. Sillä käsitetään työaikakuormitusta sekä työn tekemiseen resursoidun ajan riittävyyttä niihin työtehtäviin, joita käytännössä työssämme teemme. Opetusala on erilaisten, toisistaan poikkeavien työehtosopimusten ja työpaikkakohtaisten käytänteiden temmellyskenttä. Työmme on erilaista ja kullakin kouluasteella omat erityispiirteensä. OAJ:n eri jäsenryhmät noudattavatkin eri virka- ja työehtosopimuksia sekä erilaisia työaikajärjestelmiä.

Yhden, kaikille opetusalalla työskenteleville yhteisen sopimuksen saavuttaminen ei välttämättä olekaan järkevää tai edes mahdollista. Sen sijaan ehkäpä kaikissa sopimuksissa noudatettavien yhteisten raamien löytäminen voisi joskus tulevaisuudessa toimia sopimusrunkona kaikilla koulutusaloilla. Yksi yhteinen raamin osa voisi olla se, että meille resursoidaan koulutusasteesta riippumatta riittävä työaika työtehtäviemme laadukasta hoitamista varten.

Vaikka kaikissa työaikajärjestelmissä ei edellytetäkään työajan seurantaa, suosittelen sen seuraamista kaikille. Kun asioihin halutaan muutosta, on tärkeää aloittaa nykytilan kartoittamisella. Se on myös edellytys sille, että voimme myöhemmin todeta muutoksen suunnan. Voihan toisinaan hyvätkin aikeet ja parhaidenkin tavoitteiden pohjalta luodut muutokset todellisesti tehdä asioista entistä hankalampia ja prosesseista tahmeampia. Silloin, kun tietää mihin työaikaa oikeasti kuluu kouluvuoden aikana, on helpompi löytää ne tehtävät, jotka kaipaisivat lisäresursointia. Seurannan avulla huomaamme paremmin eri tehtäviin käyttämämme ajan, löydämme mahdolliset aikasyöpöt ja voimme pyrkiä suuntaamaan voimavaramme olennaisiin tehtäviin. Samoin voimme tarkastella työmme sisältöä uudelleen ja tuoda esiin mahdolliset työnjaolliset muutostarpeet työyhteisön sisällä. Käytössä oleva työajanseuranta myös tekee entistä näkyvämmäksi kaiken vuoden aikana tekemämme työn ja paljastaa sellaisen piilotyön, jota työnantajamme ei huomioi. OAJ tarjoaa jäsenilleen mahdollisuuden työajanseurantaan Vipu-sovelluksella. Sovellukseen pääset OAJ:n jäsensivuilta.

Työajan riittävyyttä voi parantaa myös pohtimalla omaa työtänsä, työtehtäviään ja asioita, joihin resurssit työpäivien aikana kuluvat. Pohdinnan tueksi voi laatia itselleen liikennevalo-mallin asioiden tärkeyden ja niihin vaikuttamismahdollisuuksien mukaan. Asiat, jotka ovat tärkeitä, mutta joihin emme voi aidosti vaikuttaa, vievät usein resurssejamme turhan paljon. Tällaiset asiat olisikin syytä pitää punaisena ja pyrkiä olemaan käyttämättä aikaa ja energiaa niiden pohtimiseen. Keltaisia asioita ovat sellaiset, joihin voimme vaikuttaa, mutta emme päättää. Tällaisissa asioissa meidän kannattaisi käyttää niihin resurssejamme sen verran kuin vaikutusmahdollisuutemme huomioon ottaen on järkevää. Vihreät asiat ovat puolestaan sellaisia, joihin meidän kannattaa keskittyä. Ne ovat asioita, joihin voimme vaikuttaa ja joista voimme päättää. Liikennevalo-malli ei tarkoita sitä, ettei sellaisia asioita, joihin emme voi vaikuttaa voisi saattaa päätösvaltaa asiassa omaavan tiedoksi. Se tarkoittaa sitä, että keskitämme työtämme olennaiseen ja siihen mikä on mahdollista.

Toinen käytännössä toimivaksi osoittautunut ajan- ja työtehtävien hallinnan apuväline on Eisenhowerin matriisi. Karkeasti kuvaten se toimii siten, että työtehtävät jaetaan nelikentässä neljään luokkaan:

1) Tärkeät ja kiireelliset (tee nyt)

2) Tärkeät, mutta ei kiireelliset (päätä milloin teet)

3) Kiireelliset, mutta ei tärkeät (delegoi muille, jos mahdollista)

4) Ei kiireelliset eikä tärkeät (tee kun ehdit tai delegoi muille)

Työtehtävien jakamisessa on huomioitava mikä on olennaista työtehtävämme laadukkaan hoitamisen kannalta. Työajasta suurin osa tulisi viettää alueella 2, tärkeiden vaikkei kiireellisten asioiden parissa. Silloin työmme on suunnitelmallista ja teemme sellaisia tehtäviä, jotka ovat olennaisia. Mikäli työaika kuluu tärkeiden ja kiireellisten työtehtävien parissa, meidän olisi syytä pohtia voisiko työstämme tehdä jotenkin ennakoitavampaa tai työtehtävien jakaantumista työyhteisössä pohtia uudelleen. Jatkuvassa kiireessä työskennellessä kokemamme työnkuormitus sekä stressitasot nousevat. Myös työn laatu voi kärsiä jatkuvan kiireen vuoksi. Alueille 3 ja 4 sijoittamamme työtehtävät kannattaa mahdollisuuksien mukaan delegoida eteenpäin tai siirtää tehtäväksi silloin, kun niille löytyy olennaisempien tehtävien lomasta aikaa.

Erilaisia apumenetelmiä kannattaa kokeilla rohkeasti ja käyttää niistä sellaisia, jotka tuntuvat itselle sopivilta ja työajan jakamista helpottavilta. Lähtökohtaisesti resursoinnin tulee kuitenkin olla sellainen, että työhön kuuluvat tehtävät ovat ylipäänsä mahdollisia niiden puitteissa tehdä.

                                            Työhyvinvointiterveisin,

                                                   Jussi Savolainen

Avainsanat: työaika, oaj, oaj pirkanmaa, kiire, opetusala, työolot

Ammatillinen koulutus tarvitsee budjettiriihestä lisää resursseja

Tiistai 24.9.2019 - Sirkka Saarikoski, Ammatilliset opettajat AO ry:n varapuheenjohtaja,OAJn Tampereen paikallisyhdistyksen puheenjohtaja

Aamulehdessä 16.9. kansanedustaja Sami Savio (ps) kirjoittaa, että suomalaisnuorten kouluttautumista on tuntuvasti lisättävä. Tästä olemme samaa mieltä, sillä on aloja, joilla on jo tällä hetkellä pula työvoimasta.

 

Olen Ammatilliset opettajat AO ry:n varapuheenjohtajana kiertänyt ympäri Suomen edunvalvontakouluttajana. Minun korviini ei ole kuulunut, että kokeneet opettajat ehdottaisivat ammatillisen toisen asteen koulutuksen lyhentämistä kahteen vuoteen. Päinvastoin!

 

Ammatillisia opettajia huolettaa, koska reformin ja suurten rahaleikkausten takia lähiopetusta on jouduttu vähentämään minimiin. Mm. yhteisten aineiden, kuten matematiikka ja äidinkieli, kohdalla. Tämän takia meidän ammatillisten opettajien suurena murheena on, säilyykö opiskelijoidemme jatko-opintokelpoisuus. Myös EK (Elinkeinoelämän keskusliitto) peräänkuuluttaa tällä hetkellä ammatillisten opiskelijoiden jatko-opintokelpoisuutta.

 

Nyt jo tulee työelämästä palautetta, että valmistuneet opiskelijat tulevat työhön yhä heikommilla tiedoilla ja taidoilla. Samaa palautetta tulee ammattikorkeakouluista. Siellä opettajat joutuvat järjestämään mm. matematiikan tukikursseja meiltä toiselta asteelta tuleville opiskelijoille, jotta he selviytyvät opinnoista.

 

Uskon, että molemmat haluamme Suomessa koulutettavan osaavia ammattilaisia. Koulujärjestelmäämme on tähän saakka ihailtu ja tultu tutustumaan ympäri maailman.

Suomi ei ole mielestäni ”osaavin kansakunta 2020”, kuten edellinen hallitus lupaili.

 

Mielipiteessäni AL 31.7. pohdin Rinteen ”ruisleipämallia” . On suuri määrä (307 000) nuoria, joilla ei ole toisen asteen tutkintoa.

 

Peräänkuulutan nykyisen hallituksen budjettiriihessä rahaa ammatilliseen koulutukseen (amk ja toinen aste), jotta syrjäytymisvaarassa olevia nuoria pystytään tukemaan ja kouluttamaan hyviksi ammattilaisiksi.

 

Ammatillinen koulutus voi ratkaista osaajapulan ja työttömyyden.

Avainsanat: ammatillinen opetus, oaj, oaj pirkanmaa, ruisleipämalli, budjettiriihi

OAJ Pirkanmaan alueasiamiehen syystervehdys

Torstai 19.9.2019 - OAJ Pirkanmaan alueasiamies Jussi Savolainen

Mukavaa syyslukukautta!

Kesä on alkanut taittua ja syksy saapua. Lomat ja vapaajaksot ovat vaihtuneet arkiseen aherrukseen niin meillä opetusalan työntekijöillä kuin opiskelijoillakin. Syksyyn liittyy aina mielestäni jotenkin lämminhenkisyyttä. Tapaamme tuttuja opiskelijoita ja kollegoita jälleen kesän jälkeen. Vaihdamme kuulumisia ja jatkamme yhteistyötä siitä, mihin kesän korvalla jäimme.

Jokaisella koulutusasteella on myös suuri joukko uusia oppilaita ja opiskelijoita aloittanut oman opiskelu-urakkansa. Työyhteisöt ovat saattaneet täydentyä tuoreilla opettajan uraansa aloittavilla kollegoilla. Muutoksen tuulet puhaltavat monin paikoin. Uutta suunnitellaan ja käynnistellään sekä toimintaa kehitetään ja kokeillaan. Suurten mullistusten aallokot ovat alkaneet osin jo tyyntyä, mutta elämme opetusalalla eräänlaisessa jatkuvassa muutoksessa. Omaa rooliaan näissä muutoksissa tulevat vielä näyttelemään työmarkkinasopimusneuvottelut sekä maamme hallituksen koulutuspoliittisen tahtotilan konkretisoituminen käytännön koulutyöhön.

