Kodin ja koulun välinen yhteistyö on tärkeää

Torstai 9.8.2018 - Matti Helimo, OAJ Pirkanmaa puheenjohtaja

Esi- ja perusopetuksen aloittaa näinä päivinä 605 000 lasta ja nuorta. Lukuvuoden aikana tutkintotavoitteisen koulutuksen piirissä on 1 280 000 opiskelijaa. Suomi pärjää tulevaisuudessa vain korkealla osaamisella ja laadukkaan koulutuksen merkitys on suurempi kuin koskaan ennen.

                      Opinpolun alkua toivottavasti vahvistetaan tulevalla hallituskaudella, jolloin esiopetus laajennettaneen koskemaan 5-vuotiaita. Tällä hetkellä 22% viisivuotiaista ei ole varhaiskasvatuksen piirissä. Tässä joukossa on paljon lapsia, jotka erityisesti siitä hyötyisivät. Koko ikäluokan saaminen esiopetukseen tasaisi lasten erilaisista taustoista johtuvia oppimiseroja ja olisi merkittävä askel maassamme syntyneen eriarvoistumiskehityksen katkaisemiseksi.

                      Varhaiskasvatus on tutkitusti vaikuttavin koulutusmuoto. Sijoittamalla euron, saa yhteiskunta seitsemän euroa takaisin – inhimillisestä hyvästä puhumattakaan. Kuitenkin vain laadukas varhaiskasvatus on vaikuttavaa. Koulutusleikkaukset ovat kasvattaneet ryhmiä ja heikentäneet laatua. Ei riitä, että tuki toimii paperilla, sen on toimittava käytännössä lapsen kehityksen tukena.

                      Perusopetuslain mukaan esiopetuksessa jokaisella lapsella on oikeus saada tarvitsemaansa tukea välittömästi. Onkin kriittistä, että yli 70% esiopetuksen opettajista kokee, että tämä oikeus ei toteudu. Syyt ovat liika byrokratia ja resurssien puute. Enemmän kuin joka viides vastaaja kertoi, että osa-aikaista erityisopetusta ei ole ollut lapsille tarjolla esiopetuksessa koskaan. Joka kolmas kertoi, ettei lapsiryhmien koossa ole otettu huomioon tuen tarpeessa olevia. Perusopetuksen opettajista ja rehtoreista 3% pitää tuen resursseja riittävinä. Erityisopetusta onkin lisättävä kaikille kouluasteille.

                      Kauniista koulutuspoliittisista puheista on päästävä konkreettisiin vahvistamistoimiin perusrahoitusta nostamalla. On hyvä pitää mielessä, että perusopetuksen rahoituksessa pelkästään pohjoismaiselle keskitasolle pääseminen edellyttäisi Suomelta miljardin lisäsatsausta.

                      Nyt koulutyön taas alkaessa voimme myös tehdä asioita paremmin ilman kustannuksia. Perusopetuksen aloittaa tällä viikolla vajaat 63 000 lasta. On yhtä monta mahdollisuutta luoda toimiva yhteistyösuhde kodin ja koulun välille. Yhteispelillä luodaan molemminpuolista arvostusta oppilaan parhaaksi. Osallistumalla ja olemalla kiinnostunut lapsen koulunkäynnistä luodaan lapselle kuva koulutuksen tärkeydestä. Aktiivinen osallistuminen vanhempainiltoihin ja arviointikeskusteluihin auttaa molemminpuolisen ymmärryksen syntymisessä. Ongelmat on hyvä pyrkiä ratkaisemaan asianosaisten kesken rakentavasti ja mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

                      Oppilaan oman vastuun ottamista tulee läpi opintien vahvistaa. Vaatimustason on oltava sopivan tiukka. Koulussa ja kotona on uskallettava vaatia työntekoa sekä sinnikkyyttä, jotta jokaisella lapsella on mahdollisuus saavuttaa oma potentiaalinsa.

                      Suurin ansio siitä, että Suomi on menestynyt koulutuksessa, pienemmillä rahallisilla panostuksilla kuin kilpailijamaat, kuuluu opettajillemme. Hyvää alkavaa lukuvuotta kaikille, annetaan opetusalan ammattilaisille heidän toivomansa työrauha ja arvostus. 

