PERJANTAIN BLOGI - OAO/YLL -JAOSPerjantai 26.4.2024 klo 16.57 - Johanna Toivanen Kieltenopetukseen suunnattuja leikkauksia tulisi harkita uudelleen Kieltenopetuksen järjestäminen on tärkeää läpi koulutuskentän. Kieltenopiskelu tukee kansainvälistä vuorovaikutusta, kulttuurien ymmärtämistä ja mahdollistaa näkökulmien avartamisen. Kieltenopetuksella on oma roolinsa myös kotikansainvälistymisessä sekä kansainvälistyvän Tampereen seudun kehittymisessä. Jo aiemmin vapaan sivistystyön leikkaukset heikensivät Pirkanmaalaista kieltenopintojen tarjontaa, kun esimerkiksi Ahjolan kansalaisopisto joutui myös kaventamaan tarjontaansa eri kieliryhmissä, ja samankaltaisia vaikutuksia on todettavissa myös alueemme muissa kansanopistoissa ja vapaansivistystyön toimijoissa. Tampereen yliopiston kielikeskus ilmoitti vähentävänsä kielitarjontaansa. Lukuvuonna 2024–2025 Tampereen yliopistossa priorisoidaan tutkinnon valmistumisen kannalta välttämättömien kieliopintojen järjestämistä. Toimenpiteellä haetaan säästöjä tuntiopettajien palkkakuluissa. Priorisointi tarkoittaa käytännössä sitä, että nykyisten kolmentoista kielen sijasta niitä on jatkossa tarjolla ainoastaan kahdeksan. Tarjonnasta karsitaan italian, japanin, kiinan, korean ja portugalin opinnot, joita opiskelijat ovat voineet opiskella vapaaehtoisesti. Näistä osaan, kuten japanin kielen opintoihin, on ollut niin suurta halukkuutta, etteivät kaikki ole mahtuneet ryhmiin mukaan. Yliopistossa lakkautettavat kurssit ovat pääosin alkeistason kursseja, jotka ovat olleet oivallisia ponnahduslautoja kyseisten kieliin ja kielialueiden kulttuuriin. Ne ovat mahdollistaneet kielten maailmaan tutustumisen myös heikommilla pohjataidoilla. Alkeistason kurssien lisäksi myös tohtorikoulutettaville suunnatut opintojaksot Writing for Research sekä Research Presentations lopetetaan. Lopetettavien opintojaksojen ohella leikkauksia tehdään myös muihin kielten opetuksiin. Esimerkiksi espanjan, ranskan ja saksan opetusta vähennetään yhteensä noin 500 kurssipaikan verran. Espanjan osalta kurssipaikkoja opiskelijoille on vuonna 250 vähemmän kuin tällä hetkellä, saksan kielen kursseilla vähennys on puolestaan 150 opiskelijapaikkaa ja ranskan opiskelijoille 75 kurssipaikkaa. Kansainvälisille opiskelijoille tärkeitä suomi toisena kielenä (S2) opintoja heikennetään erityisesti edistyneemmille tarkoitetuista opintojaksoista. Leikkaukset ovat käytännössä isoja ja niillä on merkittävä vaikutus työelämässä tarvittavan kielitaidon sekä kotoutumisen näkökulmasta. Kieltenopintojen näin voimakas leikkaaminen, joka vieläpä kertaantuu useamman koulutuksentarjoajan päätösten vuoksi, vaikuttaa opiskelijoiden tulevaisuuden mahdollisuuksiin edetä kieliopinnoissaan. Tällä voi olla lopulta kauaskantoisia vaikutuksia sekä osaamisen että veto- ja pitovoiman näkökulmasta. Nykyisten kielten opettajien alueellisten työnäkymien kaventuminen ja epävarmuuden lisääntyminen vaikuttaa myös tulevaisuudessa heidän saatavuuteensa. Kieliopintojen tarjonnan leikkaamista tulisikin uudelleen arvioida, ja nähdä näiden opintojen laajempi merkitys koko Pirkanmaan kannalta.
OAJ Pirkanmaa OAO-YLL jaos Puheenjohtaja Johanna Toivanen |
|
Avainsanat: OAJ, OAJ Pirkanmaa, OAO, YLL, jaos, blogi, kieltenopetus, leikkaukset |
PERJANTAIN BLOGI - OAO-YLL - jaosPerjantai 23.2.2024 klo 21.53 - Johanna Toivanen, OAO-YLL -jaoksen puheenjohtaja OAO-YLL -jaoksen helmikuun blogi – korkeakouluyhteisön kuulumisia.
