PERJANTAIBLOGI: Ollaan luottamuksen arvoisia toisillemme!

Perjantai 8.12.2023 klo 21.02 - Jussi Savolainen, OAJ Pirkanmaan alueasiantuntija

Luottamus on ilmiö, joka rakentuu hitaasti, mutta jonka voi menettää nopeastikin. Luottamus syntyy vapaaehtoisuuden varaan, eikä siihen voi pakottaa. Luottamus vaatii vastavuoroisuutta. Luottamuksen ensimmäinen askel onkin se, että uskallamme luottaa. Toisiimme sekä itseemme. Sillä ilman itseluottamusta on luottamuksen luominen toisiin vaikeaa. Luottamusta omassa elämässämme voimmekin pohtia kurkkaamalla peiliin: Näkyykö sieltä ihminen, johon luotan?
Alamme työelämä on yhteispeliä, jossa yksin on vaikea onnistua. Luottamus on onnistuneen yhteistyön perusta. Luottamus vaatii panostusta johdolta, samoin kuin jokaiselta työntekijältäkin. Luottamus ei synny aina itsestään, eikä ole jotakin, jonka ylläpidon voi unohtaa sen kerran ilmaannuttua paikalle. Luottamus öljyää yhteistyön rattaat ja edesauttaa yrityksen menestymistä, kun se huomioidaan säännönmukaisesti.
Luottamuksen rakentaminen on yhteispeliä: Kun luotamme johonkuhun, oletamme myös hänen luottavan meihin. Yksilötasolla luottamusta voidaankin kuvata sosiaalisena vaihtokauppana, jossa luottaminen on olemassa suhteessa saatuun ja annettuun luottamukseen. Jos minä saan vähemmän luottamusta kuin annan, luottamukseni muihin vähenee. Jos minuun taas luotetaan enemmän kuin minä luotan muihin, voi luottamukseni muihin alkaa kasvaa.
Ehkäpä helpoin tapa kehittää luottamusta työyhteisössä on puheen paikkojen lisääminen työn arkeen. Asioista yhdessä keskusteltaessa jätämme vähemmän tilaa työyhteisössä erilaisille tulkinnoille ja väärinymmärryksille sekä niistä syntyville konflikteille. Työntekijällä tulee olla kokemus siitä, että hän voi kollegojensa ohella luottaa esihenkilöönsä. Työntekijän tulee lisäksi kokea, että hänen osaamiseensa luotetaan, ja että hänen työpanostaan arvostetaan.
Esihenkilö voi osoittaa luottamusta esimerkiksi siten, ettei paikkaa tarpeettomasti työntekijän tekemisiä tai kontrolloi liiaksi työtehtävien hoitoa. Toisaalta työntekijöiden on kyettävä luottamaan myös siihen, että tarvittaessa esimies johtaa ja luo edellytyksiä työn tekemiselle sekä puuttuu toimintaan tarpeen mukaan.
Luottamuksen arvoinen työntekijä omaa hyvät alaistaidot ja hän pyrkii omassa toiminnassaan huomioimaan myös organisaation edun ja turvallisuuden. Hän huolehtii luonnollisesti sovituista työtehtävistään ja velvoitteistaan, tekee mitä lupaa, tunnistaa ja tunnustaa rajansa sekä pyytää tarvittaessa tukea ja apua. Häneltä työyhteisön jäsenet myös saavat tarvittaessa apua ja tukea. Hän ymmärtää työn kokonaisuuden ja oman tekemisensä roolin suhteessa organisaatioon ja työyhteisöön. Hän kulkee me, ei minä, edellä ja toteuttaa työlle yhteisesti määriteltyjä tavoitteita.
Ollaan jatkossakin luottamuksen arvoisia!
Ihanaa joulun aikaa teistä jokaiselle!
Jussi Savolainen, OAJ Pirkanmaan alueasiantuntija
blogi_jussi.jpg

Avainsanat: oajpirkanmaa, oaj, blogi, työhyvinvointi, alueasiantuntija, luottamus

PERJANTAIN BLOGI - YSI JAOS

Perjantai 27.10.2023 klo 7.22 - Vesa Ratala

PERJANTAIN BLOGI - YSI-JAOS

Onko tekoäly OAJ:n linjoilla työhyvinvoinnissa?

Viime keväänä YSI-jaoksen blogissa Jaana Vallius ja Jouni Kaipainen käsittelivät työhyvinvointiasioita. Tässä blogissa jatkan saman aiheen parissa yhdessä tekoälyn kanssa. Annoin tekoälylle (ChatGPT) tehtäväksi kirjoittaa blogi aiheesta: Mikä auttaa jaksamaan opettajan työssä? Tekoälyn teksti on lainausmerkeissä ja omat kommenttini on kirjoitettu perään ilman lainausmerkkejä.

Mikä auttaa jaksamaan opettajan työssä?

”Opettajan työ on vaativa ja samalla palkitseva ammatti, joka vaatii paljon energiaa ja sitoutumista. Jaksaminen on opettajan työssä erityisen tärkeää, jotta voi tarjota oppilailleen parhaan mahdollisen opetuksen ja tuen. Tässä blogissa tarkastellaan joitakin avaintekijöitä, jotka auttavat opettajia jaksamaan työssään.”

OAJ:kin on nostanut strategiassaan jäsentemme työhyvinvoinnin edistämisen keskeiseen asemaan.


”1. INTOHIMO OPETTAMISTA KOHTAAN
Opettajan työ on paljon muutakin kuin pelkästään tiedon jakamista. Se vaatii intohimoa ja rakkautta oppimiseen ja opettamiseen. Opettajat, jotka ovat todella innostuneita työstään, löytävät voimaa ja iloa siitä, mitä he tekevät.”

Nykyään opettajan työkuvan laajeneminen aiheuttaa myös uhkan työuupumuksesta. OAJ onkin aloittanut Joku Roti -kampanjan, jolla pyritään mm. auttamaan opettajia rajaamaan työtään. Siinä yhtenä työvälineenä voi käyttää OAJ:n Vipu-sovellusta, joka löytyy OAJ:n jäsensivuilta. Sivuille on julkaistu myös eri opettajaryhmille jäsenen sopimusopas.

”2. AMMATTIKASVATUS JA OSAAMISEN KEHITTÄMINEN
Opettajat hyötyvät jatkuvasta ammatillisesta kehittymisestä. Osallistuminen koulutuksiin, seminaareihin ja verkostoituminen muiden opettajien kanssa auttaa pitämään osaamisen ajan tasalla. Kun opettaja tuntee olevansa pätevä ja tietää, että hänellä on tarvittavat työkalut opetuksensa toteuttamiseen, jaksaminen lisääntyy.”

OAJ on tuonut esille opettajien suunnitelmallisen täydennyskoulutuksen merkitystä niin opetuksen laadun kuin opettajien jaksamisen kannalta.

”3. TYÖN JA VAPAA-AJAN TASAPAINO
Opettajan työ voi olla hyvin vaativaa ja aikaa vievää, mutta on tärkeää pitää huolta myös omasta hyvinvoinnistaan. Riittävä lepo ja vapaa-aika ovat avainasemassa jaksamisen kannalta. Opettajien tulisi pyrkiä asettamaan selkeät rajat työn ja vapaa-ajan välille.”

Tämä kappalehan on kuin suoraan Joku Roti -kampanjan johdantolauseista.

”4. TUKIVERKOSTO
Opettajan ei tarvitse kantaa kaikkea vastuuta yksin. Tukiverkosto, kuten kollegat, esimiehet ja mentorit, voivat tarjota tukea vaikeissa tilanteissa ja auttaa ratkaisemaan ongelmia. Myös oppilaiden vanhemmat voivat olla arvokas tuki.”

Opetusalan ammattijärjestö on esittänyt, että jokaiselle uudelle opettajalle pitää saada lakiin kirjattu oikeus ja velvollisuus kaksivuotiseen mentorointiin työajalla. OAJ on myöskin tuonut esille esihenkilöiden työn rajaamisen, kehittämisen ja perustehtäviin keskittymisen tärkeyden. Samoin on korostettu kodin ja koulun välisen yhteistyön merkitystä.

”5. ITSESTÄÄN HUOLEHTIMINEN
Fyysinen ja henkinen hyvinvointi ovat avainasemassa jaksamisen kannalta. Säännöllinen liikunta, terveellinen ruokavalio ja stressinhallintakeinot voivat auttaa pitämään energiatasot korkealla. Myös itsetuntemuksen ja omien tunteiden käsittelyn harjoittelu voi olla hyödyllistä.”

Tästäkin voi olla samaa mieltä. OAJ:n sivuilta löytyy mm. vinkkejä, joilla jokainen voi osaltaan parantaa työyhteisönsä vuorovaikutusta (Työhyvinvoinnin ABC).

”6. OPISKELIJOIDEN ONNISTUMISTEN JUHLIMINEN
Opettajan työssä on monia haasteita, mutta myös paljon iloa. Kun opettaja näkee oppilaidensa onnistuvan ja kehittyvän, se tuo valtavaa tyydytystä ja kannustusta. Muistamalla juhlistaa oppilaiden saavutuksia, opettaja voi ylläpitää motivaatiotaan ja jaksamistaan.”

Eli välillä voi kehua itseään ja muistaa, että kuuluu Maailman parhaat opettajat -ryhmään.

