Ryhmäkoolla on merkitystä

Torstai 1.12.2016 - Matti Helimo, puheenjohtaja, OAJ Pirkanmaa

Keskustelussa ryhmäkoon merkityksestä oppimiseen on paljon yhteistä keskusteluun ilmastonmuutoksesta. Samaan tapaan kuin jälkimmäisen on USA:ssa kerrottu olevan kiinalaisten salajuoni, löytyy Suomesta näkemyksiä, joiden mukaan pienemmät opetusryhmät ovat vain OAJ:n salajuoni osana edunvalvontaa.

Suomen kasvatustieteellisen seuran julkaisusarjan teos, Luokkakoko, nosti hiljattain jälleen esiin ryhmäkoon merkityksen oppimistuloksiin. Opetusalalla pyöriteltiin päitä, kun niin Aamulehti kuin Opetushallituskin vetivät kritiikittömästi mutkia suoriksi otsikoinneissaan. Lukija sai uutisoinnista mielikuvan, että ryhmäkoolla ei ole myönteisiä vaikutuksia oppimistuloksiin. Kyseisessä tutkimuksessa tarkasteltiin mm. suuressa opetusryhmässä valikoitunutta joukkoa oppilaita, jotka olivat valinneet ylimääräisen vieraan kielen tai musiikkipainotuksen.  Pienemmässä ryhmässä puolestaan oli oppilaita, joiden joukossa oli tehostetun tai erityisen tuen päätöksen saaneita. Maalaisjärjellä jo on pääteltävissä, että tässä tapauksessa valikoituneen suuremman ryhmän oppimistulokset ovat paremmat. Osaavat rehtorimme sijoittavat lähes poikkeuksetta – resurssien mukaan – pienempiin ryhmiin oppilaita, joilla on suurempi tuen tarve. Näin ollen pienemmissä ryhmissä ei välttämättä ole mahdollista päästä yhtä hyviin oppimistuloksiin. Niissä voidaan merkittävästi kuitenkin auttaa heikoimmassa asemassa olevien lasten mahdollisuuksia edetä elämässä ja opin tiellä. 

Tutkittaessa ryhmäkoon vaikutusta, tulee alkutilanteessa ryhmät muodostaa täysin sattumanvaraisesti pienempiin ja suurempiin. Näin muodostettujen ryhmien oppilaiden kehitystä pitäisi voida seurata pitkällä aikavälillä. Näistä lähtökohdista tehtyjen tutkimusten (esim. Ruotsista 2010-luvulla)  näytöt  ryhmäkoon merkityksestä lapsen elämään, aikuisikään saakka, ovat kiistattomia. Erityisesti pienemmästä ryhmästä hyötyvät ne lapset, jotka ovat syystä tai toisesta putoamassa kärryiltä. Sukupuolten vertailussa poikien oppimistulosten heikkeneminen korostuu suurissa luokissa. Sama tilanne on temperamentiltaan ujoilla lapsilla.  Näitä johtopäätöksiä korostettiin v. 2015 ilmestyneessä Opetus- ja kulttuuriministeriön teettämässä Tulevaisuuden peruskoulu –raportissa.

Perusopetuksen ja lukion uudet opetussuunnitelmat korostavat yksilöllistä opetusta. Tavoite katoaa kauas horisonttiin kasvavissa ryhmissä.  Tilojen sisäilma heikkenee, melutaso nousee, mahdollisuus käyttää monipuolisia opetusmenetelmiä vähenee. Nykyään on tavallista, että suurissa ryhmissä on useita erityisen tuen piirissä olevia oppilaita. He eivät saa tarvitsemaansa pedagogista tukea, koska opettajan aika ja voimavarat loppuvat.

OAJ Pirkanmaan pääluottamusmieskyselyn mukaan alueemme kuntien oppilaat ovat ryhmäkoon suhteen kaikkea muuta kuin tasa-arvoisessa asemassa perusopetuksessa ja lukioissa. Erot kuntien välillä ovat hälyttäviä ja eikä koulutuksellinen tasa-arvo toteudu. Tarkasteltaessa keskimääräistä ryhmäkokoa ala- ja yläluokilla, kuntien välillä on jopa 10 oppilaan ero, eivätkä 32 oppilaan ryhmät ole harvinaisia.

