Kuntavaalit 2017 - koulutuksen kohtalon vaalit

Torstai 25.8.2016 - Arto Kauppinen, alueasiamies

Olin seuraamassa heinäkuussa Suomi Areenalla paneelikeskustelua ”Kaiken takana on opettaja”. Panelistit nostivat esille omia tärkeimpiä opettajiaan.  Muistikuvat olivat hyvin eläviä, vaikka aikaa oli kulunut vuosikymmeniä.  Jälleen palautui mieleen, kuinka suuri merkitys omalla opettajalla voi ollakaan.  Tämä oli mieluisaa kuultavaa kuuntelijajoukolle,  joista valtaosa taisi olla opettajia. Toinen paneelin vetäjistä,  järjestömme puheenjohtaja Olli Luukkainen, nosti tilaisuudessa esille  keskustelun teemaan liittyen  OAJ:n keväällä teettämän kyselytutkimuksen opettajien ammattikuvasta ja arvostuksesta.

Vastaajina oli noin 2000 suomalaista  ja 1450 opettajaa vertailuryhmänä.  Huolestuttavaa  oli, että molemmissa ryhmissä opettajantyön arvostuksen nähtiin vähentyneen viimeisen kymmenen vuoden aikana. Toisaalta vastaajat luottavat edelleen opettajien osaamiseen ja vastuullisuuteen.  Suomen nouseminen oppimisvertailujen kärkimaaksi nähtiin suurelta osin taitavien opettajien ansioksi. Ja kun eri ammatteja laitettiin arvojärjestykseen, niin opettajat olivat lähes podiumilla – edellään vain lääkärit, poliisit ja sairaanhoitajat.

Mikä sitten vie pohjaa opettajien työltä ja koulutuksen laadusta?  Vastaajat nostivat syyksi koulutukseen kohdistuneet leikkaukset viime vuosina. Tämä viesti on äärimmäisen ajankohtainen juuri nyt.  Huhtikuussa 2017 kuntavaaleissa valitaan valtuustot, joiden tärkein tehtävä on huolehtia kasvatuksen ja koulutuksen tulevaisuudesta.  Taustalla on tietysti vuoden 2019  SOTE-uudistus, joka vie sosiaali- ja terveydenhuollon maakunnalliselle tasolle päätettäväksi.

Uusiin valtuustoihin tarvitaan luonnollisesti asiantuntemusta liittyen tärkeimpiin päätettäviin asioihin.  Siksi on tärkeää, että kevään vaaleihin saadaan runsaasti opettajataustaisia ehdokkaita. Ehdokasasettelu on nyt käynnistymässä.  OAJ:n paikallisyhdistykset ja OAJ Pirkanmaa antavat opettajaehdokkaille kaiken mahdollisen taustatuen. Rohkeasti mukaan ehdokkaaksi ja vaikuttamaan!

Näin voidaan vaikuttaa siihen, ettei kunnissa ainakaan päättäjien tietämättömyyden vuoksi sorruta koulutuksessa kohtalokkaisiin hätäratkaisuihin.  Ajankohtaisena esimerkkinä tästä on monessa Pirkanmaan kunnassa  ylisuuriksi paisuvat ryhmät päiväkodeissa ja kouluissa. Uusien opetussuunnitelmien kirjaukset  yksilöllisestä oppimisesta jäävät silloin vain paperille. Tunnettu tosiasiahan on, että vain riittävän pienissä opetusryhmissä voidaan taata yksilöllinen oppiminen.

Pirkanmaan yleissivistävät opettajat antoivat näkemyksensä työajan pidennykselle

Sunnuntai 10.4.2016 - Arto Kauppinen, OAJ Pirkanmaa alueasiamies

Loppukevään aikana tehdään merkittäviä päätöksiä opettajiakin koskien. Työmarkkinajärjestöt - myös oma OAJ:mme - neuvottelevat parhaillaan ns. kilpailukykypaketin soveltamisesta eri aloilla.  Meitä opettajia kiinnostaa etenkin se, kuinka sovittu 24 työtunnin lisäys tulee osaksi työaikaamme. OAJ Pirkanmaa halusi selvittää tätä kysymystä yleissivistävien opettajien osalta laajalla sähköisellä kyselyllä. Vastaajien määrä nousi korkeaksi, peräti 1427 jäsentä halusi kertoa näkemyksensä. Eniten vastaajia oli peruskoulusta, noin 70% kaikista. Loput vastaajat tulivat lähinnä lukioista. Muutamia vastaajia saatiin vielä esiopetuksesta ja yleissivistävästä aikuisopetuksesta.

