Satojen lukioiden lakkautus ovella

Keskiviikko 14.5.2014 - OAJ

Suuri osa maamme yli 400 lukiosta joutuu lähivuosina joko lakkauttamaan toimintansa tai yhdistymään toiseen lukioon. Hallitus leikkaa toisen asteen koulutuksen voimavaroja niin, että se vastaa joko 38 000 lukion tai 23 000 ammatillisen koulutuksen opiskelupaikkaa. Koulutuksen saatavuus heikkenee ja osa nuorista putoaa koulutuksen ulkopuolelle.

Näin toteaa Opetusalan Ammattijärjest6ö OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen, jonka mukaan koulutus on päästetty tuuliajolle. Silti päättäjät vaikenevat uhkista. - On kai hiljaisesti hyväksytty, että opetukseen ja kasvatukseen kohdistetaan hallituskauden rajuimmat menoleikkaukset.

Luukkaisen mielestä opiskelijoilta ja heidän vanhemmiltaan on pimitetty koulutusleikkausten mittasuhteet ja seuraukset. Erityisen huolissaan hän on toisen asteen oppilaitosten eli lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten epävarmasta tulevaisuudesta.

- Toisen asteen koulutuksesta on leikattu hallituskaudella kaikkiaan noin 500 miljoonaa euroa. Kehysriihessä hyväksyttiin koulutuksen rakenteisiin kohdistuvat 260 miljoonan euron leikkaukset, jotka iskevät rajusti mm. lukioverkkoon. Jos ne kohdennettaisiin opiskelijapaikkoihin, se vastaisi osapuilleen yhtä kokonaista ikäluokkaa, Luukkainen arvioi.

- Jos taas leikkaus tehtäisiin pelkästään lakkauttamalla pienimpiä ammatillisia oppilaitoksia tai lukioita, joutuisi 92 pienintä ammatillisen koulutuksen järjestäjää tai 207 pienintä lukiokoulutuksen järjestäjää laittamaan lapun luukulle.

- Lukiokoulutus velloo käymistilassa ilman selvää suuntaa. Valtio rajaa rahoitusvastuunsa kolmeen vuoteen ja nostaa lukiokoulutuksen järjestäjän minimikooksi 500 opiskelijaa. Rahoitusperusteiden uudistaminen on kesken ja toimiluvat menevät uusiksi. On myös ratkaisematta, mitä lukiossa lähivuosina opetetaan, sillä hallituksen tuntijakopäätöstä ei näy eikä kuulu, Luukkainen ihmettelee.     

Perusopetuksesta hallitus päätti leikata ryhmäkokorahat lähes kokonaan, eli 57 miljoonaa euroa, mikä oli yli 70 prosenttia kehittämisrahoista. Vähennys vastaa Luukkaisen mukaan noin 1 000 luokanopettajan palkkasummaa. Siis lähes samaa määrä oppilasryhmiä täytyy yhdistää muihin ryhmiin tai lopettaa ryhmäjakoja ja vähentää valinnaisaineita.

Kehysriihessä sovitut leikkaukset heikentävät myös erityistä tukea tarvitsevien lasten asemaa. Erityisopettajia korvataan perusopetuksessa koulunkäyntiavustajilla niin, että siitä koituisi 13 milj. euron säästö. Tämä tarkoittaa nykyiseen verrattuna 200 erityisluokan vähennystä ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden sijoittamista muihin ryhmiin.

- Leikkaukset koettelevat nyt koko koulutuksen ja kasvatuksen kenttää ennennäkemättömällä tavalla. Aito sivistyksen ja koulutuksen arvostus on hukassa, eikä pelastusrengasta näy, koska opetuksella ei ole juuri suojasäädöksiä tukenaan, kuten sosiaali- ja terveyspalveluilla, Luukkainen toteaa.

Olli Luukkainen avaa OAJ:n valtuuston kolmipäiväisen kevätkokouksen tänään 14.5.2014 Helsingissä. Torstaina valtuusto valitsee järjestölle puheenjohtajan. Kasvatustieteen tohtori Luukkainen on ilmoittanut olevansa halukas jatkamaan puheenjohtajana. Hän on johtanut järjestöä vuodesta 2010. Yli 120 000 jäsenen OAJ edustaa koko opetus- ja kasvatusalaa varhaiskasvatuksesta yliopistoon.

Ammattikorkeakoulujen epävarmuus uhkaa jo koulutuksen laatua

Tiistai 13.5.2014 - Olli Luukkainen / OAJ

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ vaatii selkeitä linjauksia ammattikorkeakoulujen tulevaisuudesta. Jatkuvassa epävarmuudessa toimiminen on rapauttanut henkilöstön työhyvinvointia ja hämärtänyt ammattikorkeakoulujen asemaa ja tehtävää koulutuksen kentässä.

– Maan hallituksen on tehtävä selkeät ja pitävät päätökset ammattikorkeakoulujen koulutusmääristä, toimiluvista ja rahoituksesta. Nyt ollaan tilanteessa, jossa osaamisen laatu on uhattuna, OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen totesi Ammattikorkeakoulupäivillä Lahdessa tänään.

