Palautumisesta voimaa arkeenTorstai 28.5.2020 - Alueasiamies Jussi Savolainen Aloitan blogikirjoituksen tällä kerralla lausumalla SUUREN KIITOKSEN! Kiitos teille kaikille venymisestänne ja työstänne kevään aikana erittäin haastavassa poikkeustilanteessa. Muuttuneissa oloissa ja monien haasteiden keskellä me opetusalan ammattilaiset olemme olleet varhaiskasvatus- ja koulujärjestelmällemme, oppilaille ja opiskelijoille sekä koko yhteiskunnan toiminnan jatkumiselle poikkeustilanteessa elintärkeitä. Olemme toteuttaneet eräänlaisen etäopetuksen ihmeen, josta kertyneitä kokemuksia tullaan varmasti hyödyntämään jatkossakin.
Opetusalan työ on aina ollut erityisen merkityksellistä. Nyt poikkeuksellisen kevään aikana tämä merkityksellisyys on entuudestaan korostunut. Samaan aikaan myös työn entisestään korkea kuormitus on kasvanut. Opetusalalla on painettu pitkää päivää ja reagoitu muutoksiin nopeasti. Työhön on syntynyt ja syntyy varsinaisen opetustyön lisäksi jatkuvasti uusia elementtejä. Olemme joutuneet toimimaan täysin uudessa tilanteessa ja epävarmuuden vallitessa. Vireystasomme on ollut korkea ja stressihormonit hyrränneet. Tästä syystä myös palautumiseen on panostettava ja lepoon kannattaa kiinnittää huomiota vielä aiempaa tarkemmin.
Pitkät työpäivät ja -viikot ovat tutkimusten mukaan yhteydessä koettuun väsymykseen sekä fyysiseen ja psyykkiseen kuormitukseen ja terveydentilaan. Luonnollisesti vaikutusta on myös työmme laatuun sekä kognitiiviseen toimintaamme ja muistiimme. Kriisitilanne ja sen aiheuttamat hyvinvoinnin haasteet voivat näkyä arjessa monella tapaa. Mielialamme voi vaihdella ja erilaiset tunteet korostua. Kukin meistä reagoi yksilöllisesti. Poikkeustilanne on ylipäänsäkin hämmentävää ja epävarmuutta aiheuttavaa. Epävarmaan tilanteeseen sopeutuminen vaatii energiaa ja tilaa. Turvallisuuden tunne on koko yhteiskunnassa järkkynyt tavalla, jossa illuusiomme samanlaisesti jatkuvasta maailmasta ja kaiken hallinnasta on päässyt särkymään. Ei siis ihme, jos olo tuntuu hajamieliseltä, muistamattomalta tai oma vireystila tuntuu vaihtelevan enemmän kuin tavallisesti.
Tarvitsemme hetkellistä stressiä. Se on autonomisen hermoston reaktio, jossa aivot virittävät meidät sopeutumaan vallitsevaan tilanteeseen ja toimimaan sen vaatimalla tavalla. Stressin ja vireystilan kohoamisen on siis tarkoitus auttaa meitä ratkaisemaan ruumiillisia tai henkisiä haasteita. Vaikka stressikokemus on psykologinen, on sen monet vaikutukset myös fyysisiä. Etenkin pitkittyessään stressi voi ilmentyä esimerkiksi päänsärkynä, huimauksena, sydämentykytyksinä, pahoinvointina, erilaisina vatsa- ja selkä- tai hartiaseudun vaivoina sekä hikoiluna ja flunssakierteenä. Psyykkisinä oireina voi puolestaan ilmetä esimerkiksi jännittyneisyyttä, ärtymystä, levottomuutta ja ahdistuneisuutta, muistiongelmia, unihäiriöitä tai vaikeuksia tehdä päätöksiä.
Autonominen hermosto pitää meidät hengissä. Se säätelee elimistön toimintoja ja käynnistää myös stressireaktion. Autonominen hermosto jaetaan parasympaattiseen ja sympaattiseen hermostoon, jotka toimivat toistensa vastapareina. Kun toinen aktivoituu, toisen toiminta vaimenee. Niiden voisi ajatella toimivan eräänlaisena kehon jarruna ja kaasuna. Sympaattinen hermosto nostaa vireystilaamme, parasympaattinen puolestaan laskee ja käynnistää palautumisen kohti elimistön normaalitilaa.
Voimme tukea parasympaattista hermostoamme ja siten edistää omaa palautumistamme. Esimerkiksi laadukas yöuni ja terveellinen ravitsemus, hyvä fyysinen kunto ja henkinen hyvinvointi tukevat palautumisjärjestelmän normaalia toimintaa ja voimavarojen lisääntymistä. Syvä ja rauhallinen palleahengitys stimuloi parasympaattisen hermoston tärkeintä hermoa, vagushermoa. Syvään hengittäessä syke ja verenpaine laskevat. Jo parilla pitkällä uloshengityksellä voimme katkaista tehokkaasti stressireaktion ja aktivoida palautumisen. Syvään hengittäminen onkin todella helppo väline stressiä vastaan missä tilanteessa tahansa. Hengityksen lisäksi mielihyvähormonien, oksitosiinin, endorfiinien, dopamiinin ja serotoniinin, erittyminen vaikuttavat myönteisesti mielialaamme ja aktivoi vagushermoa. Myös muun muassa hieronta, jooga, akupunktio, meditaatio avantouinti tai muu kylmäaltistus ja nauraminen ovat tehokkaita keinoja palautumisen aktivoimiseen.
Palautumisen tulee olla säännöllistä ja jokapäiväistä, jotta stressin vaikutuksia voidaan tasapainottaa. Kun tunnistat palautumisen tarvetta, vähennä fyysistä kuormitusta rauhoittamalla menojasi ja tekemisen määrää. Tutkimusten mukaan palautumisen kannalta tärkeää ei ole millaista vapaa-ajan aktiviteettiä sinänsä harjoitat. Merkityksellistä on se miltä sen harjoittaminen mielestäsi tuntuu. Tärkeää on tehdä vapaa-ajalla niitä asioita ja toimintoja, joista itse pitää ja jotka omien tuntemusten mukaan parhaiten irrottavat työstä ja palauttavat. Eri aktiviteeteissa painottuvat eri palautumismekanismit. Tekeminen, joka aktivoi psykologiset mekanismit psykologiseen irrottautumiseen, rentoutumiseen sekä taidon hallintaan ja kontrollointiin liittyen on tehokkainta. Tee siis jotakin, jossa kaikki työhön liittyvä unohtuu (irrottautuminen), mikä tuntuu rentouttavalta (rentoutuminen) ja missä haastat itsesi oppimaan ja soveltamaan uusia taitoja (taidon hallinta ja kontrollointi).
Ratkaisukeskeisesti voisi vielä lopuksi todeta, että älä lähde muuttamaan sitä mikä toimii, vaan korjaa sellaista, joka ei tunnu hyvältä. Oikein rentouttavaa kesää kaikille. Nukutaan ja levätään hyvin. Nautitaan auringonvalosta ja heränneestä luonnosta. Välitetään toistemme lisäksi myös ennen kaikkea itsestämme!
P.s Tätä kirjoittaessa tietoa kunta-alan sopimusten syntymisestä on juuri alkanut tihkua. Toivon, että syntynyt sopimus on jäsentemme hyvinvointia edistävä. Palataan uuteen sopimukseen ja sen tuomiin muutoksiin sitten tuonnempana.
|
Avainsanat: työhyvinvointi, stressi, palautuminen, OAJ, OAJ Pirkanmaa, opettaj, opetusala, hyvinvointi |