”Kaiken kaikkiaan opettajan työ on antoisaa, mutta se vaatii paljon omistautumista ja huolenpitoa omasta hyvinvoinnista. Jaksaminen opettajan työssä on mahdollista, kun otetaan huomioon nämä avaintekijät ja pyritään tasapainottamaan ammatilliset velvollisuudet ja henkilökohtainen hyvinvointi. Opettajat, jotka pitävät huolta itsestään ja omasta intohimostaan opettamista kohtaan, voivat olla pitkäaikaisia ja vaikuttavia kasvattajia tuleville sukupolville.”

Aika hyvin tekoäly on OAJ:n kanssa samoilla linjoilla. Jos et ole vielä käynyt tutustumassa OAJ:n Joku Roti -kampanjan sivuihin, käy tutustumassa ja ota samalla Vipu-sovellus käyttöön.

Vesa Ratala
OAJ Pirkanmaan Ysi-jaoksen puheenjohtaja

Avainsanat: OAJ, OAJ Pirkanmaa, tekoäly, blogi, YSI-jaos, työhyvinvointi

PERJANTAIN BLOGI: YSI - Työhyvinvoinnin ytimessä: Mitä kuuluu?

Perjantai 2.6.2023 klo 22.11 - Jaana Vallius, Jouni Kaipainen

Työhyvinvoinnin ytimessä: Mitä kuuluu?

Jaana Vallius ja Jouni Kaipainen

Arkisten touhujen keskellä Ylen uutislähetyksestä kantautuu uutistoimittaja Matti Röngän lohduttomilta kuulostavat sanat: ”Opettajista ja muista kasvatusalan ammattilaisista on pula. He uupuvat työssään. Alaa tuntuu uhkaavan samanlainen tekijäkato kuin hoivapuolella.”

Opettajataustaisen kuulijan selkäpiitä karmii: tähän on tultu, valitettavasti.

Opettajien työhyvinvoinnista on viime aikoina keskusteltu monissa medioissa hyvin vilkkaasti. Eri asteiden opettajien työssä jaksaminen ja työkuorman kohtuuttomuus ovat nousseet suureksi valtakunnalliseksi puheenaiheeksi. Tilanne ei kuitenkaan ole uusi, sillä kentältä on jo vuosien ajan kaikunut ääniä, joita ei opettajien omien sanojen mukaan ole aiemmin otettu vakavasti. OAJ:n tekemien kyselyiden mukaan jopa 60 prosenttia opettajista harkitsee alanvaihtoa, moni on sen jo tehnytkin. Helmikuussa 2022 julkaistu OAJ:n opetusalan työolobarometri kertoi myös karua kieltään: opetusalan henkilöstön kokemukset työoloista ovat heikentyneet entisestään.

Eräässä opetus- ja kasvatusalan someryhmässä opettajia pyydettiin ilmiantamaan sellaisia työpaikkoja, joissa ilmiantaja on kokenut työskentelynsä positiiviseksi. Ketjun ilmiannoissa kärkipaikalle nousi hyvä työyhteisö, tämän jälkeen tasaveroisina tekijöinä olivat sekä esihenkilötyö että riittävät resurssit.

Työturvallisuuslain mukaan työnantajalla on työturvallisuuden osalta yleinen huolehtimisvelvoite. Työnantajan on jatkuvasti tarkkailtava työympäristöä, työyhteisön tilaa ja työtapojen turvallisuutta. Työnantajan on myös tarkkailtava toteutettujen toimenpiteiden vaikutusta työn turvallisuuteen ja terveellisyyteen. Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta puolestaan antaa selkeät raamit sille, että työsuojelun yhteistoiminnan tavoitteena on edistää työnantajan ja työntekijöiden välistä vuorovaikutusta sekä tehdä mahdolliseksi työntekijöiden osallistuminen ja vaikuttaminen työpaikan turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevien asioiden käsittelyyn. Muita tärkeitä työhyvinvoinnin osatekijöitä ovat työntekijältä löytyvät omat hyvinvointitaidot kuten resilienssi, itsensä johtaminen (self -management), stressinsietokyky, joustavuus, epävarmuudensietokyky ja empatia. Muun muassa koronapandemiasta johtuen työntekijöiden omia työhyvinvointitaitoja korostetaan työelämässä ehkä enemmän kuin koskaan aiemmin. Kannattaa kuitenkin muistaa, että työhyvinvointi on monelta osin joukkuelaji, jossa kultamitaliin vaadittavaa kuntoa sekä tarvitaan että testataan jokaisena työpäivänä.

Palautuminen on tärkeä osa työhyvinvointia. Perinteisesti palautumista on pidetty toimintana, joka tapahtuu työpäivän jälkeen vapaa-ajalla. Palautuminen on myös hyvin yksilöllistä ja siihen vaikuttaa moni tekijä. Työstä aiheutuvan fyysisen, psyko -sosiaalisen ja kognitiivisen kuorman tulisi kuitenkin olla sillä tasolla, että palautumista tapahtuu myös työpäivän aikana. Tätä kannattaakin miettiä vakavasti: löytyykö työpäiväsi lomasta hetkiä, joissa koet jonkinasteista sekä fyysistä että psyykkistä palautumista?

Iästä riippumatta jokainen ihminen kaipaa arvostuksen ja huomioiduksi tulemisen tunnetta. Työsuojelun yhteistoiminta ei ole mikään uusi juttu eikä varsinkaan mitään rakettitiedettä: kiireen lomassa kollegan luokse kannattaa pysähtyä hetkeksi ja kysyä ”Mitä kuuluu?” tai ”Kuinka voit?” Nämä, oikeastaan itsestään selviltä tuntuvat työpäivän smalltalkin aloittajat, luovat perustavaa laatua olevaa työhyvinvointia. Pidetään huolta itsestämme ja toisistamme!

 

Jaana Vallius

luokanopettaja

Tampereen perusopetuksen 2. varatyösuojeluvaltuutettu

 

Jouni Kaipainen

luokanopettaja

teknisen työn aineenopettaja

Tampereen perusopetuksen työsuojeluvaltuutettu

Avainsanat: OAJ, OAJ Pirkanmaa, YSI, YSI -jaos, blogi, työhyvinvointi

Luottamusta tarvitaan etätyössäkin

Maanantai 1.2.2021 - Jussi Savolainen, alueasiamies

” Etätyössä luottamuksen rakentumista on pyrittävä suunnitelmallisesti tukemaan”

Etätyöstä on kuluneen vuoden aikana tullut osa yhä useamman opetus-, kasvatus- ja tutkimustyön arkea. Parhaimmillaan etätyö voi edesauttaa työyhteisön toiminnan kehittämistä sekä parantaa sen tuloksellisuutta. Etätyössä korostuu luottamuksen merkitys ja sen rakentamiseen ja ylläpitämiseen on panostettava suunnitelmallisesti.

Keskeisin etätyön edellytys, sen mahdollistavien teknologisten ratkaisujen lisäksi, on luottamus (Aho ym. 2017). Luottamuksen ja yhteisöllisyyden syntyyn katsotaan keskeisesti liittyvän kasvokkain tapahtuvan vuorovaikutuksen. Etätyössä luottamuksen rakentumista ja ylläpysymistä haastaakin samassa tilassa tapahtuvan vuorovaikutuksen puuttuminen tai vähäisyys. Etätyössä tapahtuvaa vuorovaikutusta ei pidetä yhtä luonnollisena ja kokemus tuen saamisesta saattaa poiketa lähityöskentelevistä. (Vilkman 2016) Tästä syystä kommunikaation ja vuorovaikutuksen avoimuuteen on kiinnitettävä huomiota. Samoin kommunikaation oikea-aikaisuus, johdonmukaisuus sekä konsultoiva, selityksiä päätöksenteolle tuova, johtamistapa vaikuttaa myönteisesti luottamukseen (Blomqvist 2006). Luottamus vaikuttaa myös työntekijöiden itseohjautuvuuteen.

Vaikka etätyössä kasvokkain tapahtuvat tapaamiset ovat vähäisempiä, voidaan työn arjessa olla läsnä teknologia-avusteisesti. Etätyössä luottamuksen rakentumista on pyrittävä suunnitelmallisesti tukemaan, sillä sen ajatellaan vievän neljä kertaa pidempään kuin lähityössä. (Vilkman 2016) Osittain asiaan vaikuttaa myös se, että spontaanit kohtaamistilanteet työn arjessa puuttuvat. Etätyön johtamisessa huomiota on syytä kiinnittää etenkin ihmisten sitouttamiseen ja motivointiin, vuorovaikutukseen ja sen mahdollistamiseen sekä työyhteisön yhteiseen tavoitteeseen ja sen selkiyttämiseen.

Luottamus vahvistuu, kun yhteisistä sopimuksista ja aikatauluista pidetään kiinni ja niin esimiehet kuin työntekijätkin ovat tavoitettavissa tarpeen mukaan. Työyhteisössä tulisi yhdessä linjata ja sopia yhteistyötavoista ja kommunikaatiomuodoista. (Eklund, Lidholm & Salminen 2019). Säännölliset virtuaalitapaamiset ja kiinnostuksen osoittaminen kunkin työntekijän tilanteen suhteen, sekä esimiehen että kollegoiden osalta, tukee luottamuksen ylläpysymistä.

Viestintä etätyössä on erilaista verrattuna lähityöhön. Mikäli viesti kulkee lähinnä erilaisten kirjoitettujen tekstien välityksellä, erilaisille tulkinnoille syntyy tilaa. Samaa pulmallisuutta syntyy myös videovälitteisesti, vaikkakin voimme silloin hyödyntää kasvojen ilmeitä viestinnässämme. Etätyöskentelyssä viestinnän tulee olla siis mahdollisimman selkeää ja viestin vastaanottajalla tiedossaan mistä tai keneltä on saatavilla tarvittaessa lisätietoja. Virtuaalisissa kohtaamisissa kannattaa suosia videokuvan välityksellä tapahtuvaa kohtaamista, sillä juuri ilmeet ja kehonkieli osana vuorovaikutusta auttavat lisäämään luottamusta (Eklund ym. 2019).