Luukkaisen mukaan liian vähäinen opetuksen ja ohjauksen määrä johtaa tätä menoa tilanteeseen, jossa ammattikorkeista valmistuvat eivät menesty työelämässä.

– Osasyyllisiä ovat ammattikorkeakoulut itse. Ne ovat lähteneet leikkimään pikkuyliopistoja ja laittaneet rahaa turhien himmeleiden rakenteluun. Nyt on syytä palata juurille. Perustehtävänä on ammatillisen osaamisen ja ammattien kehittäminen työelämälähtöisesti, Luukkainen korostaa.

– Työelämälähtöisyys turvataan parhaiten, kun opettajat saavat riittävästi työaikaa kehittämistoimintaan ja yhteisiin innovaatiohankkeisiin elinkeinoelämän kanssa. Myös riittävä opetus on taattava, ja on oikein, että opiskelijoiden valmistumista vahvistetaan rahoituksen perusteena. Jos opetusta ei ole riittävästi, ei tule rahaakaan.

Luukkainen toteaa, että henkilöstö on jaksanut hienosti siinä yli 20 vuoden turbulenssissa, jota ammattikorkeakoulujen historia Suomessa on ollut. Tuore opettajien työolobarometri paljastaa kuitenkin, että siitä on maksettu kova hinta. Ammattikorkeakoulujen opettajat voivat todella pahoin.

– Nykymeno ei voi jatkua, joten peli on nyt vihellettävä poikki. Suomalaisen koulutuksen laadun varmistaminen edellyttää, että ammattikorkeakouluja ei jätetä heitteille kahden vuosikymmenen hienon kehittämistyön jälkeen.

Omille juurille palaaminen on nyt tämän koulutusmuodon ainoa pelastus.

– Opistoja ette ole, yliopistoiksi ette tule. Olkaa siis ylpeästi ammattikorkeakouluja! puheenjohtaja Luukkainen tiivistää.

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene järjestää tänään ja huomenna Ammattikorkeakoulupäivät Lahdessa teemalla Yhdessä eteenpäin.

Äänestä valtuustovaaleissa

Torstai 13.2.2014 - Kaj Raiskio

Käyttäkää äänioikeutenne.

Pirkanmaalaisten opettajien tulee näyttää voimansa ja varmistaa, että myös tulevaisuudessa OAJ:n valtuustosta löytyy asiantuntevia ja toimekkaita valtuutettuja jokaisesta opettajaryhmästä (LTOL, YSI, OAO ja YLL).

OAJ:n valtuustovaalit lähtevät käyntiin sähköisellä ennakkoäänestyksellä 12.-25.2.2014 YSI:n opettajien (peruskoulun ja lukion opettajat sekä osa opistojen opettajista) ja osalla OAO:n jäsenistä (AO, LEO ja TOOL). Näillä ryhmillä on mahdollisuus äänestää myös perinteisillä uurnilla 24.-25.3.

Suora sähköinen vaali järjestetään YLL:n, LTOL:n ja loppujen ammatillisten opettajien kohdalla 12.-25.3.2014. Tarkemmin vaaleista sivupalkista OAJ:n valtuustovaalit 2014.

Ota selvää oman ryhmäsi ehdokkaista mm. OAJ:n nettisivujen ja OAJ Pirkanmaan ehdokasgallerian kautta ja käy äänestämässä omaa suosikkiasi.

Sähköinen äänestys on hyvin selkeästi toteutettu. Äänestys vie alle minuutin aikaa, kun tunnukset ovat kunnossa. Nopeiten äänestys käy OAJ:n nettisivujen tunnusten avulla. Myös pankkitunnukset toimivat napakasti. Ongelmatilanteissa jäseniä palvelee vaalit@oaj.fi

Oman äänioikeutensa käyttäneenä

Kaj Raiskio 

Open lomautus on lapsen lamautus

Maanantai 16.12.2013 - Kaj Raiskio

Lomautus ei ole ratkaisu kuntien käyttötalouden ongelmiin. Teollisuudessa lomautus on lyhyen tähtäimen keino silloin, kun työt ovat tilapäisesti loppuneet. Kunnissa työ ei ole kadonnut mihinkään, päinvastoin. Lama ja taantuma lisäävät tutkitusti lasten ja nuorten parissa työskentelevien taakkaa, kun kotien talousongelmat heijastuvat päiväkotien ja koulujen arkeen. Lomauttavassa kunnassa kyse on taloudellisten ongelmien kieltämisestä ja hätäratkaisun käyttämisestä. Pitkän aikavälin ongelmat tulee ratkoa rakenteita korjaamalla, mutta usein tähän ei löydy poliittista yhteisymmärrystä eikä rohkeutta tai osaamista.