Avainsanat: oajpirkanmaa, perusopetus, lukuvuosi, koulut alkavat, erityisopetus, resurssit, yhteistyö

Koulutuksen kohtalo ratkaistaan kunnanvaltuustoissa

Perjantai 14.4.2017 - Arto Kauppinen, alueasiamies

Yli 150 vuotta kestänyt kausi  Suomen kunnissa on päättymässä, kun sosiaali- ja terveysasiat siirtyvät 2019 alkaen maakuntien vastuulle. Varhaiskasvatuksen ja opetuksen kysymykset korostuvat 2020-luvun kunnissa.

Laadukas varhaiskasvatus on kivijalka oppimiselle. Pirkanmaan kunnista noin puolet  on kasvattanut päiväkotiryhmien  suhdelukua  (kasvattaja/lapsi) 1/7:stä 1/8:aan.  Päätösten seurauksena levottomuus lapsiryhmissä kasvaa. Toteutumatta uhkaa jäädä myös varhaiskasvatussuunnitelmien  edellyttämä lapsen yksilöllinen kohtaaminen ja laadukas pedagogiikka. Erityisesti niiden lasten tulevaisuus vaarantuu, jotka tarvitsevat eniten kodin ulkopuolista tukea kasvulleen. Euro varhaiskasvatukseen tuo rahan seitsenkertaisena takaisin yhteiskunnalle – ei mielipide vaan tutkittu tosiasia.

Perusopetus onnistuu vain riittävän pienellä ryhmäkoolla. Suurista ryhmistä kärsivät tutkimusten mukaan erityisesti  pojat sekä matalan sosioekonomisen aseman perheistä tulevat lapset. Kehityssuunta on Pirkanmaalla huolestuttava, esimerkiksi Tampereen kaupunkiseudun 8 kunnasta seitsemässä keskimääräiset  ryhmäkoot ovat v.2014-2016 kasvaneet.  Ryhmiin on sijoitettu suuri määrä tehostetun ja erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia ilman, että se näkyisi lisätukena ryhmässä.  Opettajat kamppailevat jaksamisen rajoilla. Yli puolet heistä koki työmäärän lisääntyneen yli sietokyvyn – luku oli kuntatyöntekijöiden suurin (uusin kuntakymppi)  Peruskoulun uuden opetussuunnitelman tavoitteet  oppijalähtöisistä oppimistavoista vaarantuvat. Oppimistulokset heikkenevät, mikä näkyi  viimeisimmissä Pisa-tuloksissa erityisesti Länsi-Suomessa, siis myös Pirkanmaalla.

Lukioissa viimeisen kymmenen vuoden aikana kurssitarjonta on vähentynyt, mikä heikentää opiskelijoiden jatko-opintovalmiuksia. Esimerkiksi Tampereen kaupungin keskikokoisessa lukiossa vieraista kielistä on kadonnut viime vuosina 20 kurssia. Se on yhden opettajan vuotuinen työmäärä. Opetusryhmien koot ovat paisuneet.  Yli 40 opiskelijan opetusryhmiä on esimerkiksi Tampereella, Pirkkalassa ja Kangasalla. Näistä syistä – peruskoulussa sama tilanne -  aineenopettajien työttömyys on noussut Suomessa yli 14%:iin. Lukion uusi opetussuunnitelma korostaa opiskelijalähtöisiä oppimismenetelmiä, mikä ei jättiryhmissä onnistu. Ylioppilaskirjoitusten digitalisoituminen edellyttää opettajilta runsaasti uusia tietoja ja taitoja, joihin harvoissa kunnissa vastataan riittävällä täydennyskoulutuksella. Uhkana on lukio-opiskelijoiden välillä kasvava epätasa-arvo.

Ammatillinen koulutus on kokemassa historiallisen suurta resurssien heikennystä. Reformissa vannotaan työssä oppimisen nimeen. Samalla unohdetaan, että 16-17-vuotias nuori tarvitsee ammatin oppimisen perustaksi turvallisen ja ammattitaitoisen opettajan johdolla riittävän määrän lähiopetusta. Tämä on myös työnantajien etu: he saavat taitavampia opiskelijoita, jotka ovat tottuneet jo koulussa säännönmukaiseen työskentelyyn viitenä päivänä viikossa ilman työmoraalia rapauttavia etäpäiviä.

Asiantunteva  ja vastuullinen kuntapäättäjä näkee lapset ja nuoret itseisarvona ja myös investointina tulevaisuuteen. Lapset eivät voi olla enää leikkauspolitiikan ensimmäinen kohde. 