Voidaan todeta, että kyselyn tulokset tässä laajuudessa heijastavat hyvinkin tarkkaan koko yleissivistävän opettajakunnan näkemyksiä Pirkanmaalla. Korkeasti koulutetut opetusalan ammattilaisemme osallistuivat luontevasti päätöksentekoon jo sen valmisteluvaiheessa. Parhaimmillaan tämän tyyppinen osallistaminen lisää luottamusta edustajien ja edustettavien välillä.  Samalla neuvottelijamme saavat työaikaratkaisuun arvokasta tietoa kentän tuntemuksista. Nykyaikainen tekniikka mahdollistaa tämän erinomaisesti.

Kyselyssä oli kolme valmista vaihtoehtoa, joihin lisätyöaika kohdistettaisiin. Ylivoimaisesti suosituimmaksi nousi käyttää lisätyöaika korvamerkitysti opettajan ja oppilaan/opiskelijan kohtaamiseen (Kyllä 70 %, ei 30 %). Toiseksi eniten sai kannatusta sijoittaa lisätyöaika YT-aikaan pitkin lukuvuotta (K 52 %, E 48 %). Selvästi eniten Pirkanmaan yleissivistävät opettajat vastustivat vaihtoehtoa, jossa lisätyö käytettäisiin kokonaisiin lukuvuoden suunnittelupäiviin elokuussa (K 37 %, E 63 %). Johtopäätös kyselystä tältä osin on selvä: yleissivistävät opettajat haluavat lisätyön sijoitettavan nykyisten työpäivien yhteyteen, eivätkä hyväksy lisätyöpäiviä - eikä kesäkeskeytyksen lyhentämistä.

Kävin läpi myös jäsentemme antamat vapaat vastaukset. Niissä esitetyt kommentit antoivat lisävalaistusta vaihtoehtovastauksille. Monet opettajat kokivat, että he tekevät paljon enemmän yksilöllistä oppilaan kohtaamiseen liittyvää työtä (esimerkiksi vanhempainvartit) kuin siitä maksetaan. Myös YT-aika venyi monen vastaajan mielestä huomattavasti suuremmaksi kuin mistä heille maksetaan. 

Muutoin vapaat vastaukset tiivistyvät käsitteeseen ”räätälöity ratkaisu”. Haluttiin, että lisäaika voitaisiin käyttää jopa koulujen tasolla yksilöllisesti järkeväksi katsottuun työhön. Paljon sai kannatusta sekin, että opettaja voisi lisäajan sisällä kehittää osaamistaan yksilöllisesti (esimerkiksi oman oppiaineen hallinnan suhteen, digitalisaatio). Muita vähemmän mainittuja ehdotuksia olivat: työlään asiakirjatyön resurssointi (esimerkiksi erityisopettajilla HOJKS), työaikapankin rakentaminen (opettajat keräävät lukuvuoden mittaan vaaditun lisätyön yksilöllisesti), jakotunteihin, tukiopetukseen, uudistuneiden ja uudistuvien ylioppilaskokeiden aiheuttamaan lisätyöhön ja ryhmänohjaukseen

Perusopetuksen säästöt romuttavat tasa-arvon

Lauantai 26.3.2016 klo 12.00 - Matti Helimo, OAJ Pirkanmaa puheenjohtaja

Suomalainen koulutus on tunnustettu korkeatasoiseksi. Viime vuosina oppimistulokset ovat kuitenkin heikentyneet. Keväällä 2015 julkaistiinkin ”Tulevaisuuden peruskoulu – Uuteen nousuun!” –hankkeen loppuraportti. Laatijoina olivat 45 asiantuntijaa opetusministerin johdolla. Raportissa todettiin koulutuksella olevan vahva vaikutus kansantalouden kasvuun. ”Korkealaatuisen opetuksen mahdollistava perusopetuksen resursointi on taattava tulevaisuudessa. Ryhmäkokojen pienentämistä tulee jatkaa riittävällä resursoinnilla, ettei opetusryhmien koko pääse kasvamaan nykyisestä.”

