PERJANTAIN BLOGI - OAO-YLL - jaos

Perjantai 23.2.2024 klo 21.53 - Johanna Toivanen, OAO-YLL -jaoksen puheenjohtaja

OAO-YLL -jaoksen helmikuun blogi – korkeakouluyhteisön kuulumisia.

 

OAJ Pirkanmaan ammatillinen ja yliopiston lehtoreiden jaos keskittyy kevään blogitekstissään korkeakouluyhteisön kuulumisiin. Kirjoittajina jaoksen jäsenet Reijo Manninen, TAMK Pääluottamusmies ja Mika Mattila, Tampereen yliopiston opetusalan paikallisyhdistyksen puheenjohtaja

 

 

Ammattikorkeakouluille uusi työehtosopimus

 

Ammattikorkeakoulujen uudesta työehtosopimuksesta on käyty tiiviillä aikataululla neuvotteluja marraskuun alusta lähtien. Sivistan tahtotilasta johtuen neuvottelupöydässä työntekijäpuolta edustaa OAJ ja YTN (Ylemmät Toimihenkilöt). Asetelma on siten uusi, koska aikaisemmissa neuvotteluissa on mukana ollut JHL ja Jyty edustamassa hallinto- ja tukipalveluhenkilöstöä.

 

Neuvotteluiden aikana on käsitelty nykyisen sopimuksen kirjaukset ja sisältö. Uuden amk-sopimuksen sisältö on vielä auki, mutta todennäköistä lienee se, että isoja tekstimuutoksia ei olisi tulossa. Tällä hetkellä keskeisin kiista liittyy palkankorotusten tasoon.

 

Neuvottelut jatkuivat parin viikon tauon jälkeen torstaina 22.2. ja neuvotteluissa tapahtui edistymistä. Sivistan puolelta sopimuksen syntymisen takarajaksi on asetettu 29.2, joten viikko 9 on neuvottelujen etenemisen kannalta keskeinen. Mitään ehdotonta pakkoa sopimuksen syntymiselle tällä aikataululla ei kuitenkaan ole, koska nykyinen sopimus on voimassa maaliskuun loppuun saakka ja takautuvasti vielä tämän jälkeen, kunnes uusi sopimus on syntynyt.

 

 

Yliopistosektorilla ei tänä keväänä neuvotella työehtosopimuksista, mutta tavanomaiseen tapaan kevätkausi on muuten kiireinen

 

Keväällä 2023 solmittu yliopistojen yleinen työehtosopimus on voimassa 31.3.2025 saakka, minkä ansiosta Sivistan yliopistopöydässä ei tänä keväänä neuvotella. Sen sijaan tiede- ja koulutuspoliittisella sektorilla on lähikuukausina tapahtunut paljon, kun yliopistojen (kuten myös AMK:iden) rahoitusmallien uudistamisesta on käyty aktiivista keskustelua. Lisäksi ministeriön toivomuksesta käynnistettiin hiljattain niin sanottu tohtorinkoulutuspilottihanke, jonka tavoitteena on kouluttaa lähivuosien aikana tuhat uutta tohtoria suomalaisen työelämän tarpeisiin. Pilottirahoituksella koulutettavien tohtoreiden tavoitteellinen valmistumisaika on asetettu kolmeen vuoteen siinä missä tavanomaisten tohtorintutkintojen tapauksessa se on perinteisesti ollut neljä vuotta, joten väitöskirjatyön tulisi edetä varsin ripeästi. Haasteensa tähän tehtävään tuo myös se, mistä löydetään näinkin nopealla aikataululla näin suuri määrä kyvykkäitä väitöskirjatutkijoita ja kuinka heille saadaan järjestettyä riittävästi ohjausresurssia suoriutuakseen tehtävästään menestyksekkäästi. Vaikeuksia pelkäämättä yliopistot ovat ottaneet haasteen rohkeasti vastaan, ja tätä kirjoitettaessa rahoituspäätösten tekemisen osalta alkaa olla jo valmista ja monissa yliopistoissa pilottihankkeita käynnistellään jo innolla.

 

Suurena monialayliopistona Tampereen yliopiston ennakoidaan olevan yksi rahoitusmalliuudistuksen suurimmista voittajista, ainakin jos malliin ei enää tehdä uusia muutoksia. Tampereen yliopisto on saamassa myös oman osuutensa tohtorinkoulutuspilotin tarjoamasta lisäkoulutusvastuusta ja -rahoituksesta. Ruohonjuuritasolla kuva yliopiston taloustilanteesta ei ole aivan yhtä ruusuinen, sillä kustannustason nopea nousu yhdistettynä mm. palkankorotuksiin on vetänyt monien yliopiston yksiköiden talouden tiukoille siitäkin huolimatta, että yliopistoindeksi on pysynyt voimassa jo toista hallituskautta. Monissa yksiköissä säästökuuri on näkynyt ja tulee myös jatkossa näkymään tilojen käytön tiivistämisenä, kun kustannussäästöjä on pyritty viime aikoina hakemaan erityisesti tilojen käyttöä vähentämällä. Syksyn 2021 kaltaiset yt-neuvottelut on onneksi ainakin toistaiseksi onnistuttu välttämään, ja kesäkuussa 2023 aloittaneen rehtori Keijo Hämäläisen ansiosta myös henkilöstön ääni on saatu kuulumaan jonkin verran paremmin yliopiston päätöksenteossa. Toivoa paremmasta siis on, ja ehkäpä piankin Tampereen yliopisto onnistuu lunastamaan sen valtavan potentiaalin, joka sillä valtakunnan toiseksi suurimpana monialayliopistona on.

