Toisen asteen uudistuksille annettava mahdollisuus onnistua

Torstai 7.12.2017 - Matti Helimo, OAJ Pirkanmaan puheenjohtaja

Toisen asteen koulutus käy läpi suuria muutoksia. Ammatillisen koulutuksen reformi tulee voimaan ensi vuoden alusta. Sipilän hallituksen satojen miljoonien leikkaukset varjostavat hyviä tavoitteita, kuten koulutuksen ja työelämän kasvava yhteistyö. Lähiopetuksen vähentyminen on jo nyt osan nuorista kohdalla johtanut perustaitojen romahtamiseen ja opintojen keskeyttämiseen. Henkilökohtaista opinto-ohjausta, erityisopetusta ja myös opiskelijoiden omaa motivaatiota on lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa lisättävä. Toisen asteen tutkinnon suorittaneiden työllisyysnäkymät ovat merkittävästi paremmat kuin ilman tutkintoa jääneiden.

Lukiokoulutustakin ollaan uudistamassa ja nopealla aikataululla. Uuden lukiolain pitäisi tulla voimaan jo ensi keväänä. Siinäkin tavoitteet ovat hyviä: lukion vetovoiman lisääminen, laadun kehittäminen ja korkea-asteelle siirtymisen sujuvoittaminen. Keinoina tavoitteisiin esitetään mm. yksilöllisiä opinpolkuja ja oppiainerajat ylittäviä opintokokonaisuuksia.

Myös uuden lukion alkua varjostavat huolet rahoituksesta. Lukio-opetus on opiskelijaa kohden maamme halvinta koulutusta. Silti vuosivälillä 2013-2015 Kataisen hallitus leikkasi lukioiden valtionosuuksia 6700 eurosta 6000 euroon per opiskelija, siis lähes viideosan. Sipilän hallitus ei ole tätä korjannut.  Koulutuksen järjestäjät joutuvat yhä enemmän itse maksamaan lukiokoulutuksen kuluja. Jos ne eivät lisärahoitusta anna, niin pahimmillaan opiskelija voi joutua opiskelemaan jatkuvasti ylisuurissa opetusryhmissä niukkenevalla kurssitarjonnalla. Tämä johtaa heikkeneviin tuloksiin ja opiskelijoiden epätasa-arvoon asuinpaikan mukaan. Opiskelijat joutuvat ostamaan oppimateriaalit itse, jolloin sosioekonominen tausta saattaa pahimmillaan estää lukio-opinnot.

Rahoituksen vähentäminen luo uhkia. Ikäluokasta noin 9000 nuorta ei suorita toisen asteen tutkintoa. He ovat suurimmassa vaarassa syrjäytyä kokonaan yhteiskunnasta. Suomessa on jo n. 70 000 alle 30-vuotiasta syrjäytynyttä. Panostamalla koulutukseen ennaltaehkäistään  inhimillistä kärsimystä ja  sosiaali- ja terveysmenojen kasvua. On tehtävä kaikki voitava nuoren pitämiseksi opinnoissa mukana. Ensiarvoisen tärkeää on totuttaminen säännölliseen työn tekemiseen ja ponnisteluun. Yhteisöllisyyden rakentuminen koulussa onnistuu, kun ei liian aikaisin kiirehditä 16-18-vuotiaiden opintojen eriyttämistä.

On varmistettava, että uusi lukio tarjoaa riittävän määrän yleissivistystä. Nuori tarvitsee vuorovaikutustaitoja, empatiakyvyn kehittymistä sekä edelleen nykyisten oppiaineiden tiedolliset ja taidolliset perusteet. Kulttuurien tuntemuksen merkitys kasvaa, kun ihmisten kanssakäyminen rajat ylittäen arkipäiväistyy. Kaikille yhteiset katsomusainekurssit rakentaisivat aitoa ymmärrystä. Taito käsitellä kriittisesti informaatiota ja tietoa on välttämätöntä ja ehto aktiiviselle kansalaisuudelle. Onnistuneet teemakurssit rakentuvat riittävän hyvistä perustiedoista eri oppiaineissa.

Lukion uudet opetussuunnitelmat ovat nyt toista vuotta käytössä. Osa lukiolaisista opiskelee vanhojen OPS:ien mukaan, osa uusien. Ylioppilaskirjoitusten digitalisointi on vasta puolivälissä. Nämä isot rakenteelliset uudistukset muuttavat opettajan työtä. Toisen asteen opettajille ja esimiehille on taattava riittävästi täydennyskoulutusta.  Lukioissa on tehty hartiavoimin työtä uudistusten toteuttamiseksi. Työssäjaksamisen kannalta on nyt välttämätöntä, että tälle työlle annetaan riittävästi aikaa ja arvostusta myös päättäjien taholta. Uusi lukio -hanke tarvitsee tutkittua tietoa uudistuksista, mukaan lukien 28 kokeilulukiosta, jotka ovat toimineet vasta vuoden ajan. Lukioon on myös laadittava laatukriteerit ja huolehdittava niiden noudattamisesta.