Raportti tuo esiin opetusryhmien koon vaikutuksen oppimistuloksiin. Eniten sopivan kokoisesta ryhmästä hyötyvät heikoimmassa asemassa olevat oppilaat. Tulokset olivat käytettävissä hallitusohjelmatyössä viime keväänä. Hallitus kuitenkin päätti, osana massiivisia koulutussäästöjä, leikata myös perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen tarkoitetut erityismäärärahat.

Perusopetuksen uudessa tuntijaossa oppilaiden vähimmäistuntimäärä ei 222:sta noussut, vaikka siitä paljon puhetta pidettiinkin. Paikalliset tunti- ja ryhmäkokopäätökset ovat opetuksen järjestäjien eli kuntien käsissä. Yhden vuosiviikkotunnin vähennys tuntijaosta tarkoittaa käytännössä perusopetuksen leikkaamista kahdella kouluviikolla. On syytä olla huolissaan perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen laadun ylläpitämisestä, kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät itsehallintoalueille. Kunnilla ei ole juurikaan muuta kohdetta säästää kuin kasvatus ja opetus. Koulutus nähdään usein vain kulueränä, eikä investointina tulevaisuuteen.

Tasa-arvo ei enää nykyään toteudu. Kuntien välillä lasten opetusmäärissä voi olla kokonaisen lukukauden ero ja ryhmäkoko toisen koulun luokassa kaksinkertainen. Erityisopetusta ei ole tarjolla tai sitä ei anna kelpoinen opettaja. Jakotunteja, joissa opetusryhmä on jaettu kahtia, on vähennetty. Tämä eriarvoisuus on opiskelijalla myöhemmin perintönä 2. asteen koulutuksessa.

Tampereen perusopetuksen säästöt ensi lukuvuodelle ovat herättäneet pelkoa ja hämmennystä. Syksyllä siirrytään uuteen opetussuunnitelmaan, jossa painotetaan yksilöllisyyttä, ilmiöpohjaista oppimista, monipuolisia opetusmenetelmiä sekä oppimisympäristöjä ja oppiainerajat ylittävää opetusta. Tampereella perusopetuksen oppilasmäärän arvioidaan kasvavan ensi vuonna n. 600 oppilaalla ja ryhmäkokorahojen miljoonaleikkausten seurauksena opettajia palkataan useita kymmeniä vähemmän. Syntyy jättiluokkia, jonne sijoitetaan myös erityistä tukea tarvitsevia oppilaita. Monen lapsen luokka yhdistetään toiseen ja oppilasmäärä kaksinkertaistuu.

Päättäjien olisi hyvä jalkautua kouluille katsomaan tilannetta ja kuunnella viestejä kouluilta ennen kuin jäljellä olevat resurssit jaetaan. Perusopetuksen laadun heikkenemisen estämiseksi tulisi laatia lisäbudjetti. Tarvitaan kykyä nähdä vaalikautta pidemmälle ja aidosti miettiä, tuoko koulutuksesta ja osaamisesta leikkaaminen Suomelle pitkällä aikajänteellä kilpailukykyä.

Valtio sijoittaa Talvivaaraan taas kerran kevään aikana ryhmäkokorahojen verran. Kyse on loppujen lopuksi arvovalinnasta.

EK:n ja hallituksen kannettava vastuunsa työmarkkinoilla

Keskiviikko 2.12.2015 - Matti Helimo, OAJ Pirkanmaa pj.

EK:n rooli viimeaikaisissa työmarkkinatapahtumissa on jäänyt liian vähälle huomiolle. Vuosikymmeniä työmarkkinajärjestelmämme on perustunut kolmikantaan ja yhdessä sopimiseen. Työnantaja- ja työntekijäjärjestöt ovat valtion kanssa yhdessä luoneet pohjan vaurastumisellemme. Sopimuspohjainen työmarkkinapolitiikka on luonut pitkäaikaista ennustettavuutta.