Omassa päätyössäni Tampereen ammattikorkeakoulun sairaanhoitajakoulutuksen lehtorina syyslukukauden alkaminen on tarkoittanut uusien opiskelijoiden opintojen alkamista, opintojaksojen käyntiin pyörähtämistä ja hanketyöskentelyn jatkumista. Koulumme on osa uutta Tampereen korkeakouluyhteisöä, ja asiaan kuuluvasti yhdistymiseen liittyy monia muutoksia ja uusia toimintatapoja.

Alkava lukuvuosi on myös itselleni muutosten aikaa. Olen aloittanut OAJ Pirkanmaan alueasiamiehenä elokuun alusta ja suurella mielenkiinnolla alkanut perehtyä alueellamme sijaitsevien oppilaitosten arkeen, käytäntöihin ja toimintaan sekä tutustumaan lukuisiin OAJ aktiiveihin alueellamme. OAJ Pirkanmaa on yksi seitsemästätoista alueyhdistyksestä. Sen jäsenyhdistyksiä on yhteensä kaksikymmentä eri kouluasteilta varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen. Toimimme n. 8500 eri kouluasteen opettajan alueellisena edunvalvojana. Toivon, että osallistutte aktiivisesti jäsentoimintaan alueellamme. Siten alueyhdistyksemmekin voi parhaiten antaa tukeamme juuri sinulle. Haluan tässä yhteydessä kiittää edeltäjääni Arto Kauppista kuluneista vuosista ja kaikesta tehdystä työstä, jonka luomalle perustalle on hyvä lähteä rakentamaan omaa työskentelyäni uudessa tehtävässäni.

Alueasiamiehenä työskentelen kolmen päätehtävän parissa. Ne muodostuvat sopimusedunvalvonnasta, koulutuspoliittisesta vaikuttamisesta sekä OAJ:n edustajana toimimisesta. Edustan OAJ:ta Pirkanmaan alueella ja toimin yhteistyössä alueyhdistyksemme puheenjohtajan kanssa kaikkien jäsenryhmiemme ja koko jäsenistömme edunvalvonnan parissa. Vastuualueelleni kuuluu kokonaisnäkemys edunvalvonnasta. Yksityiskohtaiset sopimustulkinnat ja paikalliset palkkausasiat hoituvat jatkossakin omien pääluottamusmiesten kautta. Alueasiamiehen tehtävässä toimin osa-aikaisesti ja sitä varten työajastani on varattuna noin päivä viikossa.  Alueasiamiehenä olen erityisen innoissani OAJ:n Työhyvinvoinnin lukuvuodesta. Olen taustaltani sairaanhoitaja ja työskennellyt mielenterveyden, psyykkisen hyvinvoinnin sekä työhyvinvoinnin parissa koko opettajaurani ajan. Uskon hyvinvoinnin lähtevän meistä jokaisesta ja rakentuvan yhteistyössä muiden kanssa. Työhyvinvointi on meidän jokaisen yhteinen asia. Tehdään tästä vuodesta yhdessä niin hyvä kuin mahdollista!

Yhteistyöterveisin:

Jussi Savolainen

alueasiamies@oajpirkanmaa.fi

p. 045 250 0135

Avainsanat: oaj pirkanmaa, alueasiamies, työhyvinvointi, opettaja, lehti

Opettajamitoitus takaisi tasa-arvon

Tiistai 13.8.2019 - OAJ Pirkanmaan puheenjohtaja Matti Helimo

Syyslukukauden työ on käynnistynyt näinä päivinä yli puolella miljoonalla peruskoululaisella. Ekaluokan aloittaa jälleen yli 61 000 oppilasta. Huomionarvoista on, että viime vuonna Suomessa syntyi enää vain reilut 47 577 lasta. Ei voi sivuuttaa sitä tosiseikkaa, että tällä tulee olemaan merkittävä vaikutus niin koulutuspolitiikkaan, kuin Suomen tulevaisuuteen laajemminkin.

Uudessa hallitusohjelmassa tartutaan koulutuspolitiikan virheratkaisuihin. Peruskoulun laadun ja tasa-arvon kehittämishankkeeseen on varattu 190 miljoonaa euroa. Opetusministerin mukaan rahaa on tarkoitus ohjata ainakin ryhmäkokojen pienentämiseen. Tämä on todella tärkeää, sillä sopivan kokoiset opetusryhmät ovat keskeisin vaikuttava tekijä oppimisessa ja ongelmien ennaltaehkäisyssä. Samassa yhteydessä olisi järkevää ottaa käyttöön opettajamitoitus. Se takaisi kaikille lapsille yhtälaisen oikeuden opettajaan ja erityisopettajaan riippumatta siitä, missä kunnassa asuu. OAJ:n esityksessä opettaja-oppilas –suhdeluku olisi alkuopetuksessa 1:18 ja kolmannelta luokalta eteenpäin 1:20. Edullisimmillaan tämä koulutuksellisen tasa-arvon kannalta tärkeä uudistus voitaisiin toteuttaa 13 miljoonalla eurolla.

Perusopetuksen opettajista ja rehtoreista 3% pitää oppilaiden tuen resursseja riittävinä. Erityisopetusta on lisättävä varhaiskasvatuksesta alkaen läpi opinpolun. Tällä ennaltaehkäistään myöhempiä kalliita korjaavia toimia sekä pidetään kaikki mukana. Opettajamitoitus on saatava myös erityisopetukseen, jotta tasa-arvo oppilaiden välillä toteutuu.

Asioita voi aina tehdä paremmin myös ilman kustannuksia. Uusi syyslukukausi on mitä parhain mahdollisuus luoda toimiva yhteistyösuhde kodin ja koulun välille. Yhteistyöllä luodaan molemminpuolista arvostusta oppilaan parhaaksi. Osoittamalla kiinnostusta koulunkäyntiin, osallistumalla vanhempainiltoihin ja arviointikeskusteluihin tulee samalla merkittävästi auttaneeksi molemminpuolisen ymmärryksen vahvistamisessa. Ongelmat pyrittävä ratkaisemaan asianosaisten kesken rakentavasti ja mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Oppilaan oman vastuun ottamista tulee läpi koulutuspolun vahvistaa. Vaatimustason on oltava sopivan tiukka niin koulussa kuin kotona. Edellyttämällä lapselta ja nuorelta ahkeraa työntekoa sekä sinnikkyyttä, on jokaisella on mahdollisuus saavuttaa oma potentiaalinsa.

Panostamme perusopetukseen rahallisesti pohjoismaista vähiten. Silti oppimistuloksemme ovat olleet maailman huippua, mistä suurin kiitos kuuluu opettajillemme. Onkin huolestuttavaa, että opettajankoulutuksen hakijamäärät ovat laskussa. Paremmat työolot ja resurssit antaisivat opettajalle aidon mahdollisuuden tehdä parhaansa. Samalla on kiinnitettävä huomiota riittävään palkkatasoon, jotta parhaat hakevat jatkossakin kasvattamaan ja opettamaan tulevia sukupolvia. Tällä hetkellä ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneen, työuransa aloittavan opettajan palkkataso jää alle 3 000 euron. Kasvatus- ja opetusalan palkkauksessa pitää ottaa paremmin huomioon lisääntynyt työmäärä ja vastuu, eikä vähiten esimiesten osalta.

 Toivon työrauhaa, keskinäistä arvostusta ja kaikilla olevan tulevana lukuvuonna mukava sekä turvallista käydä koulussa

 

Matti Helimo

OAJ Pirkanmaa, puheenjohtaja

Avainsanat: oaj, neuvottelukierros, palkkaus, oaj pirkanmaa, puheenjohtaja

Kohti laadukkaampaa varhaiskasvatusta 2020-luvulla

Perjantai 22.3.2019 - OAJ Pirkanmaan LTO-jaoksen puheenjohtaja Eija Kamppuri ja alueasiamies Arto Kauppinen

Varhaislapsuus on lapsen oppimisen taitojen kannalta kaikkein tärkeintä aikaa. Pohjoismaista Suomessa on kuitenkin vähiten lapsia varhaiskasvatuksen piirissä. Osallistumisasteen nosto edellyttää laadun varmistamista, mikä syntyy vain koulutuksen ja osaamisen myötä. Varhaiskasvatus tuleekin säätää sivistykselliseksi perusoikeudeksi. Kaikilla alle kouluikäisillä lapsilla tulee olla yhtäläinen oikeus osallistua säännöllisesti ja päivittäin varhaiskasvatuksen opettajan johdolla tapahtuvaan kokoaikaiseen pedagogiseen varhaiskasvatukseen. Tämä voidaan toteuttaa esiopetuksen tavoin osapäiväisesti maksuttomana.

 

Varhaiskasvatus siirtyi osaksi koulutusjärjestelmää vuonna 2013. Siitä huolimatta edelleen esitetään näkemyksiä, että varhaiskasvatus olisi sosiaalihuoltoa ja siten tarkoitettu vain joillekin lapsille. Varhaiskasvatuksen nostaminen myös käytännön tekemisen tasolla todelliseksi osaksi koulutusjärjestelmää vaatii määrätietoista asenteiden korjaamista. Subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus tulee palauttaa jokaiselle lapselle. Turvallinen oppimisympäristö antaa opettajalle aikaa ohjata ja opettaa. Päiväkodin johtaja lähijohtajana tarvitsee aikaa kohdata alaisuudessaan olevat työntekijät ja ohjata päiväkodin pedagogista toimintaa. Huolta aiheuttaa päiväkotien yksikkökokojen kasvu. Tällöin johtaja ei edes tunne kaikkia alaisiaan.