Oppilaiden lakisääteiset oikeudet eivät toteudu lomautusten aikana. Aluehallintovirastot ovat järjestelmällisesti todenneet kuntien opetuksenaikaiset lomautukset laittomiksi. Kunnat eivät ole voineet taata kouluissa opetussuunnitelman mukaista opetusta eivätkä kyenneet takaamaan turvallista oppimisympäristöä. Myös päiväkodeissa on rikottu päivähoitoasetuksessa säädettyjä kasvatus- ja opetushenkilöstön määrää koskevia säädöksiä.

OAJ on tutkinut laajasti kuntien lomautuksia ja niiden seurauksia 2000-luvulla. Lomautukset ovat heijastuneet ikävällä tavalla lasten ja nuorten arkeen. Kouluista ja päiväkodeista on tullut lasten säilytyspaikkoja. Oppimismotivaatio on laskenut, luvattomat poissaolot lisääntyneet ja koetulokset heikentyneet. Eniten lomautus vaikuttaa niihin oppilaisiin, jotka ovat heikoimmassa asemassa ja erityisen tuen tarpeessa. Päättäjät eivät ehkä tiedosta, että esimerkiksi opettajan viiden päivän lomautus tarkoittaa sekä oppilaalle että opettajalle useamman viikon työskentelyä poikkeusoloissa.

Kuntapäättäjät vetoavat kasvatus- ja opetusalan lomautuksissa kuntatyöntekijöiden tasapuoliseen kohteluun ja taloudellisen säästön saavuttamiseen. Selvitysten mukaan lomauttaneet kunnat ovat saavuttaneet vain 20 % tavoitelluista säästöistä. Lomautuksista on aiheutunut paljon haittaa ja niistä seuranneet kustannukset on maksettu jälkikäteen moninkertaisesti. Esimerkiksi erityisopetuksen ja tukiopetuksen tarve on kasvanut ja sairauspoissaolot lisääntyneet. Lomautuksen aikana ryhmäkoot kasvavat, mikä on ollut peruste opetusministeriön maksamien ryhmäkoon pienentämiseen tarkoitettujen rahojen takaisinperinnälle.

Pirkanmaalla kunnat ovat lomauttaneet opettajia edellisen kerran vuonna 2010. Nämä kokemukset ovat hyvässä muistissa kehyskunnissa. Ikaalisten kaupunki päätti luopua vuonna 2012 lomautuksista etsien talouden ongelmiin rakentavammat ratkaisut muiden keinojen joukosta. Tämä on vastuullista ja hienoa toimintaa virkamiehiltä ja päättäjiltä!

Haluaako Akaan kaupunki olla esimerkkinä kunnasta, joka ei kykene ratkaisemaan taloudellisia ongelmiaan rakenteellisesti vaan panee lapset ja nuoret sijaiskärsijöiksi? Päättäjien on hyvä muistaa, että lomautukset vaikuttavat kielteisesti kunnan vetovoimaisuuteen lapsiperheiden asuinpaikkana sekä turvallisena työnantajana. Toisaalta voi myös kysyä, onko palkanmaksukyvyttömällä kunnalla olemassaolon edellytyksiä.

Kaj Raiskio
OAJ Pirkanmaan puheenjohtaja

OAJ:n syysvaltuustoterveiset

Torstai 28.11.2013 - Kaj Raiskio

Tähän päättyi nelivuotinen valtuustokauteni. Nyt alkaa ehdokashankinta tulevia vaaleja varten. Yleissivistävien opettajien (peruskoulu ja lukio) kohdalla on tapahtunut vaalipiirien yhdistyminen. Tulevissa vaaleissa Pirkanmaa muodostaa yhden vaalipiirin, jonka alueelta valitaan kahdeksan valtuutettua. Moni tämän hetken valtuutetuista ei ole lähdössä enää ehdolle vaaleihin. Tarvitsemme uutta verta mukaan toimintaan. Toivottavasti mahdollisimman moni lähtisi tavoittelemaan paikkaa järjestömme korkeimmassa päättävässä elimessä. Tämän tehtävän kautta saa erinomaisen ikkunan tulo-, palkka- ja koulutuspolitiikkaan. Valtuustossa tutustuu mukaviin opettajiin ympäri Suomea. Samalla on mahdollista luoda kontakteja, joiden avulla saa voimaa oman alueen edunvalvontaan. Jos huomaa epäkohtia, niin on parasta lähteä niitä itse ratkomaan.

OAJ:n valtuusto vaatii koulutuksen laadun pelastusohjelmaa

Perjantai 22.11.2013 - OAJ:n valtuusto

Suomen menestys on rakentunut laadukkaan koulutuksen ja osaamisen varaan. Suomalaisnuorten oppimistulokset ovat laskussa, koulujen ja kuntien väliset erot kasvavat. Nuorten oppimistaitojen on todettu heikentyneen. Koulutus- ja kasvatuspalvelujen voimavaroja leikataan välittämättä seurauksista lapsille ja nuorille. Suomi karsii koulutusmenoja samaan aikaan, kun monet muut maat panostavat määrätietoisesti koulutukseen.

