Kohti laadukkaampaa varhaiskasvatusta 2020-luvulla

Perjantai 22.3.2019 - OAJ Pirkanmaan LTO-jaoksen puheenjohtaja Eija Kamppuri ja alueasiamies Arto Kauppinen

Varhaislapsuus on lapsen oppimisen taitojen kannalta kaikkein tärkeintä aikaa. Pohjoismaista Suomessa on kuitenkin vähiten lapsia varhaiskasvatuksen piirissä. Osallistumisasteen nosto edellyttää laadun varmistamista, mikä syntyy vain koulutuksen ja osaamisen myötä. Varhaiskasvatus tuleekin säätää sivistykselliseksi perusoikeudeksi. Kaikilla alle kouluikäisillä lapsilla tulee olla yhtäläinen oikeus osallistua säännöllisesti ja päivittäin varhaiskasvatuksen opettajan johdolla tapahtuvaan kokoaikaiseen pedagogiseen varhaiskasvatukseen. Tämä voidaan toteuttaa esiopetuksen tavoin osapäiväisesti maksuttomana.

 

Varhaiskasvatus siirtyi osaksi koulutusjärjestelmää vuonna 2013. Siitä huolimatta edelleen esitetään näkemyksiä, että varhaiskasvatus olisi sosiaalihuoltoa ja siten tarkoitettu vain joillekin lapsille. Varhaiskasvatuksen nostaminen myös käytännön tekemisen tasolla todelliseksi osaksi koulutusjärjestelmää vaatii määrätietoista asenteiden korjaamista. Subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus tulee palauttaa jokaiselle lapselle. Turvallinen oppimisympäristö antaa opettajalle aikaa ohjata ja opettaa. Päiväkodin johtaja lähijohtajana tarvitsee aikaa kohdata alaisuudessaan olevat työntekijät ja ohjata päiväkodin pedagogista toimintaa. Huolta aiheuttaa päiväkotien yksikkökokojen kasvu. Tällöin johtaja ei edes tunne kaikkia alaisiaan.

 

OAJ Pirkanmaa on huolestuneena seurannut, miten enenevästi varhaiskasvatuksen opettajille siirretään heille kuulumattomia tehtäviä. Lisäksi liian usein toimitaan siten, että henkilökunnan poissaolotilanteissa siirretään joko lapsia tai henkilökuntaa toisiin ryhmiin tai päiväkoteihin. Tällöin ei voida toteuttaa lapsille suunniteltua pedagogista toimintaa. Varhaiskasvatuslaki määrittelee varhaiskasvatuksen yhdeksi tavoitteeksi lasta kunnioittavan toimintatavan turvaamisen ja pysyvien vuorovaikutussuhteiden turvaamisen lasten ja varhaiskasvatushenkilöstön välillä. Opettajaa tarvitaan kasvattamaan, opettamaan ja olemaan läsnä lapsille arjen erilaisissa tilanteissa. On resurssien tuhlausta, että opettaja ei tee opettajan tehtävää omassa ryhmässään.

 

Uusi Varhaiskasvatuslaki antaa jo hyvää suuntaa varhaiskasvatukselle. Muutamia täsmennyksiä tarvitaan, kuten määritelmä kasvun ja oppimisen tuesta sekä pedagogisesta varhaiskasvatuksesta. Erityisen tärkeää on määritellä lapsiryhmät pysyviksi ja sellaisiksi, ettei tilapäinen poikkeaminen ole mahdollista. Ryhmien paisuminen on saatava kuriin. Näiden korjausten avulla varhaiskasvatus tukee enemmän lasta ja lapsen oppimista.

 

Lain tarkentamisen lisäksi varhaiskasvatukseen tarvitaan nykyistä huomattavasti enemmän valtionosuutta. OAJ:n laskelmien mukaan kunnat saivat varhaiskasvatuksen järjestämiseen valtionosuutta tänä vuonna 304 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2011. Tämä tulee korjata, sillä varhaiskasvatus on laadukasta vain silloin, kun toiminnan resurssit ovat kunnossa. Torstaina 21.3. vietetään kolmattakymmenettä kertaa valtakunnallista Varhaiskasvatuspäivää. Tänä vuonna päivää vietetään teemalla Varhaiskasvatuksen opettajan työ tulevaisuudessa. Huhtikuussa valittavilla kansanedustajilla onkin vastuu nostaa varhaiskasvatus sille kuuluvaan arvoon 2020-luvulla koulutuksen kentässä.