 

OAJ Pirkanmaa on huolestuneena seurannut, miten enenevästi varhaiskasvatuksen opettajille siirretään heille kuulumattomia tehtäviä. Lisäksi liian usein toimitaan siten, että henkilökunnan poissaolotilanteissa siirretään joko lapsia tai henkilökuntaa toisiin ryhmiin tai päiväkoteihin. Tällöin ei voida toteuttaa lapsille suunniteltua pedagogista toimintaa. Varhaiskasvatuslaki määrittelee varhaiskasvatuksen yhdeksi tavoitteeksi lasta kunnioittavan toimintatavan turvaamisen ja pysyvien vuorovaikutussuhteiden turvaamisen lasten ja varhaiskasvatushenkilöstön välillä. Opettajaa tarvitaan kasvattamaan, opettamaan ja olemaan läsnä lapsille arjen erilaisissa tilanteissa. On resurssien tuhlausta, että opettaja ei tee opettajan tehtävää omassa ryhmässään.

 

Uusi Varhaiskasvatuslaki antaa jo hyvää suuntaa varhaiskasvatukselle. Muutamia täsmennyksiä tarvitaan, kuten määritelmä kasvun ja oppimisen tuesta sekä pedagogisesta varhaiskasvatuksesta. Erityisen tärkeää on määritellä lapsiryhmät pysyviksi ja sellaisiksi, ettei tilapäinen poikkeaminen ole mahdollista. Ryhmien paisuminen on saatava kuriin. Näiden korjausten avulla varhaiskasvatus tukee enemmän lasta ja lapsen oppimista.

 

Lain tarkentamisen lisäksi varhaiskasvatukseen tarvitaan nykyistä huomattavasti enemmän valtionosuutta. OAJ:n laskelmien mukaan kunnat saivat varhaiskasvatuksen järjestämiseen valtionosuutta tänä vuonna 304 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2011. Tämä tulee korjata, sillä varhaiskasvatus on laadukasta vain silloin, kun toiminnan resurssit ovat kunnossa. Torstaina 21.3. vietetään kolmattakymmenettä kertaa valtakunnallista Varhaiskasvatuspäivää. Tänä vuonna päivää vietetään teemalla Varhaiskasvatuksen opettajan työ tulevaisuudessa. Huhtikuussa valittavilla kansanedustajilla onkin vastuu nostaa varhaiskasvatus sille kuuluvaan arvoon 2020-luvulla koulutuksen kentässä.

Avainsanat: varhaiskasvatus, oaj pirkanmaa, koulutus ratkaisee, laatu

SUOMEN JA EUROOPAN HUOLI KORKEIMMAN KOULUTUKSEN INVESTOINNEISTA

Perjantai 15.3.2019 - Matti Helimo, OAJ Pirkanmaa pj sekä Arto Kauppinen, OAJ Pirkanmaa alueasiamies

Viimeisten kuukausien aikana useat arvostetut taloustieteen asiantuntijat ovat käyttäneet painavia puheenvuoroja koulutusinvestointien tärkeydestä Suomelle ja koko Euroopalle (esimerkiksi HS 19.12 Jens Südekum ja Olli Rehn, HS 8.1 Sixten Korkman). Euroalueella on pyritty viime vuosien aikana kasvuun ja työllisyyteen luomalla satoja miljardeja euroja uutta rahaa. EKP on esimerkiksi ostanut eurovaltioiden valtionlainoja jälkimarkkinoilta. Suomikin on saanut tästä osansa. On syytä kysyä, missä määrin tämä rahaelvytys on kohdistunut koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehittelyyn.   Varsinkin kun samalla aikavälillä kaksi viimeisintä hallitustamme on rajusti rapauttanut leikkauspolitiikallaan näitä kestävän kasvun kivijalkoja.

Korkeakoulujenkin resursseja on leikattu. Yliopistojen rahoitustaso nyt vastaa reaalisesti vuoden 2002 tasoa. Ammattikorkeakouluilta on leikattu vuodesta 2012 alkaen peräti 25 prosenttia. Juuri valmistuneen Korkeakoulutuksen tiekartan tavoitteissa vuonna 2030 puolet väestöstä suorittaa korkeakoulututkinnon. Sen saavuttamiseksi tarvitaan kartan linjauksia voimakkaampaa panostusta henkilöstön hyvinvointiin. Yliopistoissa henkilöstö on vähentynyt 2010-luvulla 10 prosenttia ja ammattikorkeakouluissa peräti 30 prosenttia. Seurauksina on se, että korkeakoulujen työntekijöistä keskimäärin  2/3 kokee työn kuormittavuuden kasvua sekä  jaksamisen ja motivaation vakavaa heikkenemistä.  Yliopistojen työntekijöillä korostuu myös huoli työsuhteen jatkuvuudesta sekä vaikutusmahdollisuuksien vähäisyydestä.

Henkilöstöä kuormittavista kertaluonteisista hankerahoituksista on päästävä riittävän vahvaan pitkäjänteiseen perusrahoitukseen. Tämä koskee sekä perus- että soveltavaa tutkimusta. Myös strategiarahoituksen perusteita on avattava nykyistä enemmän. Samoin on turvattava korkeakoulutuksen ytimessä oleva akateeminen vapaus tutkimuksessa ja opetuksessa. Varmistamalla henkilöstön ja opettajien aidot vaikuttamismahdollisuudet korkeakoulujen hallinnossa luodaan korvaamatonta luottamuspääomaa.

Suomen kaltaisen osaamistalouden tuleekin vahvistaa eikä heikentää sivistyksen, osaavan työvoiman saatavuuden, kilpailukyvyn ja osaamisen uudistamista. Tiekartan kirjauksia enemmän tulee painoarvoa antaa opetushenkilöstön ammattitaidon jatkuvalle kehittämiselle, mikä linkittyy ratkaisevalla tavalla korkeakoulujen edellytyksiin tukea esimerkiksi elinikäisen oppimisen tavoitteita. Tutkimusansioiden ohella myös opetus- ja koulutustehtävillä on oltava painoarvoa uralla etenemisessä.

Kevään eduskuntavaaleissa ratkaistaan Suomen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen tulevaisuus seuraavien vuosien ajaksi. Vaaleissa valitut vaikuttavat myös Suomen EU-politiikan muotoutumiseen etenkin tulevan hallituksemme kautta. Valittavilta päättäjiltä on vaadittava koulutuksen, tutkimuksen ja tuotekehityksen nostamista sekä kansallisten että Euroopan laajuisten investointien kärkeen.

Avainsanat: koulutus ratkaisee, oaj pirkanmaa, koulutus, koulutusinvestointi, euroalue, koulutuspolitiikka, korkeakoulu, yliopisto, hankerahoitus

Kohuotsikointia opettajien kustannuksella

Keskiviikko 30.5.2018 - Matti Helimo, OAJ Pirkanmaa pj.



Otsikoilla muokataan mielikuvia. ”Usein luokan ongelma on opettaja”, huusi Aamulehden koko aukeaman otsikko viime lauantaina. Ei voi kuin arvailla motiiveja hiekoittaa Suomen tulevaisuuden tekijöiden työtä ja heidän arvostustaan moisella valheellisella kohuotsikolla. Itse artikkelissa ei ollut mitään perusteita tai selitystä otsikon väitteelle. Nykymaailmassa yhä useampi ei syystä tai toisesta lue kuin otsikon ja saattaa sitten kritiikittä välittää vääriä väittämiä eteenpäin.

Varmasti kaikissa ammattiryhmissä on ns. mätiä omenia joukossa ja aina on varaa parantaa. Kuitenkin isossa kuvassa Suomessa on tutkitusti maailman parhaat opettajat, piste. He työskentelevät pyynteettömästi ja suurella sydämellä oppilaiden parhaaksi yhä suuremmissa opetusryhmissä koulutusleikkausten keskellä. Varmin tapa jyrkentää luisuamme maailman koulutuksen kärkipaikoilta on syyllistää opettajia, vähentää ammatin arvostusta, viedä johtajilta aika pedagogiseen johtamiseen, kaventaa profession autonomiaa ja olla panostamatta täydennys- sekä opettajankoulutukseen. Hälyytyskellojen pitäisi soida, kun vuosina 2013-17 Tampereen yliopiston luokanopettajan koulutusohjelman hakijamäärät ovat vähentyneet tuhannella 1740:een. Suunta on käännettävä, sillä Suomen koulutusihme on merkittävästi pohjautunut siihen, että ikäluokan parhaat ovat hakeutuneet opettajiksi. Täydellistä esimerkkiä, miten ei kannata toimia, ei tarvitse hakea Ruotsia kauempaa.

Lauantain artikkelin tekstiosa oli sinänsä ihan asiaa, vaikka sisälsikin enemmän tai vähemmän itsestäänselvyyksiä. Olen täysin samaa mieltä siitä, että opettajan vuorovaikutustaidot ja empatiakyky ovat äärimmäisen tärkeä osa opettajan ammattia. Esitin (AL 3.3.2016 ja 15.1.2017), että ns. kiky-ajasta olisi osoitettu opettajille aikaa juuri oppilaan kohtaamisiin. Tämä ei maksaisi työnantajalle mitään, mutta edistäisi oppilaan tuntemusta, vuorovaikutusta sekä kodin ja koulun yhteistyötä. Ehdotus ei käynyt Kuntatyönantajalle. Toivottavasti löydämme Pirkanmaalla paikallisesti sopien ratkaisuja, miten opetusalan ammattilaisten panos saadaan parhaiten kohdistettua tärkeimpään eli oppimisen edistämiseen ja kodin kasvatustehtävän tukemiseen. Räätälöity täydennyskoulutus opettajille olisi järjestettävissä vähin kustannuksin.

Artikkelissa tutkimuksen otanta oli kaksi opettajaa Pirkanmaalta ja lienee turhaa mainita, että yleisiä johtopäätöksiä on tuon pohjalta turha tehdä. Opettajat toivovat työrauhaa ja arvostusta. Toivottavasti molempia suodaan ja yhteistyössä koulutuksen järjestäjät, huoltajat ja koulu saa aikaan positiivista ilmapiiriä koko opetusalan ympärille.

Jostain syystä negatiiviset kirjoitukset opettajista ajoittuvat usein koulujen lomien alun läheisyyteen. On siis hyvä aika muistuttaa, että alun perin opettajalle maksettiin palkkaa 9kk:n ajalta ja kesä oli palkaton. Myöhemmin tuo ihan sama summa jaettiin tasan 12kk:lle. Toivottavasti tämä tieto helpottaa. Opettajat ovat kesäkeskeytyksensä todellakin ansainneet. Työ on raskasta, mutta palkitsevaa. Ei ole olemassa suurempaa etuoikeutta, kun opettaa tulevia sukupolvia.

kirjoittanut Matti Helimo, OAJ Pirkanmaa pj.