 

 

OAJ Pirkanmaan OAO-YLL jaos seuraa tiiviisti koko ammatillisen kentän tapahtumia niin paikallisesti, alueellisesti kuin valtakunnallisestikin.

 

OAJ Pirkanmaa, OAO-YLL -jaos

pj Johanna Toivanen

 

SUOMEN JA EUROOPAN HUOLI KORKEIMMAN KOULUTUKSEN INVESTOINNEISTA

Perjantai 15.3.2019 - Matti Helimo, OAJ Pirkanmaa pj sekä Arto Kauppinen, OAJ Pirkanmaa alueasiamies

Viimeisten kuukausien aikana useat arvostetut taloustieteen asiantuntijat ovat käyttäneet painavia puheenvuoroja koulutusinvestointien tärkeydestä Suomelle ja koko Euroopalle (esimerkiksi HS 19.12 Jens Südekum ja Olli Rehn, HS 8.1 Sixten Korkman). Euroalueella on pyritty viime vuosien aikana kasvuun ja työllisyyteen luomalla satoja miljardeja euroja uutta rahaa. EKP on esimerkiksi ostanut eurovaltioiden valtionlainoja jälkimarkkinoilta. Suomikin on saanut tästä osansa. On syytä kysyä, missä määrin tämä rahaelvytys on kohdistunut koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehittelyyn.   Varsinkin kun samalla aikavälillä kaksi viimeisintä hallitustamme on rajusti rapauttanut leikkauspolitiikallaan näitä kestävän kasvun kivijalkoja.

Korkeakoulujenkin resursseja on leikattu. Yliopistojen rahoitustaso nyt vastaa reaalisesti vuoden 2002 tasoa. Ammattikorkeakouluilta on leikattu vuodesta 2012 alkaen peräti 25 prosenttia. Juuri valmistuneen Korkeakoulutuksen tiekartan tavoitteissa vuonna 2030 puolet väestöstä suorittaa korkeakoulututkinnon. Sen saavuttamiseksi tarvitaan kartan linjauksia voimakkaampaa panostusta henkilöstön hyvinvointiin. Yliopistoissa henkilöstö on vähentynyt 2010-luvulla 10 prosenttia ja ammattikorkeakouluissa peräti 30 prosenttia. Seurauksina on se, että korkeakoulujen työntekijöistä keskimäärin  2/3 kokee työn kuormittavuuden kasvua sekä  jaksamisen ja motivaation vakavaa heikkenemistä.  Yliopistojen työntekijöillä korostuu myös huoli työsuhteen jatkuvuudesta sekä vaikutusmahdollisuuksien vähäisyydestä.

Henkilöstöä kuormittavista kertaluonteisista hankerahoituksista on päästävä riittävän vahvaan pitkäjänteiseen perusrahoitukseen. Tämä koskee sekä perus- että soveltavaa tutkimusta. Myös strategiarahoituksen perusteita on avattava nykyistä enemmän. Samoin on turvattava korkeakoulutuksen ytimessä oleva akateeminen vapaus tutkimuksessa ja opetuksessa. Varmistamalla henkilöstön ja opettajien aidot vaikuttamismahdollisuudet korkeakoulujen hallinnossa luodaan korvaamatonta luottamuspääomaa.

Suomen kaltaisen osaamistalouden tuleekin vahvistaa eikä heikentää sivistyksen, osaavan työvoiman saatavuuden, kilpailukyvyn ja osaamisen uudistamista. Tiekartan kirjauksia enemmän tulee painoarvoa antaa opetushenkilöstön ammattitaidon jatkuvalle kehittämiselle, mikä linkittyy ratkaisevalla tavalla korkeakoulujen edellytyksiin tukea esimerkiksi elinikäisen oppimisen tavoitteita. Tutkimusansioiden ohella myös opetus- ja koulutustehtävillä on oltava painoarvoa uralla etenemisessä.

Kevään eduskuntavaaleissa ratkaistaan Suomen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen tulevaisuus seuraavien vuosien ajaksi. Vaaleissa valitut vaikuttavat myös Suomen EU-politiikan muotoutumiseen etenkin tulevan hallituksemme kautta. Valittavilta päättäjiltä on vaadittava koulutuksen, tutkimuksen ja tuotekehityksen nostamista sekä kansallisten että Euroopan laajuisten investointien kärkeen.