Avainsanat: koulutus, oaj, oaj pirkanmaa, ammatillinen koulutus, lukio, perusopetus, varhaiskasvatus

TAMPEREEN KONSERVATORIO TARVITSEE UUDEN SUUNNAN

Maanantai 30.5.2016 - Matti Helimo, OAJ Pirkanmaa pj. sekä Arto Kauppinen, OAJ Pirkanmaa, alueasiamies

Tampereen konservatorio on yli 80 vuotta tarjonnut korkeatasoista opetusta niin harrastajille kuin ammattilaisillekin. Nykyään Pyynikintorilla opiskelee yli 1000 musiikkileikkikoulun, musiikkiopiston ja ammatillisen toisen asteen oppilasta ja opiskelijaa. Pyhäjärven rannassa puolestaan opiskelevat vastaavien tasojen tanssinopiskelijat ja Hämeenpuistossa toisen asteen musiikkiteknologit.

Nyt konservatoriolta on kantautunut erikoisia ja ikäviä uutisia: Taiteen perusopetuksen musiikin oppilaiden lukukausia lyhennettiin yllättäen ja kesälaitumet kutsuivat jo 20.5.2016. Syksylläkin aloitetaan vasta syyskuun alkupäivinä. Oppilaitoksen pitäisi antaa taiteen perusopetusta laaja oppimäärä. Opettajien työehtosopimuksessakin sanotaan, että opetusta on vähintään 35 viikkoa ja ns. muuta työtä enintään 3 viikkoa. Tanssinopiskelu  vielä onnistuu, mutta musiikin opettajat ovat lomautettuina!  Osa siis jopa neljä viikkoa vuoden 2016 aikana!

Konservatorion toiminta herättää monia kysymyksiä: Toteutuvatko luvatut opetuksen määrät musiikkiopistossa? Miten käy valtionrahoituksen, joka ko. opetukseen tulee ”korvamerkittyinä” valtionosuustunteina. Periikö opetus- ja kulttuuriministeriö 4 viikon rahoituksen takaisin, jos oppilaitos vähentää opetusta 3 viikkoa ja lisäksi vielä yksi ns. muun työn viikko on lomautuksia? Jatkuuko tämä kierre nyt joka vuosi? Miksi vanhemmille ei kerrottu todellista syytä opetuksen vähenemiseen, vaan Wilma-viestissä kerrottiin vain opetuksettomista viikoista?

Tämän surullisen tilanteen  perussyy on ammatillisen 2. asteen koulutuksen rahoitusongelma. Oppilaitoksessa on ollut jo vuosia musiikkialan perustutkinto-opiskelijoita ylipaikoilla ja siihen on saatu ylimääräistä valtionapua. Ammatillisen koulutuksen tulevaisuuteen kuuluu rahoituksen merkittävä väheneminen muutoinkin, joten oli aivan odotettua, että avustusta ei enää tullutkaan. Vanhempien maksamilla musiikkiopiston lukukausimaksuilla toimintaa ei saada pyöritettyä, vaan taiteen perusopetuksen suurin rahoitus tulee valtiolta. Seuraavaksi suurimpina rahoittajina toimivat oppilaiden kotikunnat, suurimpana Tampereen kaupunki. Eniten lomautukset ja opetuksen väheneminen kirpaisevat oppilaita sekä vanhempia, kun kesken kevään oppilaitos ilmoitti myös nostavansa lukukausimaksuja.

Luonnollisesti konservatorion toiminta on suuresti vaikuttanut henkilöstön jaksamiseen ja työhyvinvointiin. Ongelmia on alkanut ilmetä. Nyt tarvitaan viisaita päätöksiä ja uusi suunta tulevaisuuteen.