Matti_Helimo.jpg

Avainsanat: oaj pirkanmaa, opettajat, opettajan työ, ura, kesälomat, kesäkeskeytys, aamulehti

Toisen asteen uudistuksille annettava mahdollisuus onnistua

Torstai 7.12.2017 - Matti Helimo, OAJ Pirkanmaan puheenjohtaja

Toisen asteen koulutus käy läpi suuria muutoksia. Ammatillisen koulutuksen reformi tulee voimaan ensi vuoden alusta. Sipilän hallituksen satojen miljoonien leikkaukset varjostavat hyviä tavoitteita, kuten koulutuksen ja työelämän kasvava yhteistyö. Lähiopetuksen vähentyminen on jo nyt osan nuorista kohdalla johtanut perustaitojen romahtamiseen ja opintojen keskeyttämiseen. Henkilökohtaista opinto-ohjausta, erityisopetusta ja myös opiskelijoiden omaa motivaatiota on lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa lisättävä. Toisen asteen tutkinnon suorittaneiden työllisyysnäkymät ovat merkittävästi paremmat kuin ilman tutkintoa jääneiden.

Lukiokoulutustakin ollaan uudistamassa ja nopealla aikataululla. Uuden lukiolain pitäisi tulla voimaan jo ensi keväänä. Siinäkin tavoitteet ovat hyviä: lukion vetovoiman lisääminen, laadun kehittäminen ja korkea-asteelle siirtymisen sujuvoittaminen. Keinoina tavoitteisiin esitetään mm. yksilöllisiä opinpolkuja ja oppiainerajat ylittäviä opintokokonaisuuksia.

Myös uuden lukion alkua varjostavat huolet rahoituksesta. Lukio-opetus on opiskelijaa kohden maamme halvinta koulutusta. Silti vuosivälillä 2013-2015 Kataisen hallitus leikkasi lukioiden valtionosuuksia 6700 eurosta 6000 euroon per opiskelija, siis lähes viideosan. Sipilän hallitus ei ole tätä korjannut.  Koulutuksen järjestäjät joutuvat yhä enemmän itse maksamaan lukiokoulutuksen kuluja. Jos ne eivät lisärahoitusta anna, niin pahimmillaan opiskelija voi joutua opiskelemaan jatkuvasti ylisuurissa opetusryhmissä niukkenevalla kurssitarjonnalla. Tämä johtaa heikkeneviin tuloksiin ja opiskelijoiden epätasa-arvoon asuinpaikan mukaan. Opiskelijat joutuvat ostamaan oppimateriaalit itse, jolloin sosioekonominen tausta saattaa pahimmillaan estää lukio-opinnot.

Rahoituksen vähentäminen luo uhkia. Ikäluokasta noin 9000 nuorta ei suorita toisen asteen tutkintoa. He ovat suurimmassa vaarassa syrjäytyä kokonaan yhteiskunnasta. Suomessa on jo n. 70 000 alle 30-vuotiasta syrjäytynyttä. Panostamalla koulutukseen ennaltaehkäistään  inhimillistä kärsimystä ja  sosiaali- ja terveysmenojen kasvua. On tehtävä kaikki voitava nuoren pitämiseksi opinnoissa mukana. Ensiarvoisen tärkeää on totuttaminen säännölliseen työn tekemiseen ja ponnisteluun. Yhteisöllisyyden rakentuminen koulussa onnistuu, kun ei liian aikaisin kiirehditä 16-18-vuotiaiden opintojen eriyttämistä.

On varmistettava, että uusi lukio tarjoaa riittävän määrän yleissivistystä. Nuori tarvitsee vuorovaikutustaitoja, empatiakyvyn kehittymistä sekä edelleen nykyisten oppiaineiden tiedolliset ja taidolliset perusteet. Kulttuurien tuntemuksen merkitys kasvaa, kun ihmisten kanssakäyminen rajat ylittäen arkipäiväistyy. Kaikille yhteiset katsomusainekurssit rakentaisivat aitoa ymmärrystä. Taito käsitellä kriittisesti informaatiota ja tietoa on välttämätöntä ja ehto aktiiviselle kansalaisuudelle. Onnistuneet teemakurssit rakentuvat riittävän hyvistä perustiedoista eri oppiaineissa.

Lukion uudet opetussuunnitelmat ovat nyt toista vuotta käytössä. Osa lukiolaisista opiskelee vanhojen OPS:ien mukaan, osa uusien. Ylioppilaskirjoitusten digitalisointi on vasta puolivälissä. Nämä isot rakenteelliset uudistukset muuttavat opettajan työtä. Toisen asteen opettajille ja esimiehille on taattava riittävästi täydennyskoulutusta.  Lukioissa on tehty hartiavoimin työtä uudistusten toteuttamiseksi. Työssäjaksamisen kannalta on nyt välttämätöntä, että tälle työlle annetaan riittävästi aikaa ja arvostusta myös päättäjien taholta. Uusi lukio -hanke tarvitsee tutkittua tietoa uudistuksista, mukaan lukien 28 kokeilulukiosta, jotka ovat toimineet vasta vuoden ajan. Lukioon on myös laadittava laatukriteerit ja huolehdittava niiden noudattamisesta.

Toisen asteen koulutuksen tulee elää ajassa ja vastata muuttuvan yhteiskunnan vaatimuksiin. Jotta opiskelijalle aidosti voidaan taata yksilölliset ja laadukkaat opinpolut uudistusten mukaisesti, tulee viime vuosien syvät koulutusleikkaukset kaukokatseisesti perua. Vain korkean koulutustason avulla pystymme tulevaisuudessakin ylläpitämään kansainvälisesti menestyvää tuotantotoimintaa. Annetaan Suomen  nuorisolle mahdollisuus onnistua.

Avainsanat: oaj, oaj pirkanmaa, toinen aste, reformi

Luottamusta kaivataan opetusalalle

Keskiviikko 26.4.2017 - Matti Helimo, OAJ Pirkanmaa, puheenjohtaja

Tohtori Pekko Vehviläinen kirjoitti HS 17.4., kuinka terveydenhuollon, hoiva- ja opetusalan ammattilaisista puolet kokee työmääränsä sietämättömäksi. Tampereen työkyvyttömyysoireilun laskettiin kirjoituksessa maksavan n. 75 miljoonaa euroa. Vuonna 2016 Suomen kuntien 22 miljardin verotuloista työkyvyttömyyteen eli sairauspoissaoloihin, ennenaikaisiin eläköitymisiin, terveydenhuoltokuluihin, sijaisuuksiin ja menetetyn työn tuottavuuteen kului kaksi miljardia eli melkein 10% verokertymästä. Ei voi kuin ihmetellä, kuinka meillä on tähän varaa. Meidän on saatava parempi tuotto veroeuroille.

Erikoista on, että keinot huonon tilanteen parantamiseen ovat kyllä tiedossa. Maailman terveysjärjestö WHO:n, Suomen työterveyslaitoksen sekä useiden yliopistojen parannuskeinoja ovat mm. työntekijän vaikutusmahdollisuuksien lisääminen omaan työhönsä, mahdollisuus vaikuttaa työaikoihin, kouluttautuminen ja kehittyminen.

Opettajat kuuluvat vähiten sairauspoissaolojen takia pois töistä olevien joukkoon ja Suomessa on tutkitusti maailman tehokkaimmat opettajat. Kasvanut työmäärä, lisääntynyt byrokratia, erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden siirtäminen yleisopetukseen ilman riittävää resurssia, työrauhaongelmat sekä ylisuuret ryhmät ovat kuitenkin uuvuttamassa tunnollisesti työtään tekeviä opettajia.

Sivistystyönantajien toimitusjohtaja Teemu Hassinen kirjoitti pääsiäisenä Aamulehdessä, että tarvitaan vähemmän sääntelyä ja enemmän luottamusta. Samaan aikaa KT Kuntatyönantajat ohjeistaa tiedotteessaan: ”Työajan käytöstä ja työtehtävistä ei sovita opettajien kanssa, vaan asia kuuluu työnantajan määräysvaltaan. Opettajalla ei ole säännöllistä työaikaa ja kaikille opettajan tehtäville ei ole työaikamääräystä. Opettaja ei viranhaltijana voi kieltäytyä työnantajan määräämästä virkaan kuuluvasta tehtävästä sillä perusteella, että tehtävään ei ole erillistä korvausperustetta tai työaikamääräystä.” Tämä tarkoittaa sitä, että työnantajan mielestä opetusalan ammattilaisilta ei kannata kysyä, mihin työaikaa olisi tehokkainta suunnata ja ainoastaan työntekijän uupuminen voi rajoittaa työmäärää.

Opettajat haluaisivat OAJ Pirkanmaan kyselyn mukaan käyttää kiky-sopimuksen mukaisen palkattoman lisätyöajan oppilaan kohtaamiseen, uuden opetussuunnitelman mukanaan tuomiin lisätöihin, digitalisaatioon ja oppimisen edistämiseen. Valitettavasti kuntatyönantajalle tärkeintä ei tunnu olevan oppilaan etu, vaan työnjohto-oikeus. Tästä esimerkkinä opettajien kiky-ajan käyttö siivoukseen.

Erityistä huolta kannan myös rehtorien, päiväkodinjohtajien ja muun opetusalan johdon jaksamisesta. He ovat kasvaneen työtaakkansa kanssa jatkuvasti työnantajan, työntekijöiden ja ”asiakkaiden” ristipaineessa. Kuntien esimiehet onkin koulutettava hyvinvointijohtamiseen ja tukemaan työntekijöitä. Sitä on myös heiltä työssään vaadittava.

En usko, että mistään ammattiryhmästä saadaan parasta irti kyykyttämällä ja sanelemalla. Aivan kuten Hassinen, peräänkuulutan luottamusta työnantajan ja työntekijöiden välille. Lapsen, oppilaan tai opiskelijan pitää olla koulutuskentällä keskiössä ja sen pitää näkyä myös työajan kohdentamisessa. 