Etätyössä luottamuksen rakentamiseen ja ylläpitämiseen tulee kiinnittää suunnitelmallista huomiota. Samat hyvät toimintamallit kuin lähityöskentelyssäkin auttavat tukemaan luottamusta työyhteisössä. Etätyössä niille pitää vain löytää erilaiset toimintaedellytykset. Oheiseen kuvaan (kuva 1) on koottu keskeisiä huomioitavia asioita luottamusta ja sen rakentumista tukemaan.

luottamusOAJ.png

Kuva 1: Vinkit luottamuksen rakentamiseen etätyössä (Jussi Savolainen)

 

 

Blogi-kirjoituksen pohjana on käytetty:

Savolainen, J. Luottamuksen rakentuminen ja vahvistaminen etätyössä. 2021. Tampereen ammattikorkeakoulun blogi-sarja: Etänä enemmän- Sote-työ uudistuu.

Lähteet:

Aho, T., Höykinpuro, T., Kähärä, E., Lehtoranta, E. & Sipilä, R. 2017. Etätyössä turvallisesti. Työturvallisuuskeskus.

Blomqvist K. 2006. Luottamus organisaation työhyvinvoinnin ja tehokkuuden taustalla. Työn tuuli aikakausikirja 1/2006. Henkilöstöjohdon ammattilaiset Henry ry.

Eklund, A., Lindholm, T. & Salminen, J. 2019. Taitava tiimivalmentaja. 7., uudistettu painos. Helsinki: Grano Oy.

Vilkman, U. 2016. Etäjohtaminen -Tulosta joustavalla työllä. Helsinki: Talentum

Avainsanat: OAJ, OAJ Pirkanmaa, Työhyvinvointi, opettajuus, Luottamus, alaistaidot, työyhteisötaidot, johtaminen

Palautumisesta voimaa arkeen

Torstai 28.5.2020 - Alueasiamies Jussi Savolainen

Aloitan blogikirjoituksen tällä kerralla lausumalla SUUREN KIITOKSEN! Kiitos teille kaikille venymisestänne ja työstänne kevään aikana erittäin haastavassa poikkeustilanteessa. Muuttuneissa oloissa ja monien haasteiden keskellä me opetusalan ammattilaiset olemme olleet varhaiskasvatus- ja koulujärjestelmällemme, oppilaille ja opiskelijoille sekä koko yhteiskunnan toiminnan jatkumiselle poikkeustilanteessa elintärkeitä. Olemme toteuttaneet eräänlaisen etäopetuksen ihmeen, josta kertyneitä kokemuksia tullaan varmasti hyödyntämään jatkossakin.
Opetusalan työ on aina ollut erityisen merkityksellistä. Nyt poikkeuksellisen kevään aikana tämä merkityksellisyys on entuudestaan korostunut. Samaan aikaan myös työn entisestään korkea kuormitus on kasvanut. Opetusalalla on painettu pitkää päivää ja reagoitu muutoksiin nopeasti. Työhön on syntynyt ja syntyy varsinaisen opetustyön lisäksi jatkuvasti uusia elementtejä. Olemme joutuneet toimimaan täysin uudessa tilanteessa ja epävarmuuden vallitessa. Vireystasomme on ollut korkea ja stressihormonit hyrränneet. Tästä syystä myös palautumiseen on panostettava ja lepoon kannattaa kiinnittää huomiota vielä aiempaa tarkemmin.
Pitkät työpäivät ja -viikot ovat tutkimusten mukaan yhteydessä koettuun väsymykseen sekä fyysiseen ja psyykkiseen kuormitukseen ja terveydentilaan. Luonnollisesti vaikutusta on myös työmme laatuun sekä kognitiiviseen toimintaamme ja muistiimme. Kriisitilanne ja sen aiheuttamat hyvinvoinnin haasteet voivat näkyä arjessa monella tapaa. Mielialamme voi vaihdella ja erilaiset tunteet korostua. Kukin meistä reagoi yksilöllisesti. Poikkeustilanne on ylipäänsäkin hämmentävää ja epävarmuutta aiheuttavaa.  Epävarmaan tilanteeseen sopeutuminen vaatii energiaa ja tilaa. Turvallisuuden tunne on koko yhteiskunnassa järkkynyt tavalla, jossa illuusiomme samanlaisesti jatkuvasta maailmasta ja kaiken hallinnasta on päässyt särkymään. Ei siis ihme, jos olo tuntuu hajamieliseltä, muistamattomalta tai oma vireystila tuntuu vaihtelevan enemmän kuin tavallisesti.
Tarvitsemme hetkellistä stressiä. Se on autonomisen hermoston reaktio, jossa aivot virittävät meidät sopeutumaan vallitsevaan tilanteeseen ja toimimaan sen vaatimalla tavalla. Stressin ja vireystilan kohoamisen on siis tarkoitus auttaa meitä ratkaisemaan ruumiillisia tai henkisiä haasteita. Vaikka stressikokemus on psykologinen, on sen monet vaikutukset myös fyysisiä. Etenkin pitkittyessään stressi voi ilmentyä esimerkiksi päänsärkynä, huimauksena, sydämentykytyksinä, pahoinvointina, erilaisina vatsa- ja selkä- tai hartiaseudun vaivoina sekä hikoiluna ja flunssakierteenä. Psyykkisinä oireina voi puolestaan ilmetä esimerkiksi jännittyneisyyttä, ärtymystä, levottomuutta ja ahdistuneisuutta, muistiongelmia, unihäiriöitä tai vaikeuksia tehdä päätöksiä.
Autonominen hermosto pitää meidät hengissä. Se säätelee elimistön toimintoja ja käynnistää myös stressireaktion. Autonominen hermosto jaetaan parasympaattiseen ja sympaattiseen hermostoon, jotka toimivat toistensa vastapareina. Kun toinen aktivoituu, toisen toiminta vaimenee. Niiden voisi ajatella toimivan eräänlaisena kehon jarruna ja kaasuna. Sympaattinen hermosto nostaa vireystilaamme, parasympaattinen puolestaan laskee ja käynnistää palautumisen kohti elimistön normaalitilaa.
Voimme tukea parasympaattista hermostoamme ja siten edistää omaa palautumistamme. Esimerkiksi laadukas yöuni ja terveellinen ravitsemus, hyvä fyysinen kunto ja henkinen hyvinvointi tukevat palautumisjärjestelmän normaalia toimintaa ja voimavarojen lisääntymistä. Syvä ja rauhallinen palleahengitys stimuloi parasympaattisen hermoston tärkeintä hermoa, vagushermoa. Syvään hengittäessä syke ja verenpaine laskevat. Jo parilla pitkällä uloshengityksellä voimme katkaista tehokkaasti stressireaktion ja aktivoida palautumisen. Syvään hengittäminen onkin todella helppo väline stressiä vastaan missä tilanteessa tahansa. Hengityksen lisäksi mielihyvähormonien, oksitosiinin, endorfiinien, dopamiinin ja serotoniinin, erittyminen vaikuttavat myönteisesti mielialaamme ja aktivoi vagushermoa.  Myös muun muassa hieronta, jooga, akupunktio, meditaatio avantouinti tai muu kylmäaltistus ja nauraminen ovat tehokkaita keinoja palautumisen aktivoimiseen.
Palautumisen tulee olla säännöllistä ja jokapäiväistä, jotta stressin vaikutuksia voidaan tasapainottaa. Kun tunnistat palautumisen tarvetta, vähennä fyysistä kuormitusta rauhoittamalla menojasi ja tekemisen määrää. Tutkimusten mukaan palautumisen kannalta tärkeää ei ole millaista vapaa-ajan aktiviteettiä sinänsä harjoitat. Merkityksellistä on se miltä sen harjoittaminen mielestäsi tuntuu. Tärkeää on tehdä vapaa-ajalla niitä asioita ja toimintoja, joista itse pitää ja jotka omien tuntemusten mukaan parhaiten irrottavat työstä ja palauttavat. Eri aktiviteeteissa painottuvat eri palautumismekanismit. Tekeminen, joka aktivoi psykologiset mekanismit psykologiseen irrottautumiseen, rentoutumiseen sekä taidon hallintaan ja kontrollointiin liittyen on tehokkainta. Tee siis jotakin, jossa kaikki työhön liittyvä unohtuu (irrottautuminen), mikä tuntuu rentouttavalta (rentoutuminen) ja missä haastat itsesi oppimaan ja soveltamaan uusia taitoja (taidon hallinta ja kontrollointi).
Ratkaisukeskeisesti voisi vielä lopuksi todeta, että älä lähde muuttamaan sitä mikä toimii, vaan korjaa sellaista, joka ei tunnu hyvältä. Oikein rentouttavaa kesää kaikille. Nukutaan ja levätään hyvin.  Nautitaan auringonvalosta ja heränneestä luonnosta. Välitetään toistemme lisäksi myös ennen kaikkea itsestämme!
P.s Tätä kirjoittaessa tietoa kunta-alan sopimusten syntymisestä on juuri alkanut tihkua. Toivon, että syntynyt sopimus on jäsentemme hyvinvointia edistävä. Palataan uuteen sopimukseen ja sen tuomiin muutoksiin sitten tuonnempana.