Kuten ilmastonmuutoksen torjunnassa, niin myös ryhmäkokojen kanssa on todellisuudessa kyse rahasta. Satsaamalla koulutukseen, kasvatukseen ja tutkimukseen investoimme tulevaisuuteen.

faktalaatikko:

-opetusryhmien suositeltava enimmäiskoko perusopetuksessa on 20-25 oppilasta (Perusopetuksen laatukriteerit, OKM)

-yli 5000 oppilasta opiskelee yli 30 oppilaan ryhmissä perusopetuksessa

- OAJ: Yli puolet Suomen kunnista kasvattaa ryhmäkokoja tänä lukuvuonna

-Pohjoismaissa ja Virossa Suomea pienemmät ryhmäkoot OECD:n v. 2013 tutkimuksessa ( Suomi alakoulu 19,7  ja yläkoulu 16,46)

-Pirkanmaalla lv.2015-2016 ryhmäkoot keskimäärin  alakouluissa 14,5 – 24 oppilasta, yläkouluissa 16 – 26 oppilasta  ja lukioissa 14 – 27,1 -maksimiryhmäkoot alakoulu: Pirkanmaalla 17 - 32, yläkoulu: 19 – 32, lukio: 24  – 45 opiskelijaa  (OAJ Pirkanmaan kysely pääluottamusmiehille, vastaukset 13 kunnasta)

Perusopetuksen säästöt romuttavat tasa-arvon

Lauantai 26.3.2016 klo 12.00 - Matti Helimo, OAJ Pirkanmaa puheenjohtaja

Suomalainen koulutus on tunnustettu korkeatasoiseksi. Viime vuosina oppimistulokset ovat kuitenkin heikentyneet. Keväällä 2015 julkaistiinkin ”Tulevaisuuden peruskoulu – Uuteen nousuun!” –hankkeen loppuraportti. Laatijoina olivat 45 asiantuntijaa opetusministerin johdolla. Raportissa todettiin koulutuksella olevan vahva vaikutus kansantalouden kasvuun. ”Korkealaatuisen opetuksen mahdollistava perusopetuksen resursointi on taattava tulevaisuudessa. Ryhmäkokojen pienentämistä tulee jatkaa riittävällä resursoinnilla, ettei opetusryhmien koko pääse kasvamaan nykyisestä.”

Raportti tuo esiin opetusryhmien koon vaikutuksen oppimistuloksiin. Eniten sopivan kokoisesta ryhmästä hyötyvät heikoimmassa asemassa olevat oppilaat. Tulokset olivat käytettävissä hallitusohjelmatyössä viime keväänä. Hallitus kuitenkin päätti, osana massiivisia koulutussäästöjä, leikata myös perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen tarkoitetut erityismäärärahat.

Perusopetuksen uudessa tuntijaossa oppilaiden vähimmäistuntimäärä ei 222:sta noussut, vaikka siitä paljon puhetta pidettiinkin. Paikalliset tunti- ja ryhmäkokopäätökset ovat opetuksen järjestäjien eli kuntien käsissä. Yhden vuosiviikkotunnin vähennys tuntijaosta tarkoittaa käytännössä perusopetuksen leikkaamista kahdella kouluviikolla. On syytä olla huolissaan perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen laadun ylläpitämisestä, kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät itsehallintoalueille. Kunnilla ei ole juurikaan muuta kohdetta säästää kuin kasvatus ja opetus. Koulutus nähdään usein vain kulueränä, eikä investointina tulevaisuuteen.

Tasa-arvo ei enää nykyään toteudu. Kuntien välillä lasten opetusmäärissä voi olla kokonaisen lukukauden ero ja ryhmäkoko toisen koulun luokassa kaksinkertainen. Erityisopetusta ei ole tarjolla tai sitä ei anna kelpoinen opettaja. Jakotunteja, joissa opetusryhmä on jaettu kahtia, on vähennetty. Tämä eriarvoisuus on opiskelijalla myöhemmin perintönä 2. asteen koulutuksessa.

Tampereen perusopetuksen säästöt ensi lukuvuodelle ovat herättäneet pelkoa ja hämmennystä. Syksyllä siirrytään uuteen opetussuunnitelmaan, jossa painotetaan yksilöllisyyttä, ilmiöpohjaista oppimista, monipuolisia opetusmenetelmiä sekä oppimisympäristöjä ja oppiainerajat ylittävää opetusta. Tampereella perusopetuksen oppilasmäärän arvioidaan kasvavan ensi vuonna n. 600 oppilaalla ja ryhmäkokorahojen miljoonaleikkausten seurauksena opettajia palkataan useita kymmeniä vähemmän. Syntyy jättiluokkia, jonne sijoitetaan myös erityistä tukea tarvitsevia oppilaita. Monen lapsen luokka yhdistetään toiseen ja oppilasmäärä kaksinkertaistuu.

Päättäjien olisi hyvä jalkautua kouluille katsomaan tilannetta ja kuunnella viestejä kouluilta ennen kuin jäljellä olevat resurssit jaetaan. Perusopetuksen laadun heikkenemisen estämiseksi tulisi laatia lisäbudjetti. Tarvitaan kykyä nähdä vaalikautta pidemmälle ja aidosti miettiä, tuoko koulutuksesta ja osaamisesta leikkaaminen Suomelle pitkällä aikajänteellä kilpailukykyä.

Valtio sijoittaa Talvivaaraan taas kerran kevään aikana ryhmäkokorahojen verran. Kyse on loppujen lopuksi arvovalinnasta.