Avainsanat: OAJ, OAJ Pirkanmaa, työaika, kiky

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN AVUNHUUTO?

Tiistai 18.4.2017 - Tiia-Pauliina Niemi, OAJ Pirkanmaa tiedottaja

Ammatillisen koulutuksen reformi leikkauksineen tulee aiheuttamaan ammatillisen koulutuksen alasajon! Opetustunteja on leikattu järjestelmällisesti vuodesta 2013 ja seuraukset ovat näkyvillä. Tutkintoaloilla ollaan tilanteessa, jossa ei päästä enää opetussuunnitelman vaatimiin tavoitteisiin. Erityisopiskelijoiden sekä ns. ei-koulukuntoisten määrä kasvaa koko ajan. Esimerkiksi Tampereen seudun ammattiopistossa (Tredu) ylitettiin 1000 erityisopiskelijan raja ensimmäisen kerran tänä vuonna.

 Hallituksen rahoitusleikkauksista johtuen voidaan katsoa opiskelijoiden kouluvuoden lyhenevän esim. Tampereen suurimmalla ammatillisen koulutuksen tarjoajalla Tredulla ensi syksystä 60 h / lukuvuosi, eli noin 2.4 viikkoa/vuosi.  Lähiopetuksen vähennystä kokonaisuudessaan vuodesta 2013, on jo 7,2 viikkoa/vuosi. Kolmivuotisen perustutkinnon opiskelijan saama lähiopetusmäärä on vähentynyt 513 h/3v. Tämän lisäksi työssäoppimisen ohjauksen resurssia on selkeästi jouduttu kaventamaan. Opettajille ei ole riittävästi resurssia ohjata opiskelijoita ja työpaikkaohjaajia työpaikoilla oppimistavoitteiden ja tuen tarpeen mukaan. Lähiopetusmäärä ensi syksynä vastaa peruskoulun 5. - 6. lk:n lähiopetusmäärää, eli noin kolmea työllisen työpäivää / vko. Vertailun vuoksi lukiossa lähiopetusta on 30 h / vko. 

 Seinät maksavat liikaa, opiskelijoista saatavista valtionosuuksista merkittävä osa menee esim. Tredulla vuokrakuluihin (n. 17 Milj.). Vaikka Tredu hakisi käytössä olevien tilojen optimaalista käyttöastetta - ja luopuisi osasta tiloistaan - se ei mahdollista kuitenkaan taloudellista hyötyä muuten, kuin ryhtymällä vuokranantajaksi. Perustehtävä ammatillisella toisella asteella on antaa opetusta ja kasvattaa opiskelijat ammattiin, eikä toimia tilavuokraajana. Tredun kiinteistöosakeyhtiön rooli, Tampereen kaupungin tilakeskuksen toimintakyky, palvelujen hinnoittelu sekä pääomavuokran prosentti (joka on korkea) tulisi miettiä uudelleen ja näiden toiminnan heijastuminen Tredun perustehtävään.

 Jokainen kunta Suomessa maksaa ammatillisesta peruskoulutuksesta tietyn summan € / kunta-asukas. Vuonna 2017 esim. Tampereen kaupungin maksuosuus pienenee noin 8,2 miljoonaa euroa! Tätä ammatilliseen koulutukseen budjetoitua rahaa ainakin osittain olisi syytä käyttää toisen asteen ammatilliseen koulutukseen, joka on historiansa pahimmassa kurjuuden tilassa. Mm. Tampere mainostaa itseään opiskeluystävällisenä kaupunkina - nyt olisi mahdollista lunastaa nämä lupaukset! Suurista kaupungeista esim. Helsinki, Lahti ja Oulu ovat tukeneet ammatillista koulutusta merkittävästi enemmän kuin Tampere.

 Uudet ja vanhat valtuutetut, kun teette päätöksiä Tampereen kaupungin seuraavasta budjetista, on kyse arvovalinnasta; annatko ammatillisen koulutuksen viedä Pirkanmaata eteenpäin vai oletko mukana alas ajamassa ammatillista koulutusta ja samalla myös koko Pirkanmaata, joka jo nyt on huonossa tilassa.  Päätökselläsi on merkitystä lähivuosille; Kuinka pitkään ammatillinen koulutus pystyy tuottamaan osaavaa työvoimaa yrityselämän osaajatarpeisiin, ja monenko nuoren on vara syrjäytyä ja jäädä ilman ammattia ja samalla työpaikkaa?

 Saadaanko ammatillisiksi opettajiksi hakeutumaan enää tulevaisuudessa osaavaa opettajakuntaa, jos ammatin kunniallinen hoitaminen tehdään mahdottomaksi, antamatta siihen tarvittavia resursseja? Tämän suuntaisella toimenpiteellä tullaan vaarantamaan yritysten osaajatarpeeseen laadukkaan osaaja-aineksen tuottaminen. Jo nyt ammatillisista opettajista, koko Suomessa 1600 hlöä, on vuoden 2016 aikana joutunut irtisanotuksi ja tälle vuodelle vähennyksiä on tulossa lisää. Pienistä resursseista jaettavaa riittää entistä vähemmälle opettajakunnalle. 

Tampereen seudun ammattiopiston luottamusmiesten puolesta

Jyrki Rantala                               Seppo Laurila

Pääluottamusmies                        Puh.joht.

Tredu                                        Tampereen seudun ammatilliset opettajat ry

Avainsanat: ammatillinen koulutus, reformi, hallitus, koulutusleikkaukset, oaj, oaj pirkanmaa

Koulutuksen kohtalo ratkaistaan kunnanvaltuustoissa

Perjantai 14.4.2017 - Arto Kauppinen, alueasiamies

Yli 150 vuotta kestänyt kausi  Suomen kunnissa on päättymässä, kun sosiaali- ja terveysasiat siirtyvät 2019 alkaen maakuntien vastuulle. Varhaiskasvatuksen ja opetuksen kysymykset korostuvat 2020-luvun kunnissa.

Laadukas varhaiskasvatus on kivijalka oppimiselle. Pirkanmaan kunnista noin puolet  on kasvattanut päiväkotiryhmien  suhdelukua  (kasvattaja/lapsi) 1/7:stä 1/8:aan.  Päätösten seurauksena levottomuus lapsiryhmissä kasvaa. Toteutumatta uhkaa jäädä myös varhaiskasvatussuunnitelmien  edellyttämä lapsen yksilöllinen kohtaaminen ja laadukas pedagogiikka. Erityisesti niiden lasten tulevaisuus vaarantuu, jotka tarvitsevat eniten kodin ulkopuolista tukea kasvulleen. Euro varhaiskasvatukseen tuo rahan seitsenkertaisena takaisin yhteiskunnalle – ei mielipide vaan tutkittu tosiasia.

Perusopetus onnistuu vain riittävän pienellä ryhmäkoolla. Suurista ryhmistä kärsivät tutkimusten mukaan erityisesti  pojat sekä matalan sosioekonomisen aseman perheistä tulevat lapset. Kehityssuunta on Pirkanmaalla huolestuttava, esimerkiksi Tampereen kaupunkiseudun 8 kunnasta seitsemässä keskimääräiset  ryhmäkoot ovat v.2014-2016 kasvaneet.  Ryhmiin on sijoitettu suuri määrä tehostetun ja erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia ilman, että se näkyisi lisätukena ryhmässä.  Opettajat kamppailevat jaksamisen rajoilla. Yli puolet heistä koki työmäärän lisääntyneen yli sietokyvyn – luku oli kuntatyöntekijöiden suurin (uusin kuntakymppi)  Peruskoulun uuden opetussuunnitelman tavoitteet  oppijalähtöisistä oppimistavoista vaarantuvat. Oppimistulokset heikkenevät, mikä näkyi  viimeisimmissä Pisa-tuloksissa erityisesti Länsi-Suomessa, siis myös Pirkanmaalla.

Lukioissa viimeisen kymmenen vuoden aikana kurssitarjonta on vähentynyt, mikä heikentää opiskelijoiden jatko-opintovalmiuksia. Esimerkiksi Tampereen kaupungin keskikokoisessa lukiossa vieraista kielistä on kadonnut viime vuosina 20 kurssia. Se on yhden opettajan vuotuinen työmäärä. Opetusryhmien koot ovat paisuneet.  Yli 40 opiskelijan opetusryhmiä on esimerkiksi Tampereella, Pirkkalassa ja Kangasalla. Näistä syistä – peruskoulussa sama tilanne -  aineenopettajien työttömyys on noussut Suomessa yli 14%:iin. Lukion uusi opetussuunnitelma korostaa opiskelijalähtöisiä oppimismenetelmiä, mikä ei jättiryhmissä onnistu. Ylioppilaskirjoitusten digitalisoituminen edellyttää opettajilta runsaasti uusia tietoja ja taitoja, joihin harvoissa kunnissa vastataan riittävällä täydennyskoulutuksella. Uhkana on lukio-opiskelijoiden välillä kasvava epätasa-arvo.

Ammatillinen koulutus on kokemassa historiallisen suurta resurssien heikennystä. Reformissa vannotaan työssä oppimisen nimeen. Samalla unohdetaan, että 16-17-vuotias nuori tarvitsee ammatin oppimisen perustaksi turvallisen ja ammattitaitoisen opettajan johdolla riittävän määrän lähiopetusta. Tämä on myös työnantajien etu: he saavat taitavampia opiskelijoita, jotka ovat tottuneet jo koulussa säännönmukaiseen työskentelyyn viitenä päivänä viikossa ilman työmoraalia rapauttavia etäpäiviä.

Asiantunteva  ja vastuullinen kuntapäättäjä näkee lapset ja nuoret itseisarvona ja myös investointina tulevaisuuteen. Lapset eivät voi olla enää leikkauspolitiikan ensimmäinen kohde. 

Avainsanat: koulutus, oaj, oaj pirkanmaa, ammatillinen koulutus, lukio, perusopetus, varhaiskasvatus

Vaikuttamisen aika on nyt

Perjantai 10.2.2017 - Tiia-Pauliina Niemi, OAJ Pirkanmaa tiedottaja

Tiesitkö, että ammatillinen koulutus kokee merkittäviä muutoksia, mikäli viikolla 8 eduskuntaan menevä lakiluonnos toteutuu sellaisenaan?