Avainsanat: musiikin opetus, konservatorio, ammatillinen opettaja, musiikin opettaja, oaj pirkanmaa, rahoitus, taiteen perusopetus

#Koulutuslupauksesta tulikin koulutuspetos

Tiistai 2.6.2015 - Matti Helimo

Keskusta, Perussuomalaiset ja Kokoomus pettivät härskisti lupauksensa, että koulutuksesta ei enää tulevalla vaalikaudella leikata. Ennen vaaleja Sipilä, Soini ja Stubb poseerasivat #koulutuslupaustensa kanssa. Opetus-, kasvatus- ja tutkimusalan ammattilaiset eivät tienneet itkeäkö vai nauraa, kun Sanni Grahn-Laasosen 4 viikkoa sitten pitämä vappupuhe: "Tehdään arvovalinta: ei leikata enää koulutuksesta. Paras investointi tulevaisuuteen on panostus lapsiin, nuoriin ja osaamiseen" linkitettiin uutiseen, jossa tuore opetusministeri puolusti hallituksen yli puolen miljardin koulutusleikkauksia. "Tarvitaan laadukasta varhaiskasvatusta ja laadukasta perusopetusta. Pieni Suomi ei saa jäädä koulutuksen kehittymisessä muista jälkeen", Grahn-Laasonen julisti äänestäjille.

Suurin osa säästöistä keskittyy 2. asteelle. Reikää porataan myös kivijalkaan, joka osaltaan rakentaa kilpailukykyä: hallitus leikkaa varhaiskasvatuksesta sekä perusopetuksesta. Ryhmäkokoja kasvattaessaan on selvää, että hallitus ei yksinkertaisesti ymmärrä, mitä on päättämässä. Sopivankokoiset opetusryhmät ovat tutkitusti aivan keskeinen ennaltaehkäisevä toimi, jotta ongelmia syntyy vähemmän. Hallitus murentaa leikkauksillaan loputkin koulutuksellisesta tasa-arvosta. On olemassa Nobel-tason näyttöä siitä, että satsaus varhaiskasvatukseen ja peruskoulun alaluokille tuottaa parhaiten euron takaisin yhteiskunnalle, jopa seitsenkertaisesti.

Hyvää hallituksen esityksessä on, että ammattiin valmistuva voi jatkossakin hakea korkeakouluun kuin myös digitaalisen ja muun oppimisympäristön sekä opettajankoulutuksen kehittäminen. Lisäksi taiteen perusopetuksen vahvistamisesta on syytä olla hyvillään. Hallitusohjelmassa luvataan kiinnittää huomiota opettajan työolosuhteisiin ja ennen kaikkea parempia mahdollisuuksia keskittyä perustehtäviinsä. Ryhmäkokojen kasvattaminen on kuitenkin täydellisessä ristiriidassa tuon tavoitteen kanssa.

Keskusta jätti 2kk ennen kevään eduskuntavaaleja välikysymyksen koulutuksen tulevaisuudesta. Siihen yhtyi myös mm. Perussuomalaiset. Välikysymyksen mukaan tuolloinen hallitus oli murentamassa koulutuksen tasa-arvoisuutta ja Suomen kilpailukykyä. ”500 miljoona on kolme kertaa vähemmän, kuin edellisen hallituksen leikkaukset”, puolusteli Keskustan koulutusasiantuntija Tuomo Puumala hallituksen koulutusleikkauksia. Huokaus.

Aiemmin Suomi oli koulutuksen mallimaa, jota muut maat käyttivät parhaana esimerkkinä hyvästä koulutusjärjestelmästä. Meillä on tutkitusti maailman parhaat ja kustannustehokkaimmat opettajat, mutta jatkuvat leikkaukset läpi koulutussektorin asettavat heidät mahdottoman tehtävän eteen vaikuttaen laatuun. Tällä on kauaskantoisia vaikutuksia.

Opettajamme ovat koulutyön kesäkeskeytyksen jälkeen elokuussa taas suuremman haasteen edessä kuin koskaan aiemmin, niin myös Pirkanmaalla. Orivedellä opettajien koulutyö aloitetaan kahtena seuraavana syksynä 4 päivän lomautuksella perjantaista maanantaihin. Tampere on linjannut, että uuden opettajan ei ole tarpeen tutustua mm. oppilastietoihin ja työpaikkaan ennen kuin 1. suunnittelupäivänä 10.8. Kangasalla on perusopetuksessa 23 opettajaa vähemmän kuin nyt keväällä ja kunta säästää näin 22 000e. Kyllä, luit oikein.

Nykytilanteessa tulevana lukuvuonna opettajilla pitäisi todellakin olla mahdollista keskityttyä vain perustehtävien tekemiseen.

Avainsanat: koulutuslupaus, säästöt, hallitusohjelma, opetusministeri, opetusala, varhaiskasvatus, perusopetus, toinen aste, koulutusleikkaukset