OAJ:n valtuusto on huolissaan suomalaisen osaamisen tulevaisuudesta ja vaatii varhaiskasvatusta ja koulutusta erityissuojeluun. Kaikkia opettajaryhmiä edustava valtuusto vaatii, että koulutuksen säädöksiä on tiukennettava sellaisella pelastusohjelmalla, jolla turvataan varhaiskasvatuksen ja koulutuksen laatu sekä tasa-arvoisuus koko maassa. Opettajien työhyvinvoinnista on huolehdittava, sillä se vaikuttaa suoraan oppilaisiin ja opiskelijoihin. Valtuusto vaatii vauhtia myös koulutuksen kehittämistyöhön. Tieto- ja viestintätekniset taidot on sisällytettävä kaikkien koulutusmuotojen tavoitteisiin. Opetusalan

Ammattijärjestö OAJ:n valtuusto oli koolla 20.–22.11. Espoossa. Päätösasioiden ohella kokous valmisteli koulutuksen tulevaisuusohjelmaa, joka julkistetaan tammikuussa 2014. Valtuusto juhlisti samalla järjestön 40-vuotistaivalta.

Valtuusto on OAJ:n ylin päättävä elin. OAJ:n jäsenmäärä on yli 120 000, ja se edustaa koko opetus- ja kasvatusalaa varhaiskasvatuksesta yliopistoon.

Sisäilmapommi pirkanmaalaisissa päiväkodeissa ja kouluissa

Torstai 10.10.2013 - Kaj Raiskio ja Liisa Kurikka

(Julkaistu Aamulehden Lukijalta -palstalla 10.10.2013)

Home- ja sisäilmaongelmat vaivaavat Suomessa päiväkoteja, kouluja ja oppilaitoksia. Arvioiden mukaan jopa 259 200 altistuu home- ja kosteusvaurioituneissa päiväkodeissa ja kouluissa päivittäin. Sisäilmaongelmien tutkimukset vievät aikaa, korjausurakat laahaavat jäljessä ja kiinteistöjen kunnossapidosta säästetään. Samaan aikaan kaikki kiinteistössä työskentelevät altistuvat ongelmille. 

Kaikkia pirkanmaalaisia opettajia edustava OAJ:n Pirkanmaan alueyhdistys on saanut huolestuttavia viestejä home- ja sisäilmaongelmista alueemme päiväkodeista ja kouluista. Ongelmasta kärsitään niin pienillä paikkakunnilla kuin Tampereella. Osasta olemme saaneet lukea lehtien palstoilta (esimerkiksi AL 11.9.).

Huoltajien ja henkilöstön esille tuomia epäilyjä ja oireita sisäilmaongelmista vähätellään pelottavan usein. Havaituista tilanteista ei tiedoteta riittävästi ja totuudenmukaisesti. Joissain tapauksissa jopa opettajan sananvapautta on rajoitettu, kun hän on tuonut esille epäkohtia.

Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen vahvisti päätöksessään (AL 20.9.), että sananvapaus on perustuslaillinen oikeus myös opettajille. Näin ollen havaittuja ongelmia pitää tuoda julki avoimesti. Koulutuksen järjestäjällä on velvoite taata lasten ja nuorten turvallinen ja terveellinen oppimisympäristö. Opettajien ja kaikkien työntekijöiden velvollisuuteen kuuluu jo työturvallisuuslain mukaan tuoda terveyttä ja turvallisuutta vaarantavat asiat työnantajan tietoon.

OAJ:n vuonna 2012 päiväkotien johtajille, rehtoreille ja työsuojeluvaltuutetuille teettämä selvitys antoi koruttoman kuvan ongelman laajuudesta. Kaksi kolmasosaa tutkimukseen osallistuneista oli havainnut sisäilmaongelmia päiväkodeissa ja kouluissa. Viimeisen kahden vuoden aikana kaikista opettajista 4 % oli joutunut siirtymään toisiin työtiloihin ja 1,7 % joutunut ammattitautiprosessiin sisäilmaongelmien vuoksi. 

Uutena ääri-ilmiönä on tietoomme tullut työnantajien tapa estää opettajaa tekemästä työtään ongelmien korjaamisen tai väistötilojen hankkimisen sijaan. Opettajaa pidetään kotona, vaikka hän pystyisi jatkamaan opettamista puhtaissa tiloissa. Tämä ei voi olla lasten ja nuorten oppimisen kannalta hyvä ratkaisu eikä kunnalle taloudellisesti kannattava järjestely. Huolestuttavaa on, että lapset ja nuoret jatkavat samoissa tiloissa opiskeluaan sijaisen johdolla, vaikka sisäilmaongelmien vakavuus on koulutuksenjärjestäjän tiedossa. Tiedämme myös, että lapset sairastuvat herkemmin kuin aikuiset home- ja kosteusvaurioituneissa rakennuksissa. 

Pirkanmaalaisten päättäjien tulee ottaa tämä ongelma vakavasti. Onneksi moni kunta on näin toiminut.