Nyt on viimeinen hetki meidän jokaisen vaikuttaa lakiluonnokseen niin, että Suomi säilyttää laadukkaan ammatillisen koulutuksen ja että Suomen nuorison koulutuksesta sekä osaamisesta pidetään huoli tulevaisuudessakin.

Yksi laadukkaan koulutuksen merkki on osaamistavoitteiden yhdenvertainen arviointi. Suomessa tämä yhdenvertainen arviointi on tällä hetkellä tehtävään korkeakoulutettujen opettajien eli arvioinnin ammattilaisten vastuulla. Arviointi on opettajan yksi keskeisimmistä työtehtävistä. Opettaja suhteuttaa opiskelijan osaamisen vaadittaviin tavoitteisiin. Nykyisin lopullinen arvosana määräytyy opiskelijalle opettajan ja työelämän edustajan yhteistyön lopputuloksena, jolloin arvioinnin kohteena on oppimisen koko prosessi, osaamistavoitteet ja käytännön työelämän näkökulmat.

Eduskunnalle on tulossa käsittelyyn viikolla 8 lakiluonnos, joka pureutuu voimakkaasti opiskelijan oikeuteen tulla arvioiduksi yhdenvertaisesti arvioinnin ammattilaisen eli opettajan toimesta. Me OAJssa haluamme, että lakiluonnokseen kirjataan koulutuksen järjestäjän puolelta arvioija, pedagogisesti kelpoinen arvioija eli opettaja. Se on erittäin tärkeää opiskelijan oikeusturvan, yhdenvertaisuuden sekä koulutuksen laadun tarkastelun näkökulmista käsin. Arvioinnin tulee olla pitävää eikä se saa perustua talousohjantaan. Uusi lakiluonnos houkuttaa koulutuksen järjestäjää valitsemaan itsensä ja rahoituksen kannalta myönteiset arvioijat, kun 35% koulutuksen rahoituksesta myönnetään koulutuksen järjestäjälle opiskelijoiden suoritusten perusteella. Tällaisessa tilanteessa opiskelija saattaa saada hyväksytyn suorituksen todistukseensa, vaikka osaamistavoitteet eivät ole tulleet suoritetuksi. Uudistuva lakiluonnos vaarantaa siis koulutuksen laadun. Lisäksi nykyisestä poikkeava käytäntö voisi vaarantaa myös työelämään työllistyvien osaajien työelämässä vaadittavien taitojen hallinnan. Millaisiin ongelmiin tällainen käytäntö sitten työelämässä johtaisi? Sitä ei kukaan tiedä.

Uudistettavan lainsäädännön tulee olla yksiselitteisesti tulkittavaa. Lakiluonnoksessa tulisi arvioinnin kohdalla painottaa sanaa opettaja, jotta koulutuksen arvioinnista ei voisi vastata kuka tahansa koulutuksen järjestän edustaja.

OAJ Pirkanmaa on laadukkaan koulutuksen asialla. Laadukas koulutus on koko Suomen mukaan lukien Pirkanmaan tulevaisuus. Laadukasta koulutusta ei ole ilman opettajia ja heidän ammattitaitoaan. Sinun, minun  ja meidän Suomen tulevaisuuden tähden. Vaikuttamisen aika on nyt. 

Avainsanat: ammatillinen koulutus, oaj, oaj pirkanmaa, opettajat, reformi

Pk-seutu maailman PISA-ykkönen ? muu Suomi tarvitsee korjausliikkeen

Maanantai 2.1.2017 - Matti Helimo, puheenjohtaja, OAJ Pirkanmaa

PISA 2015 -tulokset ovat pisteiltään historiamme huonoimmat. Silmiinpistävää kuitenkin on pääkaupunkiseudun erinomaiset tulokset verrattuna muuhun Suomeen. Se olisi yksinään Singaporen edellä maailman PISA-ykkönen.  Pk-seudulla on satsattu perusopetukseen, nyt panostus ansaitusti tuottaa ja tulevaisuudessa vielä enemmän mm. syrjäytymisen ehkäisynä ja korkeampana koulutustasona.

Meillä Pirkanmaalla sijaiskiellot, tuntien leikkaaminen ja ylisuuret ryhmät ovat olleet kuntapäättäjien säästökeinovalikoimissa viime vuodet. Koulutus on liian usein nähty vain kulueränä ja tämä näkyy tuloksissa.

Hyvää PISA-tuloksissa on, että lukutaidon tulosten heikentyminen näyttää hidastuneen ja matematiikan osaamisen lasku tasaantuneen. Olemme edelleen maailman kärkimaita, vaikka osaamisemme pudotus päätutkimuskohteen, luonnontieteiden, osalta oli 2. suurin kaikista 73 maasta. Suomen 32 pisteen pudotus vastaa liki yhden kouluvuoden oppimäärää. Tulosta ei selitä maahanmuuttajien määrän kasvu, sillä sen vaikutus on tuloksissa vain 2 pistettä.

PISA-tutkimuksessa taso 2 on arki-, työ- ja opiskeluelämässä tarvittavan vähimmäisosaamisen raja.  Heikkojen, alle 2 tason, suoriutujien osuus on maassamme kolminkertaistunut (4%®12%) vuodesta 2012. Erinomaisesti (korkeimmat tasot 5 ja 6) menestyvien osuus putosi vastaavasti kolmanneksen 21%®14%. Luvut ovat edelleen kansainvälisesti vertaillen hyviä, mutta suunta todella huono.

Opettajat ovat laajasti arvostelleet ns. kolmiportaisen tuen mallin toimivuutta. Tuen tarpeessa olevat oppilaat ovat yleisopetuksen luokassa eivätkä saa riittävää tukea, kuten erityisopetusta. Osa kunnista käyttää tukimallia säästökeinona. Tällöin opettajan aika menee erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden kanssa toimimiseen ja tilanteesta kärsii suuri enemmistö. Tämä ei voi olla näkymättä oppimistuloksissa.

Suomen tytöt ovat maailman parhaita lukijoita. Joka kymmenes suomalainen nuori ei kuitenkaan saavuta sellaista lukutaitoa, joka mahdollistaisi aktiivisen osallistumisen yhteiskuntaan ja opintojen jatkamisen. Tutkitusti oppimisen polut eriytyvät varhain. Jo 4.lk:lla on ennustettavissa, millainen oppilaan koulutuspolku tulee olemaan. Kodin tuki ja myönteinen asenne koulunkäyntiä kohtaan on kullanarvoista, alusta alkaen.

Hälyttävintä on eriarvoisuuden kasvu. Aiemmin Suomen vahvuutena on ollut kaikille tasa-arvoinen peruskoulu. Nyt vanhempien sosioekonomisen taustan vaikutus oppimistuloksiin on voimistunut, alueelliset erot kasvaneet sekä tyttöjen ja poikien välinen osaamisero OECD-maiden suurin.

Ystäväni lapsi käy 3. luokkaa Tampereella 28 oppilaan luokassa. Opettaja on aika ajoin vapaaehtoisella säästövapaalla eikä sijaista palkata. OAJ ei hyväksy säästövapaiden käyttöä, koska ne vaarantavat oppilaan oikeuden opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen ja turvalliseen oppimisympäristöön. Lapsen serkku käy koulua Helsingissä 21 oppilaan luokassa eikä sijaiskieltoa ole…

Tampereen seudun oppilaat pystyvät varmasti samoihin tuloksiin kuin pääkaupunkiseudunkin. On arvovalinta, annetaanko siihen riittävät resurssit. Huhtikuun kuntavaalit ovat koulutusvaalit, nostetaan yhdessä Pirkanmaa pk-seudun rinnalle.   

Faktalaatikko:

-Opetusryhmien suositeltava enimmäiskoko perusopetuksessa on 20-25 oppilasta (Perusopetuksen laatukriteerit, OKM)

-OECD:n PISA-tutkimus tuottaa vertailu- ja seurantatietoa osallistuvien maiden koulutusjärjestelmistä. PISA-tutkimuksen vahvuus on siinä, että se mahdollistaa osaamisen, asenteiden sekä näihin liittyvien taustatekijöiden seurannan sekä Suomessa että kansainvälisessä kontekstissa jo viidentoista vuoden ajalta. Voimme luotettavan aineiston avulla päätellä, miten peruskoulua päättävien nuortemme osaaminen on muuttunut.

- Tutkimuksen pääalueena olivat tällä kertaa luonnontieteet. Edellisen kerran luonnontieteet olivat pääalueena PISAssa vuonna 2006. Tulosten esittelyssä keskeisin huomio kohdistuu näin ollen luonnontieteiden osaamiseen ja siihen vaikuttaviin tekijöihin sekä näiden kehitykseen yhdeksän vuoden aikana. Myös PISA 2015 -tutkimuksen kahden sivualueen, lukutaidon ja matematiikan, tulosten kehityksestä saadaan luotettava kuva.

      

Avainsanat: pisa, OAJ, OAJ Pirkanmaa, Aamulehti, koulutus, kasvatus, tuloksest, Tampere

Ryhmäkoolla on merkitystä

Torstai 1.12.2016 - Matti Helimo, puheenjohtaja, OAJ Pirkanmaa

Keskustelussa ryhmäkoon merkityksestä oppimiseen on paljon yhteistä keskusteluun ilmastonmuutoksesta. Samaan tapaan kuin jälkimmäisen on USA:ssa kerrottu olevan kiinalaisten salajuoni, löytyy Suomesta näkemyksiä, joiden mukaan pienemmät opetusryhmät ovat vain OAJ:n salajuoni osana edunvalvontaa.