Avainsanat: työhyvinvointi, stressi, palautuminen, OAJ, OAJ Pirkanmaa, opettaj, opetusala, hyvinvointi

Poikkeustilanne haastaa jaksamista

Torstai 9.4.2020 - Alueasiamies Jussi Savolainen

OAJ:n työhyvinvointivuoden huhtikuun teemaksi on valittu ”Perusta kuntoon”. Sillä tarkoitetaan työnteon perustaa, eli muun muassa resursseja, osaamista, kelpoisuuksia, töiden suunnittelua ja työkuorman mitoitusta. Työntekijän kannalta teemaan liittyy tietysti omasta työkyvystä ja jaksamisesta huolehtiminen. Avaimet hyvään perustaan syntyvät tutuista elementeistä. Riittävä palautuminen ja lepo yhdistettynä monipuoliseen ruokavalioon, liikuntaan ja työn vastapainona toimivaan vapaa-aikaan vankistavat työkyvyn perustaamme.

Muutaman viikon kestänyt poikkeustilanne jatkunee vielä pitkään ja kuormittaa opetushenkilöstöä laajasti. Muutokset ovat aina kuormittavampia kuin tuttujen polkujen tallaaminen. Opetuksen suunnittelu vie runsaasti aikaa ja toteutuksen muutokset haastavat meitä omaksumaan uusia välineitä ja tapoja opetukseen. Muutosten keskellä oma jaksaminen voi joutua koetukselle. Yli 40 prosenttia OAJ:n Fiilismittariin vastanneista jäsenistä kokee, ettei pysty irtautumaan työstä tai rajaamaan työaikaansa näissä poikkeusoloissa. Työt tulevat osin uniinkin.

Tarvitsemme siis vahvaa työkyvyn perustaa, toimimmepa sitten lähi- tai etäopetuksessa. Opetusta toteutetaan muutosten keskellä ja erilaisin poikkeusjärjestelyin, jotka osaltaan lisäävät työn kuormittavuutta. Poikkeusoloissa tapahtuvan opetustyön haasteet ovat pääosin samankaltaisia riippumatta opetuksen toteutustavasta. Keskityn kirjoituksessani etenkin etätyöhön, vaikka samat ilmiöt, haasteet ja ratkaisut soveltuvat myös lähiopetusta toteuttavien kollegoidemme arkeen. Poikkeustilanne haastaa myös johtamista ja esimiestyötä esimerkiksi riittävään ohjaukseen, valvontaan, tukeen ja palautteeseen liittyen. Näitä asioita käsiteltiin jo edellisessä blogikirjoituksessani.

Etätyön mahdolliset haasteet liittyvät työn ja vapaa-ajan sekoittumiseen. Monet meistä vastailevat viesteihin oppilaille, huoltajille ja kollegoille läpi valveillaoloajan. Uudet tavat toteuttaa opetusta vaativat suunnittelutyötä, joka myös osin läikkyy vapaa-ajalle. Työasiat kuormittavat ajattelua ja työmoodi saattaa jäädä päälle vielä pitkään työpäivän päätyttyä. Erilaiset häiriöt työskentely-ympäristössä haastavat keskittymistämme, olipa kyseessä sitten naapurista kantautuvat remonttiäänet, omien lapsien tarpeisiin vastaaminen, ergonomiset haasteet tai vaikkapa puolison samanaikainen työskentely. Työkuormituksen ja ajanhallinnan ongelmat voivat liittyä uuteen tilanteeseen. Arjesta puuttuu tuttua struktuuria, kun kotona työskennellessä työmatkoja ei enää tarvitse tehdä tai jotkin muut aiemmin työarkeemme kuuluvat toimintatavat ja asiat puuttuvat. Nämä voivat osaltaan vaikeuttaa työ- ja vapaa-ajan erillään pitämistä. Omat haasteensa syntyvät myös työyhteisön sosiaalisten tilanteiden vähentymisestä, joka pahimmillaan voi aiheuttaa jopa eristäytymisen ja työyhteisöstä syrjäytymisen kokemuksia. Mahdolliset työyhteisön ristiriidat voivat jäädä piiloon ja kehittyä. Työryhmän keskinäisen luottamuksen ja yhteistyön ylläpitoon onkin hyvä panostaa säännöllisesti ja suunnitelmallisesti. Yhteistä ajankäyttöä ja läsnäoloa vaativat tapaamiset ja kokoukset, kuten myös osaamisen kehittymisen vaarantuminen, tulee ottaa huomioon työtä suunnitellessa. Myös työntekijään liittyvät yksilöllisemmät tilanteet, esimerkiksi sairaana työskentely ja varhaisen tuen tarpeen tunnistaminen, voivat muodostua haastaviksi ilman selkeitä toimintamalleja.

Ratkaisuja poikkeustilanteen aiheuttamiin haasteisiin voi yrittää löytää pyrkimällä säilyttämään omassa elämässään mahdollisimman normaali rytmi. Jaa päiväsi työhön, ruokailuun, vapaa-aikaan ja harrastuksiin sekä lepoon. Yksi tapa yrittää irrottaa työaika vapaa-ajasta on tehdä työmatkat ennen ja jälkeen työpäivääsi. Voit käydä ulkoilemassa pienen lenkin aamuisin ja iltapäivisin työmatkustamisen sijasta. Toinen etätyötä tukeva asia on keskeytysten ja häiriöiden minimoimisen pyrkimys. Kun sinulla on työaika, tee selväksi etätyöympäristössäsi tarvitsevasi työrauhaa. Yritä huolehtia työn ja taukojen jaksottamisesta. Suunnittele työpäiväsi taukoineen mahdollisuuksien mukaan jo etukäteen. Hyödynnä tarvittaessa vaikkapa ajastinta ja muista jaloitella työskentelyn välillä. Riittävä tauotus on ergonomiankin kannalta tärkeää. Hypi ja pompi, irvistele ja ravistele, tee hengitysharjoitus, taukojumppaa tai nouse vain hetkeksi ylös ja kävele ympäri asuntoa.   

Ergonomiasta huolehtiminen saattaa korostua muutenkin etätyöskentelyn aikana. Ei ole olemassa yhtä, oikeaa asentoa, jossa työskennellä. Olennaista olisi vaihdella työskentelyasentoa päivän mittaan noin tunnin välein. Pyri järjestämään työpisteesi kotona siten, että työn ja vapaa-ajan välillä on selkeät rajat. Mahdollisuuksien mukaan vaihda myös välillä työpistettä. Hyödynnä kotisi tiloja sekä ulkoympäristöä, tyynyjä, kirjapinoja ja muita esineitä, joilla saat luotua itsellesi mahdollisimman mukavan työpisteen. Samoin kuin muussakin näyttöpäätetyöskentelyssä, olisi työskentelyasento optimaalisin silloin, kun saat kätesi tuettua noin 90 asteen kulmaan.

Ole mahdollisuuksien mukaan päivittäin yhteydessä työkavereihin ja kollegoihin, ystäviin ja läheisiin. Älä jää yksin. Ole aktiivinen yhteydenpidossa kollegoihin, esimieheen ja yhteistyökumppaneihin. Hyödynnä myös sosiaalista mediaa ja muita kanavia monipuolisesti. Pyri pitämään positiivinen asenne ja mieliala, sillä huolia ja murheita kuulemme riittävästi tällä hetkellä kaikkialta muualta.

Poikkeustilanne aiheuttaa paljon uuden omaksumista ja oppimista. Pyri asettamaan asiat oikeaan perspektiiviin. Poikkeustilanne väistyy kyllä aikanaan. Tarvitsemme nyt jaksamista ja energiaa. Tehdään siis mahdollisimman paljon palauttavia ja sellaisia asioita, joista koemme saavamme energiaa. Onni voi löytyä arjen pienistä asioista ja tapahtumista. Nautitaan oppimisesta. Ja ollaan samaan aikaan itsellemme armollisia.

Työhyvinvointia arkeenne!

Avainsanat: OAJ, OAJ Pirkanmaa, opettaja, työhyvinvointi, opetustyö, jaksaminen

Hyvä johtaminen huomioi yksilön tarpeet muutoksessakin

Maanantai 30.3.2020 - Alueasiamies Jussi Savolainen

Hyvää johtamista ja esimiestyötä kaivataan poikkeusoloissa ehkäpä entistä korostuneemmin niin etä- kuin lähityöhön. Johtaminen on ohjausta ja palautteen antamista, kannustusta ja tukea. Se on tarvittaessa myös valvontaa ja puuttumista. Johtamisen perimmäisenä tarkoituksena on tukea työntekijöitä saavuttamaan omat työhön liittyvät tavoitteensa. Ne ovat edellytys sille, että myös organisaation olisi mahdollista saavuttaa omat tavoitteensa. Johtamistyön avulla organisaation on siis mahdollista saada aikaan toivottuja tuloksia, työyhteisön yhteisvoimin.

Johtamiseen liittyvät tarpeet vaihtelevat yksilöittäin. Jotkut tarvitsevat enemmän ohjausta ja kannustusta tai valvontaa ja puuttumista kuin toiset. Esimiesten ja johtajien olisikin nyt mietittävä kuinka tukea työntekijöitään varsin yksilöllisissä tilanteissa. Sama sapluuna ei välttämättä toimi optimaalisesti kaikille, vaikkakin myös yhteisesti sovittuja reunaehtoja ja raameja tarvitaan. Jotta luottamus työyhteisössä säilyy, osaaminen kehittyy ja tulosta syntyy, vuorovaikutusta tarvitaan myös kasvokkain. Näin etäopetuksen aikana kasvokkain oleminen mahdollistuu luonnollisesti tietoteknisin järjestelyin. Yhteydenpidon pitää työryhmän sisällä olla tiivistä, tehokasta ja säännöllistä. Sovituista verkkotapaamisista ja muusta yhteydenpidosta on tärkeää pitää kiinni. Tiedonkulun varmistamiseen, vuorovaikutukseen ja ryhmädynamiikan edistämiseen tarvitaan aktiivisuutta sekä esimieheltä että työntekijöiltä.