Valtion talousarvio vuodelle 2014 tarjoaa lisää tukea homekoulujen kunnostamiseen. Näillä rahoilla saadaan käyntiin satakunta hanketta maanlaajuisesti, kun ongelma koskettaa tuhansia rakennuksia. Nyt näitä tukia pitää hakea ja kiinteistöt on saatava kuntoon. Päiväkoti- ja koulukiinteistöjen kunto on selvitettävä huolellisesti ja puututtava ongelmakohteisiin jämäkästi. Kyse on lastemme ja meidän kaikkien hyvinvoinnista.

Kaj Raiskio 
OAJ Pirkanmaan puheenjohtaja
Liisa Kurikka
OAJ Pirkanmaan alueasiamies

Avoin kirje maamme kuntapäättäjille.

Perjantai 9.8.2013 - OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen

Välitämme OAJ:n puheenjohtajan viestin pirkanmaalaisten päättäjien tietoon.

Lomautukset uhka lasten tulevaisuudelle

Kuntien paniikista, mutta myös harkintakyvyn puutteesta kertoo se, että uhkakuntien joukkoon on liittynyt myös taloudeltaan keskivahvoja kuntia. Lomautuspäätöksiä on valmisteltu myös kunnissa, jotka ovat saaneet valtiolta harkinnanvaraista valtionapua ryhmäkokojen pienentämiseen. Noilta kunnilta valtionavut peritään pois ja säästö, jos sitä yleensäkään tulee, jää rahallisestikin näennäiseksi, mutta lapset ja maine kärsivät.

OAJ ei hyväksy opetus- ja kasvatushenkilöstön lomautuksia, sillä ne rikkovat oppilaiden ja päiväkotilasten laillisia oikeuksia. Vaikka lomautus olisi sinänsä työnantajan laillinen toimenpide, se johtaa opetustoimessa lasten kannalta laittomiin tilanteisiin. Oppilailla on oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta kaikkina koulun työpäivinä. Samoin oppilailla on oikeus turvalliseen oppimisympäristöön. Lomautusoloissa oppilaiden oikeudet eivät toteudu ja myös koulutyön turvallisuus heikkenee. Tästä on useita aluehallintoviranomaisten päätöksiä, ja lomautuspäätöksiä on todettu laittomiksi hallinto-oikeuksissa.

Koska kerrallaan voi lomautettuna olla vain osa opettajista, lomautukset sotkevat koulutyön pahimmillaan jopa kuukausien ajaksi. Opetus, ohjaus, opetuksen tuki ja turvallisuus toteutuvat vain osittain. Onkin päivänselvää, ettei lomautuskunnan tarjoama koulutus ja päivähoito ole yhdenvertaista naapurikunnan kanssa. Koulutuksesta tulee heikkoa päivähoitoa, varhaiskasvatuksen päivähoidosta säilytyspaikka. Lomautusten maksajina ovatkin oman kunnan lapset ja nuoret.

Opetushenkilöstön lomautuksilla tavoitellut säästöt eivät ole missään suhteessa opinnoille ja varhaiskasvatukselle aiheutettuun haittaan. Siksi OAJ puuttuu kaikkiin lomautusuhkiin. Ensi vaiheessa annamme tietoa oppilaiden oikeuksista ja vetoamme kuntapäättäjiin, jotta nämä luopuisivat lomautuksista. Useat kymmenet kunnat ovatkin tehneet näin ja samalla pelastaneet maineensa sekä lasten oppimisen ymmärtäjinä että työnantajina. Miksi korkeasti koulutetut ja vaativaa työtä tekevät opettajat jäisivät kuntaan, joka ei arvosta opettajan ja oppilaan työtä?

OAJ vetoaa myös vanhempiin ja kuntalaisiin, jotta nämä vaikuttaisivat päättäjiin. Kuntalaiset voivat myös valittaa lomautuspäätöksistä. Ammattijärjestöllä on vielä joukko muitakin vaikuttamiskeinoja valikoimassaan.

Kuntatalouden näkymät ovat kiistatta tukalat kuntien ylimitoitettujen tehtävien ja miljardiluokan valtionosuusleikkausten takia. Se ei anna kuitenkaan kunnille oikeutta tinkiä velvoitteistaan. Kunnilla on lakisääteinen velvollisuus huolehtia opetuksesta ja koulutus ja varhaiskasvatus ovat kunnan keskeisiä peruspalveluja, jotka on hoidettava asiallisesti ja laadukkaasti kaikissa oloissa.

Kunnan taloutta ei saada lomauttamalla pysyvästi paranemaan. Kunnan talouden pelastaminen ei voi ollakaan yksinomaan kunnan työntekijöiden velvollisuus, vaan se on kaikkien kuntalaisten ja koko yhteiskunnan asia.