OAJ Pirkanmaan ammatillinen ja yliopiston lehtoreiden jaos keskittyy kevään blogitekstissään korkeakouluyhteisön kuulumisiin. Kirjoittajina jaoksen jäsenet Reijo Manninen, TAMK Pääluottamusmies ja Mika Mattila, Tampereen yliopiston opetusalan paikallisyhdistyksen puheenjohtaja
Ammattikorkeakouluille uusi työehtosopimus
Ammattikorkeakoulujen uudesta työehtosopimuksesta on käyty tiiviillä aikataululla neuvotteluja marraskuun alusta lähtien. Sivistan tahtotilasta johtuen neuvottelupöydässä työntekijäpuolta edustaa OAJ ja YTN (Ylemmät Toimihenkilöt). Asetelma on siten uusi, koska aikaisemmissa neuvotteluissa on mukana ollut JHL ja Jyty edustamassa hallinto- ja tukipalveluhenkilöstöä.
Neuvotteluiden aikana on käsitelty nykyisen sopimuksen kirjaukset ja sisältö. Uuden amk-sopimuksen sisältö on vielä auki, mutta todennäköistä lienee se, että isoja tekstimuutoksia ei olisi tulossa. Tällä hetkellä keskeisin kiista liittyy palkankorotusten tasoon.
Neuvottelut jatkuivat parin viikon tauon jälkeen torstaina 22.2. ja neuvotteluissa tapahtui edistymistä. Sivistan puolelta sopimuksen syntymisen takarajaksi on asetettu 29.2, joten viikko 9 on neuvottelujen etenemisen kannalta keskeinen. Mitään ehdotonta pakkoa sopimuksen syntymiselle tällä aikataululla ei kuitenkaan ole, koska nykyinen sopimus on voimassa maaliskuun loppuun saakka ja takautuvasti vielä tämän jälkeen, kunnes uusi sopimus on syntynyt.
Yliopistosektorilla ei tänä keväänä neuvotella työehtosopimuksista, mutta tavanomaiseen tapaan kevätkausi on muuten kiireinen
Keväällä 2023 solmittu yliopistojen yleinen työehtosopimus on voimassa 31.3.2025 saakka, minkä ansiosta Sivistan yliopistopöydässä ei tänä keväänä neuvotella. Sen sijaan tiede- ja koulutuspoliittisella sektorilla on lähikuukausina tapahtunut paljon, kun yliopistojen (kuten myös AMK:iden) rahoitusmallien uudistamisesta on käyty aktiivista keskustelua. Lisäksi ministeriön toivomuksesta käynnistettiin hiljattain niin sanottu tohtorinkoulutuspilottihanke, jonka tavoitteena on kouluttaa lähivuosien aikana tuhat uutta tohtoria suomalaisen työelämän tarpeisiin. Pilottirahoituksella koulutettavien tohtoreiden tavoitteellinen valmistumisaika on asetettu kolmeen vuoteen siinä missä tavanomaisten tohtorintutkintojen tapauksessa se on perinteisesti ollut neljä vuotta, joten väitöskirjatyön tulisi edetä varsin ripeästi. Haasteensa tähän tehtävään tuo myös se, mistä löydetään näinkin nopealla aikataululla näin suuri määrä kyvykkäitä väitöskirjatutkijoita ja kuinka heille saadaan järjestettyä riittävästi ohjausresurssia suoriutuakseen tehtävästään menestyksekkäästi. Vaikeuksia pelkäämättä yliopistot ovat ottaneet haasteen rohkeasti vastaan, ja tätä kirjoitettaessa rahoituspäätösten tekemisen osalta alkaa olla jo valmista ja monissa yliopistoissa pilottihankkeita käynnistellään jo innolla.
Suurena monialayliopistona Tampereen yliopiston ennakoidaan olevan yksi rahoitusmalliuudistuksen suurimmista voittajista, ainakin jos malliin ei enää tehdä uusia muutoksia. Tampereen yliopisto on saamassa myös oman osuutensa tohtorinkoulutuspilotin tarjoamasta lisäkoulutusvastuusta ja -rahoituksesta. Ruohonjuuritasolla kuva yliopiston taloustilanteesta ei ole aivan yhtä ruusuinen, sillä kustannustason nopea nousu yhdistettynä mm. palkankorotuksiin on vetänyt monien yliopiston yksiköiden talouden tiukoille siitäkin huolimatta, että yliopistoindeksi on pysynyt voimassa jo toista hallituskautta. Monissa yksiköissä säästökuuri on näkynyt ja tulee myös jatkossa näkymään tilojen käytön tiivistämisenä, kun kustannussäästöjä on pyritty viime aikoina hakemaan erityisesti tilojen käyttöä vähentämällä. Syksyn 2021 kaltaiset yt-neuvottelut on onneksi ainakin toistaiseksi onnistuttu välttämään, ja kesäkuussa 2023 aloittaneen rehtori Keijo Hämäläisen ansiosta myös henkilöstön ääni on saatu kuulumaan jonkin verran paremmin yliopiston päätöksenteossa. Toivoa paremmasta siis on, ja ehkäpä piankin Tampereen yliopisto onnistuu lunastamaan sen valtavan potentiaalin, joka sillä valtakunnan toiseksi suurimpana monialayliopistona on.