Koulutuksen kohtalo ratkaistaan kunnanvaltuustoissa

Perjantai 14.4.2017 - Arto Kauppinen, alueasiamies

Yli 150 vuotta kestänyt kausi  Suomen kunnissa on päättymässä, kun sosiaali- ja terveysasiat siirtyvät 2019 alkaen maakuntien vastuulle. Varhaiskasvatuksen ja opetuksen kysymykset korostuvat 2020-luvun kunnissa.

Laadukas varhaiskasvatus on kivijalka oppimiselle. Pirkanmaan kunnista noin puolet  on kasvattanut päiväkotiryhmien  suhdelukua  (kasvattaja/lapsi) 1/7:stä 1/8:aan.  Päätösten seurauksena levottomuus lapsiryhmissä kasvaa. Toteutumatta uhkaa jäädä myös varhaiskasvatussuunnitelmien  edellyttämä lapsen yksilöllinen kohtaaminen ja laadukas pedagogiikka. Erityisesti niiden lasten tulevaisuus vaarantuu, jotka tarvitsevat eniten kodin ulkopuolista tukea kasvulleen. Euro varhaiskasvatukseen tuo rahan seitsenkertaisena takaisin yhteiskunnalle – ei mielipide vaan tutkittu tosiasia.

Perusopetus onnistuu vain riittävän pienellä ryhmäkoolla. Suurista ryhmistä kärsivät tutkimusten mukaan erityisesti  pojat sekä matalan sosioekonomisen aseman perheistä tulevat lapset. Kehityssuunta on Pirkanmaalla huolestuttava, esimerkiksi Tampereen kaupunkiseudun 8 kunnasta seitsemässä keskimääräiset  ryhmäkoot ovat v.2014-2016 kasvaneet.  Ryhmiin on sijoitettu suuri määrä tehostetun ja erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia ilman, että se näkyisi lisätukena ryhmässä.  Opettajat kamppailevat jaksamisen rajoilla. Yli puolet heistä koki työmäärän lisääntyneen yli sietokyvyn – luku oli kuntatyöntekijöiden suurin (uusin kuntakymppi)  Peruskoulun uuden opetussuunnitelman tavoitteet  oppijalähtöisistä oppimistavoista vaarantuvat. Oppimistulokset heikkenevät, mikä näkyi  viimeisimmissä Pisa-tuloksissa erityisesti Länsi-Suomessa, siis myös Pirkanmaalla.

Lukioissa viimeisen kymmenen vuoden aikana kurssitarjonta on vähentynyt, mikä heikentää opiskelijoiden jatko-opintovalmiuksia. Esimerkiksi Tampereen kaupungin keskikokoisessa lukiossa vieraista kielistä on kadonnut viime vuosina 20 kurssia. Se on yhden opettajan vuotuinen työmäärä. Opetusryhmien koot ovat paisuneet.  Yli 40 opiskelijan opetusryhmiä on esimerkiksi Tampereella, Pirkkalassa ja Kangasalla. Näistä syistä – peruskoulussa sama tilanne -  aineenopettajien työttömyys on noussut Suomessa yli 14%:iin. Lukion uusi opetussuunnitelma korostaa opiskelijalähtöisiä oppimismenetelmiä, mikä ei jättiryhmissä onnistu. Ylioppilaskirjoitusten digitalisoituminen edellyttää opettajilta runsaasti uusia tietoja ja taitoja, joihin harvoissa kunnissa vastataan riittävällä täydennyskoulutuksella. Uhkana on lukio-opiskelijoiden välillä kasvava epätasa-arvo.

Ammatillinen koulutus on kokemassa historiallisen suurta resurssien heikennystä. Reformissa vannotaan työssä oppimisen nimeen. Samalla unohdetaan, että 16-17-vuotias nuori tarvitsee ammatin oppimisen perustaksi turvallisen ja ammattitaitoisen opettajan johdolla riittävän määrän lähiopetusta. Tämä on myös työnantajien etu: he saavat taitavampia opiskelijoita, jotka ovat tottuneet jo koulussa säännönmukaiseen työskentelyyn viitenä päivänä viikossa ilman työmoraalia rapauttavia etäpäiviä.

Asiantunteva  ja vastuullinen kuntapäättäjä näkee lapset ja nuoret itseisarvona ja myös investointina tulevaisuuteen. Lapset eivät voi olla enää leikkauspolitiikan ensimmäinen kohde. 

