Kohuotsikointia opettajien kustannuksella

Keskiviikko 30.5.2018 - Matti Helimo, OAJ Pirkanmaa pj.



Otsikoilla muokataan mielikuvia. ”Usein luokan ongelma on opettaja”, huusi Aamulehden koko aukeaman otsikko viime lauantaina. Ei voi kuin arvailla motiiveja hiekoittaa Suomen tulevaisuuden tekijöiden työtä ja heidän arvostustaan moisella valheellisella kohuotsikolla. Itse artikkelissa ei ollut mitään perusteita tai selitystä otsikon väitteelle. Nykymaailmassa yhä useampi ei syystä tai toisesta lue kuin otsikon ja saattaa sitten kritiikittä välittää vääriä väittämiä eteenpäin.

Varmasti kaikissa ammattiryhmissä on ns. mätiä omenia joukossa ja aina on varaa parantaa. Kuitenkin isossa kuvassa Suomessa on tutkitusti maailman parhaat opettajat, piste. He työskentelevät pyynteettömästi ja suurella sydämellä oppilaiden parhaaksi yhä suuremmissa opetusryhmissä koulutusleikkausten keskellä. Varmin tapa jyrkentää luisuamme maailman koulutuksen kärkipaikoilta on syyllistää opettajia, vähentää ammatin arvostusta, viedä johtajilta aika pedagogiseen johtamiseen, kaventaa profession autonomiaa ja olla panostamatta täydennys- sekä opettajankoulutukseen. Hälyytyskellojen pitäisi soida, kun vuosina 2013-17 Tampereen yliopiston luokanopettajan koulutusohjelman hakijamäärät ovat vähentyneet tuhannella 1740:een. Suunta on käännettävä, sillä Suomen koulutusihme on merkittävästi pohjautunut siihen, että ikäluokan parhaat ovat hakeutuneet opettajiksi. Täydellistä esimerkkiä, miten ei kannata toimia, ei tarvitse hakea Ruotsia kauempaa.

Lauantain artikkelin tekstiosa oli sinänsä ihan asiaa, vaikka sisälsikin enemmän tai vähemmän itsestäänselvyyksiä. Olen täysin samaa mieltä siitä, että opettajan vuorovaikutustaidot ja empatiakyky ovat äärimmäisen tärkeä osa opettajan ammattia. Esitin (AL 3.3.2016 ja 15.1.2017), että ns. kiky-ajasta olisi osoitettu opettajille aikaa juuri oppilaan kohtaamisiin. Tämä ei maksaisi työnantajalle mitään, mutta edistäisi oppilaan tuntemusta, vuorovaikutusta sekä kodin ja koulun yhteistyötä. Ehdotus ei käynyt Kuntatyönantajalle. Toivottavasti löydämme Pirkanmaalla paikallisesti sopien ratkaisuja, miten opetusalan ammattilaisten panos saadaan parhaiten kohdistettua tärkeimpään eli oppimisen edistämiseen ja kodin kasvatustehtävän tukemiseen. Räätälöity täydennyskoulutus opettajille olisi järjestettävissä vähin kustannuksin.

Artikkelissa tutkimuksen otanta oli kaksi opettajaa Pirkanmaalta ja lienee turhaa mainita, että yleisiä johtopäätöksiä on tuon pohjalta turha tehdä. Opettajat toivovat työrauhaa ja arvostusta. Toivottavasti molempia suodaan ja yhteistyössä koulutuksen järjestäjät, huoltajat ja koulu saa aikaan positiivista ilmapiiriä koko opetusalan ympärille.

Jostain syystä negatiiviset kirjoitukset opettajista ajoittuvat usein koulujen lomien alun läheisyyteen. On siis hyvä aika muistuttaa, että alun perin opettajalle maksettiin palkkaa 9kk:n ajalta ja kesä oli palkaton. Myöhemmin tuo ihan sama summa jaettiin tasan 12kk:lle. Toivottavasti tämä tieto helpottaa. Opettajat ovat kesäkeskeytyksensä todellakin ansainneet. Työ on raskasta, mutta palkitsevaa. Ei ole olemassa suurempaa etuoikeutta, kun opettaa tulevia sukupolvia.

kirjoittanut Matti Helimo, OAJ Pirkanmaa pj.