OAJ Pirkanmaan OAO-YLL jaos seuraa tiiviisti koko ammatillisen kentän tapahtumia niin paikallisesti, alueellisesti kuin valtakunnallisestikin.
OAJ Pirkanmaa, OAO-YLL -jaos pj Johanna Toivanen
|
|
Avainsanat: oajpirkanmaa, oaj, blogi, oao, yll, työehtosopimus, amk, yliopisto |
PERJANTAIN BLOGI: OAO/YLLPerjantai 29.9.2023 klo 21.16 - Johanna Toivanen Blogi – OAO-YLL -jaos syyskuu 2023
OAJ Pirkanmaan ammatillinen ja yliopiston lehtoreiden (OAO-YLL) -jaos on seurannut ja käsitellyt syksyn kokouksissaan mm. maan hallituksen suunnitelmia budjettileikkausten ja työelämäheikennysten osalta.
Aikuiskoulutustuen lakkautus ensi syksynä tyrmistyttää meitä. Olemme tehneet sen estämiseksi laajalla rintamalla vaikuttamistyötä ministeri Satosta myöten. Aikuiskoulutustuen lakkautus tulee pahentamaan kuntien ja hyvinvointialueiden työvoimapulaa. Aikuiskoulutustukea käytetään eniten sote- sekä kasvatus- ja opetusaloilla. Sote-alalle se on mahdollistanut yhden koulutusväylän tuottaa asiantuntijoita työvoimatarpeen kanssa kamppailevalle kentälle. Meidän ammatillisten opettajien kouluttamat lähi- ja sairaanhoitajat työskentelevät päivittäin ihmisen terveyden eteen. Hoitajapula on tunnistettu yhteiskunnallinen ongelma, joka tarvitsee laaja-alaisia toimia. Alan vetovoimaisuuden lisäämisessä on oma roolinsa myös riittävästi resursoidusti toteutettavalla ammatillisella koulutuksella. Sote-alan koulutusta haastaa lisäksi ammattikorkeakouluihin kohdistuva 12 miljoonan euron vuosittainen leikkaus, kun ns. sote -harjoittelumäärärahat leikataan ammattikorkeakoulujen perusrahoituksesta.
Aikuiskoulutustuen lopettaminen vaikuttaa myös ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen potentiaalisiin opiskelijoihin. Tuen turvin suuri osa etenkin aikuisopiskelijoista on kyennyt opiskelemaan alan vaihdon tai urakehityksen mahdollistamiseksi.
Osa ammatillisia opettajia kouluttautuu uransa aikana erityisopettajaksi tai opinto-ohjaajaksi. Myös tähän urakehityksen mahdollisuuteen opetusalan sisällä tuen poistaminen tulee varmasti vaikuttamaan. Taloudellinen mahdollisuus lisäopintoihin poistuu ja on varmasti osaltaan lisäämässä työssäjaksamisen haasteita. Erityisopettajista on pulaa jo tällä hetkelläkin, joten suunniteltu toimenpide vain pahentaa osaajapulaa. Nyt hallitusohjelmasta puuttuva opettajarekisteri pahentaa tilannetta entisestään, sillä emme tiedä valtakunnallisiin tilastoihin perustuen kuinka paha tilanne eri opettajaryhmien saatavuuden suhteen vallitsee. Opettajarekisteriä tarvittaisiin tukemaan opettajatarpeen ennakoimisen lisäksi kokoamaan yhteen tietoja opettajien täydennyskoulutuksesta.
Olemme huolissamme myös ammattikorkeakoulujen rahoitusleikkauksista. Hallitusohjelman sinänsä oikean suuntaiset kirjaukset jäävät sanahelinäksi ilman todellisia toimenpiteitä, mikäli niitä ei resursoida käytännön toteuttamiskelpoisiksi. Esimerkiksi aloituspaikkamäärien lisäämispäätöstä ei pystytä toteuttamaan ilman siihen osoitettua rahoitusta.