Lomautus yksityisellä sektorilla liittyy tilanteeseen, jossa työ vähenee. Päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa työ ole suinkaan vähentynyt vaan päinvastoin. Perheiden taloudellinen epävarmuus heijastuu koulujen ja opettajien työhön oppilaiden lisääntyneenä tuen ja ohjauksen tarpeena. Näinä aikoina on koulun oltava paikka, joka valaa nuorille luottamusta ja uskoa tulevaisuuteen, eikä nakerra sitä. Tehtyjen selvitysten mukaan lomautukset ovat aiheuttaneet pitkäaikaisia kielteisiä vaikutuksia koulujen ja päiväkotien toimintaan. Lisäksi lasten huonovointisuus on selvästi lisääntynyt noissa kunnissa.

Lomautukset ovat asettaneet koulujen ja päiväkotien johtajat ja rehtorit täysin kohtuuttomiin tilanteisiin ja kovan henkisen paineen alle. Rehtorit joutuvat ylhäältä tulevien määräysten perusteella virkamiehinä valmistelemaan koulujensa lomautusjärjestelyjä, vaikka tietävät niiden aiheuttavan haitan oppilaille ja opiskelijoille ja lomautuksen johtavan laittomaan tilanteeseen. Palkinnoksi tästä työstä työnantaja yleensä vielä lomauttaa rehtorin pidemmäksi aikaa kuin muut työntekijät.

Lomautuksissa vastuu on ainoastaan työantajalla. Mahtaako monikaan kuntapäättäjä pysähtyä ajattelemaan, millaisen vastuun hän lomautuspäätöksen tehdessään ottaa. Jos lomautuksen aikana sattuu esimerkiksi jokin onnettomuus, vastaajaa tullaan etsimään lomautuspäätöksen tehneistä. Ehkä olisi aika pysähtyä ja miettiä vielä kerran uudelleen. Opetus ja kasvatus on investointi paitsi lasten ja nuorten myös kunnan tulevaisuuteen.

Olli Luukkainen, puheenjohtaja
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

OAJ:n kevätvaltuuston terveiset

Sunnuntai 19.5.2013 - Kaj Raiskio

OAJ:n kevätvaltuusto kokoontui Helsingin Paasitornissa 15.–17.5.2013. Tulevaisuustyön ja ajankohtaisen edunvalvonnan leimaaman valtuuston huipentumana saimme kuulla Suomen taloudellisesta tilanteesta valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen kertomana.

Kokouksessa suurinta mielenkiintoa herättivät valtakunnallisten yhdistysten jäsenmaksupalautteet, kuntasektorin ongelmat ja niiden mukanaan tuomat yt-neuvottelut lomautusuhkineen. Talouden uhkakuvat näkyvät myös Pirkanmaalla muun muassa Mänttä-Vilppulassa ja Tampereella. Toivottavasti meillä ei ajauduta vuoden 2010 tapaan lomauttamisen tielle.

OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen haastoi valtuuston miettimään, ”Mitä järjestö tekee yksittäisen jäsenen eteen?” ja ”Ovatko järjestön toimenpiteet riittäviä, tarpeellisia ja toimivia?” Luukkaisen mukaan oman paikkansa ansaitakseen tulee järjestömme näkyä kaikissa valmisteluelimissä ja lobata kaikkia kasvatuksen sekä opetuksen toimijoita eritasoilla. Yksittäisen jäsenen kannalta tämä toiminta jää kuitenkin usein näkymättömäksi työksi. Tämän vuoksi meidän toimijoiden tulee nostaa näitä esimerkkejä esille.

Helsingin toimisto on laskenut kalentereistaan, että mm. edunvalvontaosaston asiantuntijat osallistuivat 6 500 tapaamiseen vuoden 2012 aikana. On hyvä muistaa, että he ovat vain yksi osa Helsingin toimistoa. Tämä vaikuttavuus on myös havaittu Helsingin Sanomissa, jonka mukaan OAJ oli JHL:n jälkeen kaikkein kutsutuin asiantuntijaryhmä eduskunnassa viimeisen 15 vuoden aikana ammattijärjestöjen puolelta. Esimerkiksi OAJ Pirkanmaan delegaationa olimme tapaamassa kahdeksaa pirkanmaalaista kansanedustajaa sekä opetusministeriä eduskunnassa 3.5.2013. Viimeaikaisina menestyksinä voidaan pitää varhaiskasvatuksen lainsäädäntömuutosta ja nuorisotakuuta, joita OAJ oli ensimmäisenä ajamassa. Järjestömme toimilla ammatillisen puolen leikkauksia saatiin pienennettyä, perusopetukseen saatiin lisää tunteja ja ryhmäkokojen pienentämiseen korvamerkittyä rahaa.

Alppilan peruskoulun opettajan tapaus on esimerkki siitä, kuinka OAJ toimii jäsentensä puolesta. Samankaltaisia tilanteita on eripuolilla Suomea. OAJ:n toimiston antama oikeusapu, pää- sekä luottamusmiesten antama tuki jäävät normaalisti julkisuuden ulkopuolelle. Järjestö tukee jokaista jäsentä, joka ottaa yhteyttä kokiessaan epäoikeudenmukaista kohtelua työnantajan tai jonkin muun tahon suunnalta. Tällä hetkellä sisäilma- ja homeongelmat päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa ovat räikein ongelma, mihin meidän kaikkien tulee puuttua. OAJ:n valtuusto antoi julkilausuman aiheesta medialle valtuuston päätteeksi.