Pirkanmaan yleissivistävät opettajat antoivat näkemyksensä työajan pidennykselle

Sunnuntai 10.4.2016 - Arto Kauppinen, OAJ Pirkanmaa alueasiamies

Loppukevään aikana tehdään merkittäviä päätöksiä opettajiakin koskien. Työmarkkinajärjestöt - myös oma OAJ:mme - neuvottelevat parhaillaan ns. kilpailukykypaketin soveltamisesta eri aloilla.  Meitä opettajia kiinnostaa etenkin se, kuinka sovittu 24 työtunnin lisäys tulee osaksi työaikaamme. OAJ Pirkanmaa halusi selvittää tätä kysymystä yleissivistävien opettajien osalta laajalla sähköisellä kyselyllä. Vastaajien määrä nousi korkeaksi, peräti 1427 jäsentä halusi kertoa näkemyksensä. Eniten vastaajia oli peruskoulusta, noin 70% kaikista. Loput vastaajat tulivat lähinnä lukioista. Muutamia vastaajia saatiin vielä esiopetuksesta ja yleissivistävästä aikuisopetuksesta.

Voidaan todeta, että kyselyn tulokset tässä laajuudessa heijastavat hyvinkin tarkkaan koko yleissivistävän opettajakunnan näkemyksiä Pirkanmaalla. Korkeasti koulutetut opetusalan ammattilaisemme osallistuivat luontevasti päätöksentekoon jo sen valmisteluvaiheessa. Parhaimmillaan tämän tyyppinen osallistaminen lisää luottamusta edustajien ja edustettavien välillä.  Samalla neuvottelijamme saavat työaikaratkaisuun arvokasta tietoa kentän tuntemuksista. Nykyaikainen tekniikka mahdollistaa tämän erinomaisesti.

Kyselyssä oli kolme valmista vaihtoehtoa, joihin lisätyöaika kohdistettaisiin. Ylivoimaisesti suosituimmaksi nousi käyttää lisätyöaika korvamerkitysti opettajan ja oppilaan/opiskelijan kohtaamiseen (Kyllä 70 %, ei 30 %). Toiseksi eniten sai kannatusta sijoittaa lisätyöaika YT-aikaan pitkin lukuvuotta (K 52 %, E 48 %). Selvästi eniten Pirkanmaan yleissivistävät opettajat vastustivat vaihtoehtoa, jossa lisätyö käytettäisiin kokonaisiin lukuvuoden suunnittelupäiviin elokuussa (K 37 %, E 63 %). Johtopäätös kyselystä tältä osin on selvä: yleissivistävät opettajat haluavat lisätyön sijoitettavan nykyisten työpäivien yhteyteen, eivätkä hyväksy lisätyöpäiviä - eikä kesäkeskeytyksen lyhentämistä.

Kävin läpi myös jäsentemme antamat vapaat vastaukset. Niissä esitetyt kommentit antoivat lisävalaistusta vaihtoehtovastauksille. Monet opettajat kokivat, että he tekevät paljon enemmän yksilöllistä oppilaan kohtaamiseen liittyvää työtä (esimerkiksi vanhempainvartit) kuin siitä maksetaan. Myös YT-aika venyi monen vastaajan mielestä huomattavasti suuremmaksi kuin mistä heille maksetaan. 

Muutoin vapaat vastaukset tiivistyvät käsitteeseen ”räätälöity ratkaisu”. Haluttiin, että lisäaika voitaisiin käyttää jopa koulujen tasolla yksilöllisesti järkeväksi katsottuun työhön. Paljon sai kannatusta sekin, että opettaja voisi lisäajan sisällä kehittää osaamistaan yksilöllisesti (esimerkiksi oman oppiaineen hallinnan suhteen, digitalisaatio). Muita vähemmän mainittuja ehdotuksia olivat: työlään asiakirjatyön resurssointi (esimerkiksi erityisopettajilla HOJKS), työaikapankin rakentaminen (opettajat keräävät lukuvuoden mittaan vaaditun lisätyön yksilöllisesti), jakotunteihin, tukiopetukseen, uudistuneiden ja uudistuvien ylioppilaskokeiden aiheuttamaan lisätyöhön ja ryhmänohjaukseen