Vapaan sivistystyön leikkaukset uhkaavat opettajilla työsuhteiden jatkuvuutta ja opiskelijoilla jopa jo ensi kevään kurssien perumista. Vapaan sivistystyön parissa työskentelee liikaa pätkätyösuhteisia opettajia, joiden tilannetta tulevaisuudessa vaikeuttaa niin työssäoloehdon tiukennus ansiosidonnaiseen päivärahaan liittyen kuten myös määräaikaisten työsuhteiden perusteisiin tehtävät löyhennykset.
On hienoa, että hallitusohjelmassa on panostettu lähiopetuksen turvaamiseen ja oppimisen tukeen toisella asteella. Tavoite on hyvä ja kannatettava, kunhan sen toteutuminen mahdollistetaan käytännössä. Ylipäänsä hallitusohjelman tavoitteet ja siinä kuvatut toimenpiteet ovat monilta osin oikean suuntaisia, mutta kirjausten toteutus jää paikoin liian yleistasoiseksi. Tutustu: Miltä hallitusohjelma näyttää? OAJ perkaa
OAO Pirkanmaa, OAO-YLL -jaos
pj Johanna Toivanen
|
|
Avainsanat: OAJ, OAJ Pirkanmaa, OAO, YLL, aikuiskoulutustuki, OAO/YLL-jaos, blogi, |
OAO/YLL jaoksen blogiPerjantai 28.4.2023 klo 13.11 - Johanna Toivanen Hei, olen Johanna Toivanen OAJ Pirkanmaan OAO-YLL jaoksen puheenjohtaja. Lyhenteessä OAO tarkoittaa OAJ:n ammatillisia opettajia ja YLL yliopistojen opetus alan jäsenistöä. Jaoksemme edustaa siis molempien sektoreiden jäsenistöämme. Jaokseen kuuluu puheenjohtajan lisäksi 7 jäsentä, joilla kaikilla henkilökohtaiset varajäsenet. Jaoksen jäsenet ovat ympäri Pirkanmaata ja edustavat kaikkia ammatillisia opettajaryhmiä sekä korkeakouluyhteisön OAJ:läisiä jäseniä. Jaoksen toimikausi on kaksi vuotta, eli vuodet 2023-2024. OAJ Pirkanmaan alueyhdistyksen OAO-YLL -jaos seuraa ja ottaa osaa alueensa koulutuspoliittiseen keskusteluun. Jaos valmistelee ammatillisen perus- ja aikuiskoulutuksen, ammattikorkeakoulun, yliopistojen, taiteen perusopetuksen sekä vapaan sivistystyön toimintaan liittyvät asiat OAJ Pirkanmaan hallituksen käsiteltäväksi. Jaos kokoontuu 8 - 10 kertaa vuoden 2023 aikana. Jaoksen kokouksista laaditaan muistiot. Jaoksen kokouksiin kutsutaan ja niihin osallistuvat myös alueyhdistyksen puheenjohtaja ja alueasiantuntija sekä pääluottamusmiehet ja ammatillisten opettajayhdistysten puheenjohtajat ja OAO:laiset OAJ -valtuutetut. OAO-YLL –jaos valvoo ammatillisten opettajien etuja tuomalla esityksiä hallituksen (OAJP) päätettäväksi. Jaos pitää yhteyttä alueen luottamusmiehiin tiedottamalla sekä järjestämällä ajankohtaista koulutusta koko jäsenistölle, jaos järjestää myös ammatillisten pääluottamusmiesten säännölliset tapaamiset. Jaoksen jäsenet osallistuvat oman alansa yhdistysten OAJ:n valtakunnallisiin ja OAJ Pirkanmaan alueyhdistyksen edunvalvontakoulutuksiin sekä erilaisiin vaikuttamistilaisuuksiin. Jaoksen tärkein painopiste vuonna 2023 toisen asteen osalta on ammatillisen koulutuksen muutosten ja oppivelvollisuuden laajenemisen edunvalvonnan koordinointi Pirkanmaan alueella kaikkien OAJläisten osalta. OAJ Pirkanmaa ja OAO-YLL -jaos pohtivat ja ottavat kantaa siihen, miten uudistukset toteutetaan mahdollisimman pienin vaurioin ja miten OAJläiset parhaiten työllistetään, opettajan tehtävien ja työnkuvan muuttuessa. Edunvalvonnan haasteisiin vaikuttaa mm. nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen kokoaminen yhden lain alle, opetuksen toteuttaminen merkittävästi nykyistä enemmän työpaikoilla, rahoituksen merkittävä väheneminen sekä oppilaitosverkon ja toimipisteiden mahdollinen supistuminen. Lisäksi toimintavuoden 2023 ajankohtaisena teemana on eduskuntavaalivaikuttaminen.
Johanna Toivanen OAO-YLL jaoksen puheenjohtaja, OAJ Pirkanmaan 1. varapuheenjohtaja OAJ Pirkanmaa
|