Tällä kertaa pääsin osallistumaan valtuustotyöskentelyyn aikaisempaa tiiviimmin. Sain toimia 38 hengen järjestö- ja tiedotuspoliittisen valiokunnan puheenjohtajana. Tämän tehtävän kautta sain osallistua valtuuston kulisseissa tapahtuvaan toimintaan. Tämän lisäksi olin mukana valmistelemassa pontta, jossa vahvistettiin järjestömme toimia työaikajärjestelmien kehittämiseksi ja opetusvelvollisuuksien oikeudenmukaistamiseksi.

Valtuutettunne Kaj Raiskio

Kuvat Niilo Hirvonen

OAJ Pirkanmaa vallan ytimessä

Maanantai 6.5.2013 - Tiia-Pauliina Niemi, tiedottaja

Joukko OAJ Pirkanmaan alueyhdistyksen työvaliokunnan edustajia vieraili kansanedustaja Arto Satosen kutsusta eduskunnassa 3.5.2013. Tapaamisessa olivat mukana myös opetusministeri Jukka Gustafsson sekä pirkanmaalaisista kansanedustajista Pia Viitanen, Hanna Tainio, Leena Rauhala, Kimmo Sasi, Pertti ”Veltto” Virtanen sekä Arto Pirttilahti, jonka tavoittivat Pirkanmaan OAJ:n terveiset Mänttä-Vilppulan yt-neuvotteluista ja opettajien mahdolliseen lomauttamiseen liittyvistä huolenaiheista.

Vierailun aikana keskusteltiin nuorisotakuun toteutumisen mahdol-lisuuksista, koulujen työrauhaan liittyvistä asioista sekä perusopetuslain uudistamisesta. Työrauhaan liittyvässä lakiesityskeskustelussa Pirkanmaan OAJ:n edustajat toivat esille muun muassa 3 päivän erottamisoikeus –kysymyksen, koulumatkoihin liittyvät vastuukysymykset, koulutuksen rahoittamiseen liittyviä asioita sekä opettajien työllistymiseen liittyviä huolia. Kansanedustajat puolestaan toivat esille huoltaan opettajien jaksamisesta. Lisäksi keskustelussa pohdittiin, miten taloudellisesti tiukat ajat vaikuttavat koulutuksen laatuun. Eduskunnasta haluttiin viestittää, että koulutusta arvostetaan valtavasti ja että siinä piilee Suomen tulevaisuus. Tärkeää on taloudellisesta tilanteesta huolimatta resursoida pienempiin opetusryhmiin, lasten ja nuorten psykiatrisen hoidon mahdollisuuksiin sekä turvata jokaiselle oppilaalle sekä opiskelijalle riittävä opintojenaikainen tuki.

Koulujen työrauha puhuttaa!

Tiistai 9.4.2013 - Kaj Raiskio

OAJ:n Pirkanmaan alueyhdistys on hengessä mukana Helsingissä järjestettävässä mielenilmauksessa. Jos jäsenemme ovat samaan aikaan Helsingissä niin menkää mukaan. 

Halukkaat voivat käydä täyttämässä adressin helsinkiläisen opettajan törkeän irtisanomisen perumisen puolesta www.adressit.com

OAJ:n lausunto asiasta

Virkasuhteen purku liian rankka päätös

Opettaja oli poistanut häiritsevän ja turvallisuutta vaarantavan oppilaan koulun ruokalasta työntämällä tämän ulos, kun oppilas ei ollut noudattanut opettajan antamaa poistumismääräystä. Helsingin opetusvirasto päätti opettajan palvelussuhteen.

- Pelkästään Helsingin kaupungin kouluissa kirjataan vuosittain noin 400 vaara- ja uhkatilannetta, joissa on jouduttu puuttumaan oppilaiden käyttäytymiseen. Kysymys ei olekaan viime kädessä juridinen, vaan moraalinen: mitä koulu ja yhteiskunta voivat nuorilta vaatia. Edellytetäänkö heiltä yhteisten sääntöjen noudattamista vai saako yksilö viime kädessä tehdä kuten haluaa, Luukkainen kysyy.

- Turvallisuus on tinkimätön ykkösasia kouluissa, päiväkodeissa ja oppilaitoksissa. Jos se on vaarassa, on vastuullisen aikuisen toimittava. Opettaja on vastuussa oppilaistaan ja heidän turvallisuudestaan. Esimerkiksi poliisia ei ole paikalla silloin, kun jotain äkillistä koulussa tapahtuu.

- Oppilailla on lailla turvattu oikeus opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen. Ei olekaan kohtuullista, että yhden tai muutaman oppilaan häiritsevän käytöksen vuoksi muun ryhmän työskentely estyy, Luukkainen toteaa.