 

2000-luvulla työnantajaliiton linja on muuttunut. On haluttu irti keskitetystä ratkaisuista liittotasolle ja edelleen yrityksiin. Keväällä hallitus muutti vakiintunutta toimintamallia. Suomen valtiontalouden tila ja kova velkaantumisvauhti sai hallituksen hakemaan 15% kilpailuhyppyä. Se koostuisi paikallisen sopimisen lisäämisestä, maltillisista palkkaratkaisuista ja 5% yksikkökustannusten alentamisesta.

 

Hallituksen esitys yhteiskuntasopimukseksi sisälsi lähes yksinomaan työnantajien tavoitteita. EK sai tikkarin lähes vastikkeetta ja oli näin hallituksen päätöksellä vapautettu joustovelvoitteesta. Aiemmin työmarkkinoilla oli totuttu, että neuvottelupöydässä oli molempien osapuolien tavoitteita, joista sopimus oli kompromissi. Hallitus ilmoitti neuvottelujen tavoitteet ja aikarajat, jotka työmarkkinoita vähänkään tuntevat tiesivät epärealistisiksi. Alkoi ”tiedotussota”, jossa voimakkaasti luotiin mielikuvaa jäykästä ay-liikkeestä, joka on kehityksen jarruna eikä ymmärrä valtiontalouden tilaa. Palkansaajajärjestöjä demonisoitaessa unohdettiin niiden positiiviset saavutukset sekä kolmen työntekijäkeskusjärjestömme yli kaksi miljoonaa jäsentä.

 

Liian vähälle huomiolle mediassa jäi EK:n julkistama sääntömuutos, jonka mukaan se ei ole enää huhtikuun 2016 jälkeen tekemässä keskitettyjä palkkaratkaisuja. Samalla järjestö paalutti yhteiskuntasopimustavoitteensa. AKT ilmoitti siirtyvänsä EK:n linjoille ja keskittyvänsä v. 2017 liittokierrokselle. Samalla AKT odotetusti toisti, että se ei ole mukana yhteiskuntasopimuksessa, joka on epätasapainoinen ja sisältää yksinomaan työnantajapuolen tavoitteita.

 

Postin ratkenneessa työehtokiistassa EK:n jäsenjärjestö PALTA ajoi äkkirysäyksellä, sinällään välttämättömiä, rakenteellisia muutoksia. Se olisi tarkoittanut 30% heikennyksiä työehtoihin. EK ei vaatinut jäsenliittoaan noudattamaan TyKa-sopimusta, jota PALTA itse oli osaltaan ollut tekemässä. Ulospäin näytti, että valtio-omisteinen yhtiö, jonka omistajaohjauksesta vastaa pääministeri, pyrki murtamaan laillista työtaistelua rikkureilla ja vuokratyövoimalla. Kyse oli siis paljon muustakin kuin vain Postin työehdoista.

 

Työmarkkinatilanne on tällä hetkellä poikkeuksellinen ja kimurantti. On väärin vetää mutkia suoriksi tai julistaa vain yhtä totuutta. Ei voi olla niin, että jatkossa eduskuntavaalien tulos ratkaisee työmarkkinakysymykset. Työntekijäjärjestöt ovat AKT:ta lukuun ottamatta halukkaita sopimaan ja jatkamaan neuvotteluja. Jos ja toivottavasti kun neuvottelutulos syntyy, arvioi kukin osapuoli sopimuksen sisältöä ja sen kattavuuden riittävyyttä. Jos pakkolait viedään eteenpäin, on ensi vuonna varmuudella luvassa todella myrskyisä työmarkkinasyksy. EK on arvioinut liittokierrosten ketteröittävän sopimista, nyt on käymässä kuitenkin täysin päinvastoin.

 

Yhteiskunnan etu vaatii viisautta hallitukselta, työnantaja- sekä työntekijäjärjestoiltä. Akavan Sture Fjäderin sanoin: Sopimisen tie on aina paras tie.