Esimiehen tehtävänä on tukea työn tekemistä, seurata työn tuloksia, työaikaa ja työntekijän kuormittumista sekä mahdollistaa organisaation osaamisen kehittyminen. Työkuormitusta on seurattava ja reagoitava nopeasti, mikäli aihetta huoleen ilmenee. Nykyään työntekijät toivovat aiempaa yksilöllisempää johtamista, jossa huomioidaan jokaisen erityispiirteet ja -tarpeet. Modernissa lähijohdossa puhutaankin nykyisin yksilöiden, ei ihmismassojen, johtamisesta. Arjen esimiestyölle yksilöllisyyden tarve saattaa asettaa haasteen. Työntekijöillä tulisikin olla käytössään mahdollisimman matalakynnyksinen väylä tuentarpeen ilmaisemiselle ja tuen saamiselle sekä yleisemmälle ajatusten vaihdolle. Johtaja ja esimies on onnistunut tässä tukityössään silloin, kun työntekijät uskaltavat esittää rohkeasti omia näkemyksiään ja ideoitaan avoimessa ilmapiirissä. Vuorovaikutus on välitöntä ja myös huonoja uutisia, toimimattomia käytäntöjä sekä epäonnistumisia uskalletaan nostaa puheisiin. Esiin nostettuihin asioihin tartutaan ja asioita uskalletaan tarvittaessa muuttaa ja kokeilla erilaisilla tavoilla tavoiteorientoituneesti.

Poikkeustilanne testaa myös organisaatioidemme muutosvalmiutta. Pelkillä erinomaisilla muutosprosesseilla organisaatio ei kuitenkaan muutu. Toisin kuin ihmiset, tekniset muutosprosessit ovat usein helposti ennakoitavissa ja mallinnettavissa. Ihmisten kanssa toimiessa organisaatiossa pitää olla valmius yllätyksiin ja jatkuvaan aktiiviseen kuuntelemiseen sekä tarvittaessa myös korjausliikkeisiin ja yksilölliseen soveltamiseen. Jos muutosta johdetaan prosesseista, toimintamalleista ja korkeimmasta johdosta katsoen, jää työntekijöiden kuuleminen ja osallistaminen helposti paitsioon. Kun muutoksessa voimavaroja kohdistetaan yksilöön, hänen motivaationsa, ymmärryksensä ja halunsa muuttua huomioiden, saadaan useimmin aikaan kestäviä ja aidosti toimintamalleja kehittäviä muutoksia. Ymmärrys muutoksen tarpeellisuudesta tulee jalkauttaa organisaatiossa työntekijä työntekijältä, tiimi tiimiltä ja toiminto toiminnolta työn arkeen. Jalkauttaminen vaatii toistoa, kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä. Näistä kaikista meillä on nyt poikkeustilanteessa pulaa, joten tarvitsemme lisäksi ymmärrystä, joustavuutta ja armollisuutta itsellemme. Muutos on organisaation johdon, esimiesten ja opetustyön asiantuntijoiden yhteinen matka. Onnistunut organisaation muutos on riippuvainen kaikkien työntekijöiden muutoskyvykkyyden summasta. Jos muutoksen jalkauttaminen kohtaa ylitsepääsemättömiä haasteita, lisääntyy myös epätietoisuus ja ymmärrys muutoksen perimmäisistä syistä ja sen tarpeesta. Tällöin osa henkilöstöstä saattaa alkaa tuntea olevansa heitteillä ja epätietoisuudessa, jolloin muutoksen vision suuntaan ohjautuminen ja strategian toteuttaminen eivät onnistu. Kun ihmiset eivät tiedä tavoitteitaan, eivätkä saa riittäväksi kokemaansa tukea, kaikki edellytykset kaaoksen syntymiselle ovat olemassa. Jossain vaiheessa epätietoisuus muutoksessa johtaa todennäköisesti työntekijöiden uupumiseen ja työilmapiirin heikentymiseen. Epäsuotuisa kehitys näkyy yllättävän nopeasti myös asiakaskokemuksessa ja opetusalalla siis opetuksen laadussa.

Meille ihmisille eräänlainen sisäänrakennettu perusasetus on terve epäilys uudessa, muuttuneessa tilanteessa. Haluamme luonnostamme usein ensin tarkkailla, seurata ja kokeilla sen sijaan, että hyppäisimme suoraan muutoksen virtaan. Toisinaan epäilys voi konkretisoitua jopa pelkona muutokseen liittyen. Toisaalta myös ”pakoon ja pois tilanteesta” on suurimmalle osalle vahvemmin itseohjautuva toimintamalli kuin ”kohti uutta ja siitä seuraavaa palkkiota”. Näiden esteiden tai hidasteiden ylitse meidän tulee päästä. Johtamis- ja esimiestyössä tämä tarkoittaa sitä, että jokaisen työntekijän tulisi saada tarvitsemaansa tukea muutokseen. Usein tarvitsemme innostavaa ja systemaattista johtamista muutostilanteiden alussa. Johtamisella voidaan kasvattaa yksilön muutoshalua kuuntelemalla ja selvittämällä muutoksen vaikutuksia yksilötasolla. Yksilötasolla korostuvat etenkin muutoksen tarve ja merkitys työntekijälle itselleen, eli esimerkiksi miten muutos ajoittuu suhteessa yksilön elämäntilanteeseen, miten yksilö on ymmärtänyt muutosympäristön sekä miten yksilö kokee muutoksen merkityksen itselleen ja lähimmälle työyhteisölleen.

Olennaista on myös ymmärtää, että poikkeustilanteen aiheuttama kuormituspiikki voi näkyä pitkään tilanteen päättymisen jälkeenkin. Näin ollen tukea sekä mahdollisia erityisjärjestelyjä voidaan tarvita pitkäkestoisestikin. Työnantaja voi yhteistyössä työsuojeluhenkilöstön ja työterveyshuollon esimerkiksi kehittää työhyvinvoinnin seurantamallia, jossa poikkeustilanteen ja etätyön erityispiirteet on otettu huomioon.

Avainsanat: työhyvinvointi, johtaminen, jaksaminen, OAJ, OAJ Pirkanmaa, alueasiamies, opettaja, opetustyö

Hymyile peiliin!

Lauantai 29.2.2020 - Jussi Savolainen, OAJ Pirkanmaa alueasiamies

OAJ:n työhyvinvuoden helmikuun teemana oli ”Kaikkien on hyvä olla”. Hyvinvointi on kokemustamme siitä, miten me voimme ja miten itsestämme ajattelemme. Kokemus on subjektiivinen ja myös yhteydessä ympäristöömme sekä siihen, kuinka hyvä meidän on siinä olla ja toimia. Toimivassa työyhteisössä jokaiselle on oma paikkansa ja hyvinvoinnin kokemus saa tukea ja mahdollisuuksia. Työyhteisöllä on yhteinen päämäärä ja tavoite. Työn- ja vastuunjako on selkeää, työyhteisön jäsenet tietävät mitä keneltäkin odotetaan ja millaista osaa kokonaisuudessa kunkin työpanos näyttelee. Toimintatavat ovat yhteisesti sovittuja, päätöksenteko on läpinäkyvää ja tavoiteorientoitunutta. Kaikenlaiseen häirintään ja epäasialliseen kohteluun puututaan, kuten myös muihin ristiriitatilanteisiin, nopeasti ja ne käsitellään oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti. Hyvinvoiva opettaja jakaa hyvinvointia ympärilleen työyhteisöönsä ja oppilaisiinsa.

Hyvinvointia tulee myös johtaa. Avaintekijänä on avoin keskustelukulttuuri. Työyhteisön kyky antaa ja vastaanottaa palautetta korostuu. Esimiehen ja johtajan rooli on olennainen yhteisön keskinäisen viestintäkulttuurin luomisessa. Kaikkien näkökulmia arvostetaan ja näkemyksiä kunnioitetaan. Jokaisen mahdollisuus kertoa mielipiteensä mahdollistaa avoimen ja suoran keskustelukulttuuriin. Päätökset tehdään perustellen, jolloin on helpompi ymmärtää myös sellaiset päätökset, jotka poikkeavat omasta näkemyksestä. Asioista on voitava puhua, myös mahdollisissa ongelmatilanteissa. Asioiden käsittelyn tulee perustua faktoihin ja niiden käsittelyn oltava objektiivista. Arjen työmme ristiriita- ja ongelmatilanteiden tueksi OAJ:n lakimiehet ovat laatineet oppaan ”Haastavat tilanteet arjen työssä”. Siinä käsitellään yleisellä tasolla yleisiä arjessa kohtaamiamme haasteita liittyen esimerkiksi yhteistyöhön huoltajien kanssa, kantelutilanteisiin sekä ilmoitusvelvollisuuteen. Oppaaseen voit tutustua:  https://www.oaj.fi/ajankohtaista/julkaisut/2020/haastavat-tilanteet-arjen-tyossa/