Suomen kasvatustieteellisen seuran julkaisusarjan teos, Luokkakoko, nosti hiljattain jälleen esiin ryhmäkoon merkityksen oppimistuloksiin. Opetusalalla pyöriteltiin päitä, kun niin Aamulehti kuin Opetushallituskin vetivät kritiikittömästi mutkia suoriksi otsikoinneissaan. Lukija sai uutisoinnista mielikuvan, että ryhmäkoolla ei ole myönteisiä vaikutuksia oppimistuloksiin. Kyseisessä tutkimuksessa tarkasteltiin mm. suuressa opetusryhmässä valikoitunutta joukkoa oppilaita, jotka olivat valinneet ylimääräisen vieraan kielen tai musiikkipainotuksen.  Pienemmässä ryhmässä puolestaan oli oppilaita, joiden joukossa oli tehostetun tai erityisen tuen päätöksen saaneita. Maalaisjärjellä jo on pääteltävissä, että tässä tapauksessa valikoituneen suuremman ryhmän oppimistulokset ovat paremmat. Osaavat rehtorimme sijoittavat lähes poikkeuksetta – resurssien mukaan – pienempiin ryhmiin oppilaita, joilla on suurempi tuen tarve. Näin ollen pienemmissä ryhmissä ei välttämättä ole mahdollista päästä yhtä hyviin oppimistuloksiin. Niissä voidaan merkittävästi kuitenkin auttaa heikoimmassa asemassa olevien lasten mahdollisuuksia edetä elämässä ja opin tiellä. 

Tutkittaessa ryhmäkoon vaikutusta, tulee alkutilanteessa ryhmät muodostaa täysin sattumanvaraisesti pienempiin ja suurempiin. Näin muodostettujen ryhmien oppilaiden kehitystä pitäisi voida seurata pitkällä aikavälillä. Näistä lähtökohdista tehtyjen tutkimusten (esim. Ruotsista 2010-luvulla)  näytöt  ryhmäkoon merkityksestä lapsen elämään, aikuisikään saakka, ovat kiistattomia. Erityisesti pienemmästä ryhmästä hyötyvät ne lapset, jotka ovat syystä tai toisesta putoamassa kärryiltä. Sukupuolten vertailussa poikien oppimistulosten heikkeneminen korostuu suurissa luokissa. Sama tilanne on temperamentiltaan ujoilla lapsilla.  Näitä johtopäätöksiä korostettiin v. 2015 ilmestyneessä Opetus- ja kulttuuriministeriön teettämässä Tulevaisuuden peruskoulu –raportissa.

Perusopetuksen ja lukion uudet opetussuunnitelmat korostavat yksilöllistä opetusta. Tavoite katoaa kauas horisonttiin kasvavissa ryhmissä.  Tilojen sisäilma heikkenee, melutaso nousee, mahdollisuus käyttää monipuolisia opetusmenetelmiä vähenee. Nykyään on tavallista, että suurissa ryhmissä on useita erityisen tuen piirissä olevia oppilaita. He eivät saa tarvitsemaansa pedagogista tukea, koska opettajan aika ja voimavarat loppuvat.

OAJ Pirkanmaan pääluottamusmieskyselyn mukaan alueemme kuntien oppilaat ovat ryhmäkoon suhteen kaikkea muuta kuin tasa-arvoisessa asemassa perusopetuksessa ja lukioissa. Erot kuntien välillä ovat hälyttäviä ja eikä koulutuksellinen tasa-arvo toteudu. Tarkasteltaessa keskimääräistä ryhmäkokoa ala- ja yläluokilla, kuntien välillä on jopa 10 oppilaan ero, eivätkä 32 oppilaan ryhmät ole harvinaisia.

Kuten ilmastonmuutoksen torjunnassa, niin myös ryhmäkokojen kanssa on todellisuudessa kyse rahasta. Satsaamalla koulutukseen, kasvatukseen ja tutkimukseen investoimme tulevaisuuteen.

faktalaatikko:

-opetusryhmien suositeltava enimmäiskoko perusopetuksessa on 20-25 oppilasta (Perusopetuksen laatukriteerit, OKM)

-yli 5000 oppilasta opiskelee yli 30 oppilaan ryhmissä perusopetuksessa

- OAJ: Yli puolet Suomen kunnista kasvattaa ryhmäkokoja tänä lukuvuonna

-Pohjoismaissa ja Virossa Suomea pienemmät ryhmäkoot OECD:n v. 2013 tutkimuksessa ( Suomi alakoulu 19,7  ja yläkoulu 16,46)

-Pirkanmaalla lv.2015-2016 ryhmäkoot keskimäärin  alakouluissa 14,5 – 24 oppilasta, yläkouluissa 16 – 26 oppilasta  ja lukioissa 14 – 27,1 -maksimiryhmäkoot alakoulu: Pirkanmaalla 17 - 32, yläkoulu: 19 – 32, lukio: 24  – 45 opiskelijaa  (OAJ Pirkanmaan kysely pääluottamusmiehille, vastaukset 13 kunnasta)

Avainsanat: ryhmäkoko, OAJ Pirkanmaa, koulutuspolitiikka, Matti Helimo, OAJ, Pirkanmaa

OAJ Pirkanmaan matkassa

Torstai 24.11.2016 - Tiia-Pauliina Niemi, OAJ Pirkanmaa tiedottaja

Viime perjantaina jokaisen pirkanmaalaisen opettajan postilaatikkoon kolahti Opettaja-lehti, jonka välissä oli OAJ Pirkanmaan liitelehtinen. Huomasithan sen?

Voit lukea sen myös täältä.

Lehtiliite sai tänä vuonna taitossa mahtavan, virkistavän ulkoasun liitutaulupohjineen. Liite tehtiin yhteistyössä Tredun kanssa ja taidokkaasta taitosta vastasi opiskelija Emmi Junkkari. Kerrassaan upeaa työtä.

Liitteen keskiaukeamalla pääset mukaan OAJ Pirkanmaan matkaan. OAJ Pirkanmaa tekee vuosittain paljon vaikuttamistyötä jäsentilaisuuksissa, kirjoittamalla ajankohtaisista koulutusasioista mediassa, näkymällä esimerkiksi koulutukseen liittyvillä messuilla sekä valtakunnallisesti tärkeissä tapahtumissa kuten vaaleissa nostaen esille koulutuskysymyksiä.

Moni OAJ Pirkanmaan jäsen kouluttautuu ja kokoustaa ympäri vuoden. Koulutusta on tarjolla niin OAJ:n järjestämänä esim. luottamusmiehille ja aluetoimijoille kuin myös alueyhdistyksen järjestämänä jäsenistölle. Tänä syksynä väkeä on koulutettu mm. esimiehille suunnatuissa koulutuksissa, kuntavaalikoulutuksessa sekä nuorille opettajille suunnatussa Jatko-Nopessa. Useita pirkanmaalaisia opettajia kokoustaa viikottain eri puolilla Pirkanmaata vaikuttaen siten alueellisesti tärkeisiin asioihin. Valtakunnallisesti päätöksiä tehdään OAJ:n valtuustossa, jossa pirkanmaalaisia vaikuttajia on paljon. Lisäksi pirkanmaalaisia valtuutettuja työskentelee OAJ:n hallituksessa sekä erilaisissa toimikunnissa.

OAJ Pirkanmaa toimii näkyvästi opettajien tukena. Tärkeää työssä on verkostoituminen alueemme erilaisten vaikuttajien ja toimijoiden kanssa. Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat esim. kansanedustajat, opiskelijat sekä paikalliset poliittiset päätöksentekijät.

Ajoittain rautaisen edunvalvontatyön lisäksi alueyhdistyksessä osataan juhliakin. Viimeksi olemme yhteisesti kokoontuneet juhlimaan noin vuosi sitten 5-vuotiasta OAJ Pirkanmaata.

Tärkeää järjestötyössä on osallistuminen ja sen kautta vaikuttaminen. Lähde mukaan oman paikallisyhdistyksesi tai alueyhdistyksesi toimintaan. Kysy toiminnasta yhteysopettajaltasi, hän kertoo lisää!

OAJ olemme me. Sinua tarvitaan! 

Avainsanat: OAJ Pirkanmaa

Kuntavaalit 2017 - koulutuksen kohtalon vaalit

Torstai 25.8.2016 - Arto Kauppinen, alueasiamies

Olin seuraamassa heinäkuussa Suomi Areenalla paneelikeskustelua ”Kaiken takana on opettaja”. Panelistit nostivat esille omia tärkeimpiä opettajiaan.  Muistikuvat olivat hyvin eläviä, vaikka aikaa oli kulunut vuosikymmeniä.  Jälleen palautui mieleen, kuinka suuri merkitys omalla opettajalla voi ollakaan.  Tämä oli mieluisaa kuultavaa kuuntelijajoukolle,  joista valtaosa taisi olla opettajia. Toinen paneelin vetäjistä,  järjestömme puheenjohtaja Olli Luukkainen, nosti tilaisuudessa esille  keskustelun teemaan liittyen  OAJ:n keväällä teettämän kyselytutkimuksen opettajien ammattikuvasta ja arvostuksesta.

Vastaajina oli noin 2000 suomalaista  ja 1450 opettajaa vertailuryhmänä.  Huolestuttavaa  oli, että molemmissa ryhmissä opettajantyön arvostuksen nähtiin vähentyneen viimeisen kymmenen vuoden aikana. Toisaalta vastaajat luottavat edelleen opettajien osaamiseen ja vastuullisuuteen.  Suomen nouseminen oppimisvertailujen kärkimaaksi nähtiin suurelta osin taitavien opettajien ansioksi. Ja kun eri ammatteja laitettiin arvojärjestykseen, niin opettajat olivat lähes podiumilla – edellään vain lääkärit, poliisit ja sairaanhoitajat.

Mikä sitten vie pohjaa opettajien työltä ja koulutuksen laadusta?  Vastaajat nostivat syyksi koulutukseen kohdistuneet leikkaukset viime vuosina. Tämä viesti on äärimmäisen ajankohtainen juuri nyt.  Huhtikuussa 2017 kuntavaaleissa valitaan valtuustot, joiden tärkein tehtävä on huolehtia kasvatuksen ja koulutuksen tulevaisuudesta.  Taustalla on tietysti vuoden 2019  SOTE-uudistus, joka vie sosiaali- ja terveydenhuollon maakunnalliselle tasolle päätettäväksi.

Uusiin valtuustoihin tarvitaan luonnollisesti asiantuntemusta liittyen tärkeimpiin päätettäviin asioihin.  Siksi on tärkeää, että kevään vaaleihin saadaan runsaasti opettajataustaisia ehdokkaita. Ehdokasasettelu on nyt käynnistymässä.  OAJ:n paikallisyhdistykset ja OAJ Pirkanmaa antavat opettajaehdokkaille kaiken mahdollisen taustatuen. Rohkeasti mukaan ehdokkaaksi ja vaikuttamaan!