#Koulutuslupauksesta tulikin koulutuspetos

Tiistai 2.6.2015 - Matti Helimo

Keskusta, Perussuomalaiset ja Kokoomus pettivät härskisti lupauksensa, että koulutuksesta ei enää tulevalla vaalikaudella leikata. Ennen vaaleja Sipilä, Soini ja Stubb poseerasivat #koulutuslupaustensa kanssa. Opetus-, kasvatus- ja tutkimusalan ammattilaiset eivät tienneet itkeäkö vai nauraa, kun Sanni Grahn-Laasosen 4 viikkoa sitten pitämä vappupuhe: "Tehdään arvovalinta: ei leikata enää koulutuksesta. Paras investointi tulevaisuuteen on panostus lapsiin, nuoriin ja osaamiseen" linkitettiin uutiseen, jossa tuore opetusministeri puolusti hallituksen yli puolen miljardin koulutusleikkauksia. "Tarvitaan laadukasta varhaiskasvatusta ja laadukasta perusopetusta. Pieni Suomi ei saa jäädä koulutuksen kehittymisessä muista jälkeen", Grahn-Laasonen julisti äänestäjille.

Suurin osa säästöistä keskittyy 2. asteelle. Reikää porataan myös kivijalkaan, joka osaltaan rakentaa kilpailukykyä: hallitus leikkaa varhaiskasvatuksesta sekä perusopetuksesta. Ryhmäkokoja kasvattaessaan on selvää, että hallitus ei yksinkertaisesti ymmärrä, mitä on päättämässä. Sopivankokoiset opetusryhmät ovat tutkitusti aivan keskeinen ennaltaehkäisevä toimi, jotta ongelmia syntyy vähemmän. Hallitus murentaa leikkauksillaan loputkin koulutuksellisesta tasa-arvosta. On olemassa Nobel-tason näyttöä siitä, että satsaus varhaiskasvatukseen ja peruskoulun alaluokille tuottaa parhaiten euron takaisin yhteiskunnalle, jopa seitsenkertaisesti.

Hyvää hallituksen esityksessä on, että ammattiin valmistuva voi jatkossakin hakea korkeakouluun kuin myös digitaalisen ja muun oppimisympäristön sekä opettajankoulutuksen kehittäminen. Lisäksi taiteen perusopetuksen vahvistamisesta on syytä olla hyvillään. Hallitusohjelmassa luvataan kiinnittää huomiota opettajan työolosuhteisiin ja ennen kaikkea parempia mahdollisuuksia keskittyä perustehtäviinsä. Ryhmäkokojen kasvattaminen on kuitenkin täydellisessä ristiriidassa tuon tavoitteen kanssa.

Keskusta jätti 2kk ennen kevään eduskuntavaaleja välikysymyksen koulutuksen tulevaisuudesta. Siihen yhtyi myös mm. Perussuomalaiset. Välikysymyksen mukaan tuolloinen hallitus oli murentamassa koulutuksen tasa-arvoisuutta ja Suomen kilpailukykyä. ”500 miljoona on kolme kertaa vähemmän, kuin edellisen hallituksen leikkaukset”, puolusteli Keskustan koulutusasiantuntija Tuomo Puumala hallituksen koulutusleikkauksia. Huokaus.

Aiemmin Suomi oli koulutuksen mallimaa, jota muut maat käyttivät parhaana esimerkkinä hyvästä koulutusjärjestelmästä. Meillä on tutkitusti maailman parhaat ja kustannustehokkaimmat opettajat, mutta jatkuvat leikkaukset läpi koulutussektorin asettavat heidät mahdottoman tehtävän eteen vaikuttaen laatuun. Tällä on kauaskantoisia vaikutuksia.

Opettajamme ovat koulutyön kesäkeskeytyksen jälkeen elokuussa taas suuremman haasteen edessä kuin koskaan aiemmin, niin myös Pirkanmaalla. Orivedellä opettajien koulutyö aloitetaan kahtena seuraavana syksynä 4 päivän lomautuksella perjantaista maanantaihin. Tampere on linjannut, että uuden opettajan ei ole tarpeen tutustua mm. oppilastietoihin ja työpaikkaan ennen kuin 1. suunnittelupäivänä 10.8. Kangasalla on perusopetuksessa 23 opettajaa vähemmän kuin nyt keväällä ja kunta säästää näin 22 000e. Kyllä, luit oikein.

Nykytilanteessa tulevana lukuvuonna opettajilla pitäisi todellakin olla mahdollista keskityttyä vain perustehtävien tekemiseen.