Hyvinvoinnin perusta syntyy pohjimmiltaan meissä itsessämme. Siihen liittyy moninaiset asiat, kuten ravitsemus, liikunta ja lepo, mutta myös mielekäs tekeminen ja sopivalta tuntuvat sosiaaliset suhteet. Silloin kun koemme elämässämme kaiken olevan hyvin, arki sujuu ilman suuria murheita. Tärkeää hyvinvointimme kannalta ovat lisäksi palautuminen sekä kognitiivinen ergonomia. Aivotutkija Minna Huovilaisen OAJ:lle laatimiin vinkkeihin opettajan hyvinvointiin liittyen voit tutustua tästä: https://www.oaj.fi/arjessa/tyohyvinvointi/opettajan-hyvinvointi/

Psykologi Michele Borban (2000) mukaan itsetunnon voidaan ajatella rakentuvan viiden peruspilarin varaan. Terve itsetunto rakentuu:

  • Turvallisuuden kokemuksesta: luottamus, ihmissuhteet, järkevät ja toimivat rajat sekä säännöt.
  • Itsensä tiedostamisesta: realistinen minäkuva omasta roolista, fyysisistä ja persoonallisista ominaisuuksista sekä itsetuntemuksen lisääminen ja tunne yksilöllisyydestä.
  • Yhteenkuuluvuuden tunteesta: tunne kuulumisesta johonkin sekä tunne siitä, että on hyväksytty, arvostettu ja luotettu.
  • Tehtävätietoisuudesta: tietoisuus omista päämääristä, kyky ottaa vastuuta omasta toiminnasta ja päätöksistä, kyky asettaa saavutettavia ja realistisia tavoitteita sekä kyky hyödyntää ja nauttia saavutuksista.
  • Pätevyyden tunteesta: menestyminen ja suoriutuminen itselle tärkeissä ja itsestä arvokkaiksi koetuista tehtävistä sekä omien vahvuuksien ja rajojen tunnistaminen.

Hyvä itsetunto sekä itsetuntemus auttavat yhdessä arjessa tehtyjen pienten valintojen kanssa tukemaan hyvinvointiamme. Hyvän itsetunnon myötä on helpompi suhtautua itseen ja muihin hyväksyvästi ja lempeästi. Voimme tunnustaa virheemme ja epätäydellisyytemme, mutta silti pitää itseämme pohjimmiltaan hyvänä tyyppinä. Itsetunto liittyy rohkeuteen olla oma itsensä ja kokemukseen siitä, että riitämme. Hymyile siis aamulla peiliin katsoessasi itsellesi. Peilikuvassasi näet elämäsi tärkeimmän henkilön. Ole siis hyvä ystävä myös itsellesi!

Avainsanat: työhyvinvointi, OAJ Pirkanmaa, opettaja, työolot, työaika, johtaminen, hyvinvointi, OAJ, alueasiamies

Itsensä johtamisella hyvinvointia

Perjantai 31.1.2020 - OAJ Pirkanmaan alueasiamies Jussi Savolainen

OAJ:n Työhyvinvoinnin teemavuoden tammikuun teemana on ”Johda ja toimi!” Se kattaa johtamistyön, hyvinvoinnin ja turvallisuuden johtamisen sekä itsensä johtamisen. Tällä kerralla kirjoitan itsensä johtamisesta, koska se näkyy työmme arjessa ja voimme siihen kukin itse vaikuttaa. Herman Hesse on todennut mielestäni viisaasti, että ”Ihmisen elämä on matka itsensä luo.” Ja mikäpä matka ei hyötyisi hyvästä matkanjohtajasta.

Voimme jokainen tehdä valintoja ja vaikuttaa osaamiseemme, tekoihimme ja jaksamiseemme. Tätä vaikuttamista kutsutaan itsensä johtamiseksi. Itsensä johtamisella tarkoitetaan siis tietoista ja aktiivista toimintaamme, jonka tavoitteena on parantaa omaa hyvinvointiamme, elämänlaatuamme ja tekemistämme. Itsensä johtaminen vaatii pysähtymistä ja havahtumista itsensä äärelle.  Itsensä johtaminen onkin ennen kaikkea tiedostamista. Omaan itseen tutustumista ja voimavarojen, osaamisen ja motivaatiotekijöiden tuntemista.

Käytännön työssämme kyse on usein kaikkien tekemisensä lankojen käsissään pitämisestä. Sama kyky pitää elämänsä lankoja käsissään ulottuu kaikille elämämme osa-alueille. Kaikki vaikuttaa kaikkeen, ja energisen, hyvinvoivan ja osaavan työntekijän taustalla on onnistunutta elämänhallintaa ja itsensä johtamista myös työpaikan ulkopuolella. Itsensä johtaminen on suurelta osin suunnittelua, tavoitteiden asettamista ja toimivien valintojen toistamista. Kaikkeen ei kuitenkaan voi vaikuttaa, joten on myös tärkeää hyväksyä ne puitteet, joiden sisällä voimme toimia.

Elämme jatkuvasti ja nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa, jossa ihmisiltä vaaditaan entistä enemmän joustavuutta, luovuutta, työn ja yksityiselämän yhteensovittamista sekä kykyä muuttua ja kehittyä jatkuvasti. Itsensä johtaminen on taito, joka ei automaattisesti parannu yksittäisillä koulutus- tai kehittymispäivillä. Opettajan, kuten muidenkin asiantuntijatehtävissä toimivien, tulee johtaa itseään erityisen hyvin. Itsensä johtamisesta onkin muodostunut viime vuosina eräs asiantuntijatyön kulmakivistä. Työmme mielekkyys perustuu vahvasti kykyymme ohjata omaa työtämme. Tarvitsemme taitoa oppia uutta sekä omaksua jatkuvan kehittymisen asenne. Meidän tulee kehittää etenkin taitojamme priorisoida, suunnitella, keskittyä olennaiseen sekä löytää sisäinen motivaatio työmme tekemiselle. Näin kehitymme työmme tekemisessä ja hukan vähentämisessä, kuten myös oman jaksamisemme ja hyvinvointimme ylläpitämisessä.

Opettajan työ muuttuu ja muutoksiin varautuminen vaatii myös kykyä ennakoida osaamisemme kehittämisen tarpeita. Vahvoilla itsensä johtamistaidoilla voimme vaikuttaa myönteisesti työtehoomme ja työn vaikuttavuuteen. Kun osaamme johtaa itseämme, olemme motivoituneempia, innostuneempia ja voimme paremmin vaikuttaa työmme tekemiseen. Aika ja energia ovat rajallisia. Tämä tarkoittaa sitä, että tiettyjen tavoitteiden valitseminen merkitsee toisten tavoitteiden sivuun jättämistä. Millaisia valintoja sinä siis teet?

Viisi askelta itsensä johtamiseen

  1. Pidä itsestäsi huolta. Sinä olet elämäsi tärkein toimija. Hyvinvoivalle perustalle on helpompi rakentaa. Perustan ollessa kunnossa myös ajoittaiset elämän eteen tuomat muutostilanteet ja stressipiikit ovat paremmin kohdattavissa. Itsensä johtaminen pohjautuu siis hyvinvoinnin perustarpeisiin. Syö hyvin, huolehdi kunnostasi ja muista varjella lepoasi.
  2. Toimi tavoitteellisesti. Asettamalla itsellesi tavoitteita, pystyt tekemään päätöksiä ja valintoja niiden mukaisesti. On kohtuullisen helppoa päättää tavoitella parempia elintapoja tai tavata enemmän ystäviä. Haaste onkin usein sopivien välitavoitteiden asettamisessa. Isompien tavoitteiden pilkkominen osatavoitteiksi on tärkeää motivaation ylläpysymisen näkökulmasta.
  3. Suunnittele toimintasi. Priorisoi tehtäväsi, aikatauluta ja pyri keskittymään yhteen asiaan kerrallaan. Mieti tekemääsi suhteessa työhösi: onko tämä ydintehtävääni ja keskeistä tavoitteideni saavuttamisen kannalta? Suunnittele työpäiväsi etukäteen, ja pyri huomioimaan tarve tauotukselle ja stressaavista työtilanteista palautumiselle.
  4. 4.       Reflektoi ja tee valintoja. Pohdi säännöllisesti onnistumistasi ja etenemistäsi kohti tavoitteitasi. Kuinka olet onnistunut, mitkä ovat olleet syyt ja seuraukset ja miten voisit tulevaisuudessa kehittää työtäsi? Itsereflektiosta saat tukea myös itsekuriin, jota saatamme tarvita arjen valintoja tehdessämme.
  5. Ole oma itsesi. Suhtaudu itseesi ymmärryksellä ja rakkaudella. Johda itseäsi askel kerrallaan ja toista hyviä valintoja päivittäin.

Avainsanat: työhyvinvointi, johtaminen

Toimiva työympäristö työhyvinvoinnin tukena

Maanantai 2.12.2019 - Jussi Savolainen, OAJ Pirkanmaan alueasiamies

OAJ:n työhyvinvointivuoden marraskuun teemana oli ”Työympäristö kunnossa”. Joulukuun teema ”Hyvä ergonomia” jatkaa saman aiheen parissa. Työhyvinvoinnillemme onkin keskeistä se, että työskentelyolosuhteet ja -ympäristö ovat työnkannalta toimivia ja turvallisia. Hyvä työympäristö lisää työssäjaksamista ja työn tuottavuutta. Parhaimmillaan se myös tukee ja edistää työntekijöiden terveyttä ja hyvinvointia. Sisäilman ja siinä liikkuvien epäpuhtauksien aiheuttamiin ongelmiin onkin viime vuosina kiinnitetty entistä enemmän huomiota niin julkisuudessa kuin yksittäisissä organisaatioissakin.