Toisen asteen koulutuksen tulee elää ajassa ja vastata muuttuvan yhteiskunnan vaatimuksiin. Jotta opiskelijalle aidosti voidaan taata yksilölliset ja laadukkaat opinpolut uudistusten mukaisesti, tulee viime vuosien syvät koulutusleikkaukset kaukokatseisesti perua. Vain korkean koulutustason avulla pystymme tulevaisuudessakin ylläpitämään kansainvälisesti menestyvää tuotantotoimintaa. Annetaan Suomen  nuorisolle mahdollisuus onnistua.

Avainsanat: oaj, oaj pirkanmaa, toinen aste, reformi

#Koulutuslupauksesta tulikin koulutuspetos

Tiistai 2.6.2015 - Matti Helimo

Keskusta, Perussuomalaiset ja Kokoomus pettivät härskisti lupauksensa, että koulutuksesta ei enää tulevalla vaalikaudella leikata. Ennen vaaleja Sipilä, Soini ja Stubb poseerasivat #koulutuslupaustensa kanssa. Opetus-, kasvatus- ja tutkimusalan ammattilaiset eivät tienneet itkeäkö vai nauraa, kun Sanni Grahn-Laasosen 4 viikkoa sitten pitämä vappupuhe: "Tehdään arvovalinta: ei leikata enää koulutuksesta. Paras investointi tulevaisuuteen on panostus lapsiin, nuoriin ja osaamiseen" linkitettiin uutiseen, jossa tuore opetusministeri puolusti hallituksen yli puolen miljardin koulutusleikkauksia. "Tarvitaan laadukasta varhaiskasvatusta ja laadukasta perusopetusta. Pieni Suomi ei saa jäädä koulutuksen kehittymisessä muista jälkeen", Grahn-Laasonen julisti äänestäjille.

Suurin osa säästöistä keskittyy 2. asteelle. Reikää porataan myös kivijalkaan, joka osaltaan rakentaa kilpailukykyä: hallitus leikkaa varhaiskasvatuksesta sekä perusopetuksesta. Ryhmäkokoja kasvattaessaan on selvää, että hallitus ei yksinkertaisesti ymmärrä, mitä on päättämässä. Sopivankokoiset opetusryhmät ovat tutkitusti aivan keskeinen ennaltaehkäisevä toimi, jotta ongelmia syntyy vähemmän. Hallitus murentaa leikkauksillaan loputkin koulutuksellisesta tasa-arvosta. On olemassa Nobel-tason näyttöä siitä, että satsaus varhaiskasvatukseen ja peruskoulun alaluokille tuottaa parhaiten euron takaisin yhteiskunnalle, jopa seitsenkertaisesti.

Hyvää hallituksen esityksessä on, että ammattiin valmistuva voi jatkossakin hakea korkeakouluun kuin myös digitaalisen ja muun oppimisympäristön sekä opettajankoulutuksen kehittäminen. Lisäksi taiteen perusopetuksen vahvistamisesta on syytä olla hyvillään. Hallitusohjelmassa luvataan kiinnittää huomiota opettajan työolosuhteisiin ja ennen kaikkea parempia mahdollisuuksia keskittyä perustehtäviinsä. Ryhmäkokojen kasvattaminen on kuitenkin täydellisessä ristiriidassa tuon tavoitteen kanssa.

Keskusta jätti 2kk ennen kevään eduskuntavaaleja välikysymyksen koulutuksen tulevaisuudesta. Siihen yhtyi myös mm. Perussuomalaiset. Välikysymyksen mukaan tuolloinen hallitus oli murentamassa koulutuksen tasa-arvoisuutta ja Suomen kilpailukykyä. ”500 miljoona on kolme kertaa vähemmän, kuin edellisen hallituksen leikkaukset”, puolusteli Keskustan koulutusasiantuntija Tuomo Puumala hallituksen koulutusleikkauksia. Huokaus.

Aiemmin Suomi oli koulutuksen mallimaa, jota muut maat käyttivät parhaana esimerkkinä hyvästä koulutusjärjestelmästä. Meillä on tutkitusti maailman parhaat ja kustannustehokkaimmat opettajat, mutta jatkuvat leikkaukset läpi koulutussektorin asettavat heidät mahdottoman tehtävän eteen vaikuttaen laatuun. Tällä on kauaskantoisia vaikutuksia.

Opettajamme ovat koulutyön kesäkeskeytyksen jälkeen elokuussa taas suuremman haasteen edessä kuin koskaan aiemmin, niin myös Pirkanmaalla. Orivedellä opettajien koulutyö aloitetaan kahtena seuraavana syksynä 4 päivän lomautuksella perjantaista maanantaihin. Tampere on linjannut, että uuden opettajan ei ole tarpeen tutustua mm. oppilastietoihin ja työpaikkaan ennen kuin 1. suunnittelupäivänä 10.8. Kangasalla on perusopetuksessa 23 opettajaa vähemmän kuin nyt keväällä ja kunta säästää näin 22 000e. Kyllä, luit oikein.

Nykytilanteessa tulevana lukuvuonna opettajilla pitäisi todellakin olla mahdollista keskityttyä vain perustehtävien tekemiseen.

Avainsanat: koulutuslupaus, säästöt, hallitusohjelma, opetusministeri, opetusala, varhaiskasvatus, perusopetus, toinen aste, koulutusleikkaukset