#Koulutuslupauksesta tulikin koulutuspetos

Tiistai 2.6.2015 - Matti Helimo

Keskusta, Perussuomalaiset ja Kokoomus pettivät härskisti lupauksensa, että koulutuksesta ei enää tulevalla vaalikaudella leikata. Ennen vaaleja Sipilä, Soini ja Stubb poseerasivat #koulutuslupaustensa kanssa. Opetus-, kasvatus- ja tutkimusalan ammattilaiset eivät tienneet itkeäkö vai nauraa, kun Sanni Grahn-Laasosen 4 viikkoa sitten pitämä vappupuhe: "Tehdään arvovalinta: ei leikata enää koulutuksesta. Paras investointi tulevaisuuteen on panostus lapsiin, nuoriin ja osaamiseen" linkitettiin uutiseen, jossa tuore opetusministeri puolusti hallituksen yli puolen miljardin koulutusleikkauksia. "Tarvitaan laadukasta varhaiskasvatusta ja laadukasta perusopetusta. Pieni Suomi ei saa jäädä koulutuksen kehittymisessä muista jälkeen", Grahn-Laasonen julisti äänestäjille.

Suurin osa säästöistä keskittyy 2. asteelle. Reikää porataan myös kivijalkaan, joka osaltaan rakentaa kilpailukykyä: hallitus leikkaa varhaiskasvatuksesta sekä perusopetuksesta. Ryhmäkokoja kasvattaessaan on selvää, että hallitus ei yksinkertaisesti ymmärrä, mitä on päättämässä. Sopivankokoiset opetusryhmät ovat tutkitusti aivan keskeinen ennaltaehkäisevä toimi, jotta ongelmia syntyy vähemmän. Hallitus murentaa leikkauksillaan loputkin koulutuksellisesta tasa-arvosta. On olemassa Nobel-tason näyttöä siitä, että satsaus varhaiskasvatukseen ja peruskoulun alaluokille tuottaa parhaiten euron takaisin yhteiskunnalle, jopa seitsenkertaisesti.

Hyvää hallituksen esityksessä on, että ammattiin valmistuva voi jatkossakin hakea korkeakouluun kuin myös digitaalisen ja muun oppimisympäristön sekä opettajankoulutuksen kehittäminen. Lisäksi taiteen perusopetuksen vahvistamisesta on syytä olla hyvillään. Hallitusohjelmassa luvataan kiinnittää huomiota opettajan työolosuhteisiin ja ennen kaikkea parempia mahdollisuuksia keskittyä perustehtäviinsä. Ryhmäkokojen kasvattaminen on kuitenkin täydellisessä ristiriidassa tuon tavoitteen kanssa.

Keskusta jätti 2kk ennen kevään eduskuntavaaleja välikysymyksen koulutuksen tulevaisuudesta. Siihen yhtyi myös mm. Perussuomalaiset. Välikysymyksen mukaan tuolloinen hallitus oli murentamassa koulutuksen tasa-arvoisuutta ja Suomen kilpailukykyä. ”500 miljoona on kolme kertaa vähemmän, kuin edellisen hallituksen leikkaukset”, puolusteli Keskustan koulutusasiantuntija Tuomo Puumala hallituksen koulutusleikkauksia. Huokaus.

Aiemmin Suomi oli koulutuksen mallimaa, jota muut maat käyttivät parhaana esimerkkinä hyvästä koulutusjärjestelmästä. Meillä on tutkitusti maailman parhaat ja kustannustehokkaimmat opettajat, mutta jatkuvat leikkaukset läpi koulutussektorin asettavat heidät mahdottoman tehtävän eteen vaikuttaen laatuun. Tällä on kauaskantoisia vaikutuksia.

Opettajamme ovat koulutyön kesäkeskeytyksen jälkeen elokuussa taas suuremman haasteen edessä kuin koskaan aiemmin, niin myös Pirkanmaalla. Orivedellä opettajien koulutyö aloitetaan kahtena seuraavana syksynä 4 päivän lomautuksella perjantaista maanantaihin. Tampere on linjannut, että uuden opettajan ei ole tarpeen tutustua mm. oppilastietoihin ja työpaikkaan ennen kuin 1. suunnittelupäivänä 10.8. Kangasalla on perusopetuksessa 23 opettajaa vähemmän kuin nyt keväällä ja kunta säästää näin 22 000e. Kyllä, luit oikein.

Nykytilanteessa tulevana lukuvuonna opettajilla pitäisi todellakin olla mahdollista keskityttyä vain perustehtävien tekemiseen.