Valitettavasti työpaikkojen sisäilmassa on usein ongelmia, joita syntyy esimerkiksi väärästä ilman lämpötilasta, ilmankosteudesta ja ilmassa olevista epäpuhtauksista. Jo huoneilmassa liikkuva pöly saattaa aiheuttaa limakalvojen ja silmien kuivumista sekä hengityselinoireita ja allergioita. Ilman kuivuus lisää riskiä. OAJ on teettänyt vuonna 2017 Turun yliopistolla sisäilmatutkimuksen, johon vastasi tuolloin lähes 5000 opettajaa. Vastanneista 85 % ilmoitti, että he kokevat omalla työpaikallaan olevan jonkinlaisia sisäilmaongelmia. Koko työväestöä ajatellen (Finterveys 2017-tutkimus) naisista 20% ja miehistä 10% on kokenut sisäilman aiheuttaneen oireita työpaikallaan. Työpaikan sisäilmasta johtuviin ongelmiin tulee tietysti suhtautua vakavasti. Päiväkodeissamme, kouluissamme ja oppilaitoksissamme sisäilmaongelmat ovat valitettavan yleisiä. Voidaankin todeta, että Suomen kunnat eivät enää juurikaan eroa siinä, onko kouluissa ja oppilaitoksissa sisäilmaongelmia, vaan siinä, kuinka näihin ongelmiin suhtaudutaan.

Sisäilmaan liittyvistä ongelmista ja etenkin niihin puuttumisesta vastuu on työnantajalla. Henkilöstön velvollisuus on ilmoittaa havaitsemistaan puutteista ja ongelmista sekä kehitystarpeista työssään tai työympäristössään. Mahdollisesta sisäilmaongelmasta tulee ilmoittaa omalle esimiehelle, työsuojelun edustajille sekä tarvittaessa työterveyshuoltoon. Kun esimies saa ilmoituksen, tulee hänen puuttua ongelmakohtiin ja ryhtyä toimiin puutteiden ja epäkohtien korjaamiseksi. Käytännössä esimiehen kannattaa viedä sisäilmaongelmien selvittämis- ja korjaustarve kirjallisesti eteenpäin työnantajalle ja kiinteistön edustajille. Myös yhteistyö työterveyshuollon kanssa on olennaista pohdittaessa ongelman laajuutta.

Oikein ja toimivaksi suunniteltu sekä työtehtävää palveleva työympäristö, kuten myös työasento, suojelevat kehoamme rasitusvammoilta. Työskentelyolosuhteiden lisäksi ergonomia onkin toinen työhyvinvoinnin ytimeen kuuluvista asioista. Ergonomian tavoitteena on kehittää fyysistä toimintaa kokonaisuutena sellaiseksi, että se on työntekijälle mahdollisimman sopiva. Työtulos on saatava aikaan siten, että työntekijän voimavarat sekä työ- ja toimintakyky säilyvät mahdollisimman pitkään mahdollisimman hyvänä. Työhön sisältyvää fyysistä toimintaa voidaan säädellä ja avustaa ratkaisevasti ergonomian keinoin. Opettajan työssä hyödynnämme kehoamme monin tavoin, jotka eivät ole ihmisen fysiologialle luonnollisia. Esimerkiksi istuminen on yksi työhyvinvointia vaarantavista työasennoista. Tekniikkaa ja sen mahdollistamia ratkaisuja tullaan käyttämään yhä enenevissä määrin hyödyksi kaikilla kouluasteilla. Tämä asettaa vaateita myös työskentelyasentoon ja työympäristöön liittyen. Tekniikka ei kuitenkaan saa olla opetuksen itsearvo, vaan väline, jonka hyödyntäminen on perusteltua ja työn tavoitteiden saavuttamista tukevaa. Sama koskee monikäyttöisiä oppimisympäristöjä, joiden muokkaaminen esimerkiksi kaluste- ja sisustusratkaisuilla tekee tiloista erilaisiin käyttötarpeisiin sopivia ja viihtyisiä. Ergonomian apuna voidaan käyttää teknisiä apuvälineitä, koneita ja laitteita. Fyysinen ympäristö voidaan myös pyrkiä mitoittamaan niin, että työskentely olisi mahdollisimman sujuvaa. Seisontapöydät, satulatuolit ja ergonomiset näppäimistöt sekä hiiret on jo otettu apuun monilla työpaikoilla. Omaa tietokoneella työskentelemistäsi voit pohtia tutustumalla alla olevaan Työterveyslaitoksen listaukseen.

Oikea asento tietokonetyössä

  • Hartiat ovat rentoina ja niska suorassa.
  • Näyttöruutu on hieman katseen vaakatason alapuolella: katsottaessa suoraan eteenpäin katse osuu näyttöruudun yläreunaan.
  • Kädet lepäävät noin 90 asteen kulmassa. Kyynärvarret pidetään vaakatasossa ja kädet tuetaan pöytään tai istuimen käsinojiin.
  • Polvet saavat olla enintään 90 asteen kulmassa, mieluummin hieman suorempina. Istuin ei saa painaa polvitaipeita.
  • Istuin tukee ristiselkää, eikä tuoli ole liian pehmeä.
  • Jalkaterät ovat tukevasti lattiassa tai jalkatuen päällä.
  • Katseen suunnassa ei saa olla häiritseviä heijastuksia tai häikäisyä.
  • Valaistuksen tulee olla riittävä. Näytön kirkkaus ja kontrasti säädetään silmille sopivaksi.
  • Näppäimistön edessä on oltava tilaa ranteiden tukemiseen.
  • Hiirtä varten on riittävästi tilaa mahdollisimman lähellä näppäimistön reunaa. Hiirtä pitelevän käden ranne pysyy suorana ja käsi saa tukea hiiren edestä. Hiirtä olisi hyvä oppia käyttämään molemmilla käsillä rasituksen tasaamiseksi.

Työn ergonomiaan liittyy kuitenkin myös muita kuin pelkästään kalusteisiin ja työasentoon liittyviä asioita.  Ajankäytön suunnittelu ja itsensä johtaminen, kuten esimerkiksi työskentelyjaksot ja tauotus, ovat ergonomian keinoja järjestellä työtä. Näköergonomia ja sen huomioiminen liittyy useimpien työhön, sillä suurin osa suomalaisista työssäkäyvistä käyttää työssään säännöllisesti tietokonetta. Esimerkiksi silmälaseihin ja näköergonomiaan huomiota kiinnittämällä voidaan pienentää näyttöpäätetyön kuormittavuutta. Täten voidaan vähentää silmien rasittumista, kuten myös niska- ja hartiaseudun vaivoja ja päänsärkyä. Tietokoneen näytön tulee olla sopivalla etäisyydellä kohtisuoraan edessä ja mielellään katseen vaakatason alapuolella. Ruudun tulisi olla kallistettava, eikä siihen saisi osua heijastuksia esimerkiksi valaisimista tai ikkunoista. Valaistuksen tulisi olla toimiva, eli sen antaman valon sekä laadullisesti että määrällisesti riittävää vaihtuvasta päivänvalosta riippumatta. Oikealla valaistuksella voidaan ylläpitää hyvää vireystilaa sekä mielialaa.

Ääniergonomian huomioimisen merkitys korostuu etenkin avotoimistoissa, vaikka on tärkeää kaikissa työskentely-ympäristöissä. Erilaisissa tiloissa niiden ääniympäristöt voivat olla hyvin erilaisia. Hyvä ääniympäristö on sellainen, josta ei aiheudu haittaa työskentelylle. Millainen ääniympäristö sinun työympäristössäsi on? Sulje silmäsi, kuuntele ja anna korviesi kertoa. Jos teet yksilötyötä, jossa vaaditaan keskittymistä, tarvitaan työn tekemiseen tila, jossa ympäröivä äänimaisema sen mahdollistaa. Esimerkiksi avotoimistossa tämä edellyttää tilaa, jossa ympäröivistä puheäänistä ei saa selvää. Tarvittaessa voi työntekoa helpottaa esimerkiksi vastamelukuulokkeiden avulla. Työtä häiritsevien äänien vaimennusta voidaan tehdä myös työyhteisön yhteisten sopimusten avulla esimerkiksi nimeämällä joitakin tiloja hiljaisen työn vyöhykkeiksi tai pyrkimällä vaikuttamaan tilojen akustiikkaan tiloja siten, että kauempaa kuuluvat äänet vaimenevat.

Opettajan työssä, jossa työtä tehdään puhumalla ja kuuntelemalla, ääniergonomian huomioiminen on tärkeää. Erilaisten äänihäiriöiden ja meluun liittyvät riskitekijät ovat usein monen tekijän synnyttämiä. Niihin liittyvät melu- ja ääniolosuhteet yleisesti, akustiikasta, toimintatavoista ja -kulttuurista, sisäilman laadusta, työskentelyasennoista sekä apuvälineiden käyttötasosta.  Voimme itsekin vaikuttaa ääniergonomiaan etenkin puheen ja äänenkäytön osalta. Voimme kiinnittää huomiota puheasentoomme ja pyrkiä säästämään ääntämme esimerkiksi pyrkimällä tauottamaan puhettamme, välttämään voimakasta äänen käyttöä ja lepuuttamaan ääntämme taukojen aikana sekä hyödyntämällä äänenvahvistuslaitteita. Myös aamuiset äänenavausharjoitukset voivat auttaa.

Työhyvinvointia ja työniloa arkeenne!