Näin voidaan vaikuttaa siihen, ettei kunnissa ainakaan päättäjien tietämättömyyden vuoksi sorruta koulutuksessa kohtalokkaisiin hätäratkaisuihin.  Ajankohtaisena esimerkkinä tästä on monessa Pirkanmaan kunnassa  ylisuuriksi paisuvat ryhmät päiväkodeissa ja kouluissa. Uusien opetussuunnitelmien kirjaukset  yksilöllisestä oppimisesta jäävät silloin vain paperille. Tunnettu tosiasiahan on, että vain riittävän pienissä opetusryhmissä voidaan taata yksilöllinen oppiminen.

Avainsanat: kuntavaalit, oaj, oaj pirkanmaa, koulutus, säästöt, koulutussäästöt

TAMPEREEN KONSERVATORIO TARVITSEE UUDEN SUUNNAN

Maanantai 30.5.2016 - Matti Helimo, OAJ Pirkanmaa pj. sekä Arto Kauppinen, OAJ Pirkanmaa, alueasiamies

Tampereen konservatorio on yli 80 vuotta tarjonnut korkeatasoista opetusta niin harrastajille kuin ammattilaisillekin. Nykyään Pyynikintorilla opiskelee yli 1000 musiikkileikkikoulun, musiikkiopiston ja ammatillisen toisen asteen oppilasta ja opiskelijaa. Pyhäjärven rannassa puolestaan opiskelevat vastaavien tasojen tanssinopiskelijat ja Hämeenpuistossa toisen asteen musiikkiteknologit.

Nyt konservatoriolta on kantautunut erikoisia ja ikäviä uutisia: Taiteen perusopetuksen musiikin oppilaiden lukukausia lyhennettiin yllättäen ja kesälaitumet kutsuivat jo 20.5.2016. Syksylläkin aloitetaan vasta syyskuun alkupäivinä. Oppilaitoksen pitäisi antaa taiteen perusopetusta laaja oppimäärä. Opettajien työehtosopimuksessakin sanotaan, että opetusta on vähintään 35 viikkoa ja ns. muuta työtä enintään 3 viikkoa. Tanssinopiskelu  vielä onnistuu, mutta musiikin opettajat ovat lomautettuina!  Osa siis jopa neljä viikkoa vuoden 2016 aikana!

Konservatorion toiminta herättää monia kysymyksiä: Toteutuvatko luvatut opetuksen määrät musiikkiopistossa? Miten käy valtionrahoituksen, joka ko. opetukseen tulee ”korvamerkittyinä” valtionosuustunteina. Periikö opetus- ja kulttuuriministeriö 4 viikon rahoituksen takaisin, jos oppilaitos vähentää opetusta 3 viikkoa ja lisäksi vielä yksi ns. muun työn viikko on lomautuksia? Jatkuuko tämä kierre nyt joka vuosi? Miksi vanhemmille ei kerrottu todellista syytä opetuksen vähenemiseen, vaan Wilma-viestissä kerrottiin vain opetuksettomista viikoista?

Tämän surullisen tilanteen  perussyy on ammatillisen 2. asteen koulutuksen rahoitusongelma. Oppilaitoksessa on ollut jo vuosia musiikkialan perustutkinto-opiskelijoita ylipaikoilla ja siihen on saatu ylimääräistä valtionapua. Ammatillisen koulutuksen tulevaisuuteen kuuluu rahoituksen merkittävä väheneminen muutoinkin, joten oli aivan odotettua, että avustusta ei enää tullutkaan. Vanhempien maksamilla musiikkiopiston lukukausimaksuilla toimintaa ei saada pyöritettyä, vaan taiteen perusopetuksen suurin rahoitus tulee valtiolta. Seuraavaksi suurimpina rahoittajina toimivat oppilaiden kotikunnat, suurimpana Tampereen kaupunki. Eniten lomautukset ja opetuksen väheneminen kirpaisevat oppilaita sekä vanhempia, kun kesken kevään oppilaitos ilmoitti myös nostavansa lukukausimaksuja.

Luonnollisesti konservatorion toiminta on suuresti vaikuttanut henkilöstön jaksamiseen ja työhyvinvointiin. Ongelmia on alkanut ilmetä. Nyt tarvitaan viisaita päätöksiä ja uusi suunta tulevaisuuteen.

Avainsanat: musiikin opetus, konservatorio, ammatillinen opettaja, musiikin opettaja, oaj pirkanmaa, rahoitus, taiteen perusopetus

Koulutusleikkauksia ei saa kääriä karkkipapereihin

Maanantai 16.5.2016 - Matti Helimo, OAJ Pirkanmaa pj.

Tampere päätti karsia oppituntien määrää peruskoulussa. Luokilla 3–6 ollaan jatkossa valtakunnallisessa minimimäärässä, mikä on imagotappio koko kaupungille. Kun lapsi syntyy johonkin koulutusmyönteisempään kuntaan hän saattaa peruskoulun aikana saada yhden lukukauden verran enemmän opetusta kuin tamperelaislapsi, jolle tarjotaan vain minimitunnit. Koulutuksellinen tasa-arvo ei toteudu, sillä jatko-opinnoissa molemmat hakevat samoihin oppilaitoksiin.

                      Positiivista Tampereen päätöksessä on se, että säästynyt raha on syksyllä tarkoitus sijoittaa oppilaiden jakotunteihin, joilla opetusryhmiä voidaan jakaa pienemmiksi. Hienoa, että ryhmäkoko vihdoin nähdään tärkeänä asiana eikä enää tarvitse kiistellä sen merkityksestä koulutuksessa ja kasvatuksessa. Ongelmallista kuitenkin on, että jakotunnit on jo aiemmin leikattu Tampereelta(kin) lähes kokonaan. Nyt sitten leikataan opetuksesta, jotta voidaan saada edes vähän lisää jakotunteja.
Ei voi välttyä vertaukselta satuun hölmöläisen peitonjatkamisesta.

Tampereelle tulee perusopetukseen ensi lukuvuodelle satoja oppilaita enemmän kuin tänä vuonna, ja opettajia on useita kymmeniä vähemmän. Tilanne on lapsille ikävä, kun samalla vielä leikataan opetuksen määrää. Huomionarvoista on, että opetustuntien leikkaus on tehty toistaiseksi ja panostus jakotunteihin vain vuodeksi. Pelkona on, että seuraavaksi leikkauslistalla ovat taas jakotunnit.

Oppilaiden vanhemmille olisi nyt kaunistelematta tunnustettava, että leikkauksilla on vaikutus opetuksen laatuun ja tamperelaisten lasten tulevaisuuteen. Valtion ryhmäkokorahojen leikkaus jätti ison loven perusopetuksen määrärahoihin. Osa kunnista on jo kuitenkin tehnyt arvovalinnan, jossa ryhmäkokorahat on korvattu kunnan omasta budjetista. Kuntavaalit ovat edessä alle vuoden päästä, ja silloin on kuntalaisilla taas mahdollisuus vaikuttaa arvovalintoihin.

Lisäbudjetti olisi ainoa vastuullinen ratkaisu Tampereen perusopetuksen tilanteeseen. Taloustilanne on tiukka, mutta koulutukseen ja kasvatukseen satsaaminen on sijoitus tulevaisuuteen ja tuottaa rahat moninkertaisesti takaisin.

Avainsanat: koulutusleikkaukset, oaj, oaj pirkanmaa, tampere

Eskarilaisten perheille annettava mahdollisuus valita

Maanantai 18.4.2016 - Matti Helimo, OAJ Pirkanmaa pj. sekä Eira Viitanen, OAJ Pirkanmaa, LTOL jaos pj.

OAJ Pirkanmaa on huolestuneena seurannut Tampereen kaupungin suunnittelemia muutoksia esiopetusikäisten lasten esiopetuksen ulkopuolisen ajan sekä 1-2 luokkalaisten lasten aamu- ja iltapäiväkerhon järjestämisessä (ns. Eppu–kerho). Tampere tulee ohjanneeksi esiopetusikäisten lasten vanhemmat automaattisesti valitsemaan kerhotoiminnan, jättämällä kertomatta muista lain mukaisista vaihtoehdoista. Vastauksessaan Heidi Rautiaiselle (AL 12.4.2016) Kristiina Järvelä ja Tuija Viitasaari eivät tuo esiin, miten perheiden on mahdollista halutessaan valita lapselleen lain mahdollistama varhaiskasvatuspalvelu esiopetusajan ulkopuolella, kerhotoiminnan sijaan. 

Esiopetusta järjestettäessä tulee ottaa huomioon, että siihen osallistuvilla lapsilla on mahdollisuus käyttää varhaiskasvatuspalveluja, joihin heillä esiopetuksen lisäksi on subjektiivinen oikeus. Myös 1.8.2016 voimaan tuleva osa varhaiskasvatuslaista määrää, että lapselle on järjestettävä varhaiskasvatusta kokopäiväisesti, jos se on lapsen edun mukaista. Lisäksi sitä on järjestettävä mahdollisuuksien mukaan lapsen vanhempien toivomassa muodossa.

Perusopetuslain mukaan koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on kodin ja koulun kasvatustyön-, lapsen tunne-elämän kehityksen- ja eettisen kasvun tukeminen. Toiminnan tulee olla osallistavaa, edistää lasten hyvinvointia ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa, ennaltaehkäistä syrjäytymistä sekä mahdollistaa lepo rauhallisessa ympäristössä. Tällä hetkellä erityisesti iltapäivätoiminta on vaarassa muodostua massatoiminnaksi, jossa esimerkiksi 150 5–9 -vuotiasta lasta toimivat samoissa tiloissa. Mahdollistaako järjestely eri-ikäisten lasten mahdollisuuden lepoon ja mielekkääseen toimintaan?

Ei voi välttyä ajatukselta, että muutos on ainoastaan säästötoimenpide ja pahimmillaan tehty ilman kuntapäätöksiltä edellytettävää lapsivaikutusten arviointia.

Avainsanat: esiopetus, koulutus, koulutusleikkaukset, oaj, oaj pirkanmaa, Tampere

Vanhemmat kirjoitukset »