Jussi Savolainen

Avainsanat: työhyvinvointi, ääniergonomia, ergonomia, työympäristö, oajpirkanmaa

Työhyvinvointi tehdään yhdessä!

Perjantai 25.10.2019 - OAJ Pirkanmaan alueasiamies Jussi Savolainen

Opettajien ja alamme esimiesten työhyvinvointi vaikuttaa kasvatuksen, koulutuksen ja tutkimuksen laatuun, ja sitä kautta koko yhteiskuntamme hyvinvointiin. Työhyvinvointi on meidän jokaisen vastuulla. Meidän tulee pyrkiä pitämään itsemme ja mahdollisuutemme hoitaa työtämme kunnossa, samoin kuin huolehtia ammatillisen osaamisemme ylläpitämisestä. Työnantajan on puolestaan huolehdittava työympäristömme turvallisuudesta, toimivasta johtamisesta ja yhdenvertaisesta kohtelusta. Yhdessä voimme vaikuttaa hyvinvoivan työyhteisön edellytyksien olemassaoloon.

Työhyvinvointi syntyy työn arjessa ja koostuu pienistä teoista. Toisten huomioiminen, yhteistyön edistäminen ja rakentava ristiriitojen kohtaaminen luovat pohjaa hyvinvoivalle työyhteisölle. Arjen keskellä jaksaa paremmin silloin, kun luottamus työyhteisön sisällä sekä työnantajan ja työntekijöiden kesken on kunnossa. Kohtaamisia ja keskusteluja tukevien rakenteiden olemassaolo mahdollistaa matalankynnyksen avun saamista, eikä pulmallisissakaan tilanteissa tarvitse kokea olevansa yksin. Keskustelun avulla voimme löytää työyhteisöistämme ne haasteet, joita voimme paikallisesti lähteä kehittämään ja ratkaisemaan. Kasvokkain tapahtuvan vuorovaikutuksen vaikutusta yhdessä tekemiseen ei sovi vähätellä, se mistä yhdessä puhumme ja mihin ajatteluamme suuntaamme vaikuttaa toimintaamme. Siksikin työhyvinvoinnista on tärkeää puhua. Erityisen hedelmällistä on jo tehtyjen kokeiluiden ja toimenpiteiden sekä hyvien käytänteiden jakaminen. Pyörää ei aina tarvitse keksiä uudelleen.

Opettajien työoloista, uupumisesta ja työhyvinvoinnin tilasta puhutaan paljon julkisuudessakin. Puhe onkin tärkeää ongelmien ja kuormituspiikkejä aiheuttavien tekijöiden tunnistamisessa. Keskusteluun ovat nousseet etenkin sisäilmaongelmat, epäasiallinen kohtelu, suuret ryhmäkoot, erityisen tuen tarpeisiin liittyvät haasteet, opettajien tasapuolinen ja oikeudenmukainen kohtelu sekä monipuolistuvat ja lisääntyvät tehtävät. Pelkästään haasteista puhuminen ja niiden esiin nostaminen ei kuitenkaan, vaikka tärkeää onkin, riitä. Seuraavaksi olisi jo tekojen aika. Meidän tulee löytää ratkaisuja näihin alamme kuormitustekijöihin yhdessä kollegoidemme ja työnantajan kanssa. Sisältäpäin syntyvillä toimenpiteillä voimme myös parhaiten vaikuttaa opettajan työn vetovoimaisuuteen tulevaisuudessa.

Osana työhyvinvoinnin teemavuotta olette kukin saaneet kutsun Fiilismittariin (sähköpostitse 6.8.2019), jossa lukuvuoden aikana saatte kertoa mielipiteenne työhyvinvointiin liittyvistä teemoista. Mielipiteenne ovat tärkeitä, jotta voimme muodostaa yhteisen kuvan opetusalan työhyvinvoinnista. OAJ:n työhyvinvointihaasteessa puolestaan nostetaan esiin työnantajia, jotka sitoutuvat entistä paremmin huolehtimaan työhyvinvoinnista yhdessä henkilöstönsä kanssa. Otetaan omat työnantajamme mukaan keskusteluun työhyvinvoinnista ja vinkataan heitä työhyvinvointihaasteesta. OAJ:n sivuilla on haasteeseen liittyvää lisätietoa ja sähköpostimalli käyttöönne.  Myös OAJ Pirkanmaa tulee huomioimaan työhyvinvoinnin lukuvuoden aikana internetsivuillaan julkaisemalla kirjoituksia ja vinkkejä työhyvinvoinnin edistämiseksi.

Osallistutaan, vaikutetaan ja tehdään yhdessä työoloista paremmat!

                                    Työhyvinvointiterveisin,

                                          Jussi Savolainen, alueasiamies

                                           

Avainsanat: työhyvinvointi, oaj, oaj pirkanmaa, opetusala, työolot, riittävän hyvä

OAJ Pirkanmaan alueasiamiehen syystervehdys

Torstai 19.9.2019 - OAJ Pirkanmaan alueasiamies Jussi Savolainen

Mukavaa syyslukukautta!

Kesä on alkanut taittua ja syksy saapua. Lomat ja vapaajaksot ovat vaihtuneet arkiseen aherrukseen niin meillä opetusalan työntekijöillä kuin opiskelijoillakin. Syksyyn liittyy aina mielestäni jotenkin lämminhenkisyyttä. Tapaamme tuttuja opiskelijoita ja kollegoita jälleen kesän jälkeen. Vaihdamme kuulumisia ja jatkamme yhteistyötä siitä, mihin kesän korvalla jäimme.

Jokaisella koulutusasteella on myös suuri joukko uusia oppilaita ja opiskelijoita aloittanut oman opiskelu-urakkansa. Työyhteisöt ovat saattaneet täydentyä tuoreilla opettajan uraansa aloittavilla kollegoilla. Muutoksen tuulet puhaltavat monin paikoin. Uutta suunnitellaan ja käynnistellään sekä toimintaa kehitetään ja kokeillaan. Suurten mullistusten aallokot ovat alkaneet osin jo tyyntyä, mutta elämme opetusalalla eräänlaisessa jatkuvassa muutoksessa. Omaa rooliaan näissä muutoksissa tulevat vielä näyttelemään työmarkkinasopimusneuvottelut sekä maamme hallituksen koulutuspoliittisen tahtotilan konkretisoituminen käytännön koulutyöhön.

Omassa päätyössäni Tampereen ammattikorkeakoulun sairaanhoitajakoulutuksen lehtorina syyslukukauden alkaminen on tarkoittanut uusien opiskelijoiden opintojen alkamista, opintojaksojen käyntiin pyörähtämistä ja hanketyöskentelyn jatkumista. Koulumme on osa uutta Tampereen korkeakouluyhteisöä, ja asiaan kuuluvasti yhdistymiseen liittyy monia muutoksia ja uusia toimintatapoja.

Alkava lukuvuosi on myös itselleni muutosten aikaa. Olen aloittanut OAJ Pirkanmaan alueasiamiehenä elokuun alusta ja suurella mielenkiinnolla alkanut perehtyä alueellamme sijaitsevien oppilaitosten arkeen, käytäntöihin ja toimintaan sekä tutustumaan lukuisiin OAJ aktiiveihin alueellamme. OAJ Pirkanmaa on yksi seitsemästätoista alueyhdistyksestä. Sen jäsenyhdistyksiä on yhteensä kaksikymmentä eri kouluasteilta varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen. Toimimme n. 8500 eri kouluasteen opettajan alueellisena edunvalvojana. Toivon, että osallistutte aktiivisesti jäsentoimintaan alueellamme. Siten alueyhdistyksemmekin voi parhaiten antaa tukeamme juuri sinulle. Haluan tässä yhteydessä kiittää edeltäjääni Arto Kauppista kuluneista vuosista ja kaikesta tehdystä työstä, jonka luomalle perustalle on hyvä lähteä rakentamaan omaa työskentelyäni uudessa tehtävässäni.

Alueasiamiehenä työskentelen kolmen päätehtävän parissa. Ne muodostuvat sopimusedunvalvonnasta, koulutuspoliittisesta vaikuttamisesta sekä OAJ:n edustajana toimimisesta. Edustan OAJ:ta Pirkanmaan alueella ja toimin yhteistyössä alueyhdistyksemme puheenjohtajan kanssa kaikkien jäsenryhmiemme ja koko jäsenistömme edunvalvonnan parissa. Vastuualueelleni kuuluu kokonaisnäkemys edunvalvonnasta. Yksityiskohtaiset sopimustulkinnat ja paikalliset palkkausasiat hoituvat jatkossakin omien pääluottamusmiesten kautta. Alueasiamiehen tehtävässä toimin osa-aikaisesti ja sitä varten työajastani on varattuna noin päivä viikossa.  Alueasiamiehenä olen erityisen innoissani OAJ:n Työhyvinvoinnin lukuvuodesta. Olen taustaltani sairaanhoitaja ja työskennellyt mielenterveyden, psyykkisen hyvinvoinnin sekä työhyvinvoinnin parissa koko opettajaurani ajan. Uskon hyvinvoinnin lähtevän meistä jokaisesta ja rakentuvan yhteistyössä muiden kanssa. Työhyvinvointi on meidän jokaisen yhteinen asia. Tehdään tästä vuodesta yhdessä niin hyvä kuin mahdollista!

Yhteistyöterveisin:

Jussi Savolainen

alueasiamies@oajpirkanmaa.fi

p. 045 250 0135

Avainsanat: oaj pirkanmaa, alueasiamies, työhyvinvointi, opettaja, lehti