Luukkaisen mukaan opettaja jättää erottamispäätöksestä oikaisuvaatimuksen opetuslautakunnalle. Kaupungille annetaan näin vielä mahdollisuus harkita asiaa uudelleen. Tarvittaessa asia viedään Helsingin hallinto-oikeuden ratkaistavaksi.

Oppisopimuskoulutuksen mantra

Maanantai 1.4.2013 - Kaj Raiskio ja Päivi Koppanen

Julkaistu Aamulehdessä 27.3.2013

Kansanedustaja Harri Jaskari (kok) kritisoi 18.3. kirjoituksessaan Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n näkemyksiä oppisopimuskoulutuksesta. Hän muun muassa kysyi, että onko työttömyys parempi vaihtoehto kuin oppisopimuskoulutus.

Nuorisotakuun kunnollinen toteuttaminen on välttämätöntä. Kaikki aktiivitoimet ovat parempia kuin työttömyys. Nuoret tarvitsevat erilaisia tapoja opiskella ja oppia ammatti. Oppisopimuskoulutuksesta on kuitenkin tullut mantra, jota hoetaan ymmärtämättä mikä on mahdollista ja mitä erilaisista valinnoista seuraa. Keski-Euroopassa oppisopimuskoulutus on merkittävä osa ammatillista koulutusta. Sillä on vuosisataiset perinteet ja työelämä kantaa ison vastuun koulutuksesta.  Suomessa tällaisia perinteitä ei ole. 

Muiden maiden ammatillisen koulutuksen edustajat hämmästelevät ja kadehtivat suomalaista ammatillista koulutusta. He eivät usko, että yli puolet ikäluokasta haluaa vapaaehtoisesti ammatilliseen koulutukseen. Koulutuksemme nähdään maailmalla Pisan kaltaisena ihmeenä, josta otetaan oppia. Milloin suomalaiset päättäjät ymmärtävät tämän arvon? 

OAJ:n mielestä oppisopimuskoulutus on suurelle osalle nuorista liian vaativaa ja antaa kapean osaamisen. Useimmat 16 – 19-vuotiaat nuoret tarvitsevat vahvaa tukea, ohjausta ja opetusta. On viisasta, että he saavat laajan ammattiosaamisen ennen työelämään siirtymistään. Silloin he pystyvät työllistymään muuttuvassa maailmassa. Ammatillisessa opetuksessa on aina yhdistetty käytäntö ja teoria. Opitaan ymmärretään mitä tehdään ja miksi, ei vain matkita ymmärtämättä miksi jotain tapahtuu. Kunnollisen osaamisen varassa nuori selviytyy muuttuvasta työelämästä, pystyy oppimaan uutta ja vaihtamaan työpaikkaa sekä etenemään uralla. 

Työpaikoilta tulee jo nyt viestiä siitä, etteivät työnantajat pysty ottamaan nykyistä enempää nuoria ohjattavakseen. Aika ja osaaminen eivät riitä. OAJ kantaa huolta siitä kenen vastuulle jäävät ne nuoret, jotka eivät selviydy oppisopimuskoulutuksesta ja joutuvat keskeyttämään sen. Mikä vastuu yksittäisellä yrityksellä on nuoren pysyvässä työllistämisessä, entä miten työllistymistä tullaan seuraamaan?

Kaj Raiskio                           Päivi Koppanen
OAJ-Pirkanmaa, pj.              OAJ, vpj., OAJ:n Ammatilliset opettajat OAO, pj.

Oppimisen tukitoimet ontuvat perusopetuksessa

Maanantai 11.3.2013 - Kaj Raiskio, Olli Luukkainen ja Merja Koivisto

Opetusalan Ammattijärjestön ja OAJ:n Pirkanmaan alueyhdistyksen mukaan perusopetuksen oppilaille laissa turvatut oppimisen tukitoimet jäävät käytännössä toteutumatta. Tukitoimien järjestämisessä on suuria puutteita, eikä lain henki toteudu.

Perusopetuslakia uusittiin viime eduskuntakaudella. Oppilaille säädettiin oikeus välittömiin tukitoimiin, kun oppiminen tai koulunkäynti kangertelee.

OAJ selvitti, kuinka lainmuutos on vaikuttanut oppilaiden saamaan tukeen. Viime vuoden lopulla toteutettuun kyselyyn vastasi yli 1 000 suomen- ja ruotsinkielistä opettajaa eri puolilta maata.

- Tulokset kertovat karua kieltä. Opetusryhmät eivät ole pienentyneet, vaikka niissä opiskelee erityistä tukea tarvitsevia oppilaita. Oppilaille ei ole mahdollista antaa tarpeen mukaan tukiopetusta, osa-aikaista erityisopetusta tai erityisopetusta, joten oppilaan oikeudet jäävät oleellisilta osin toteutumatta, puheenjohtaja Olli Luukkainen arvioi.

- Esi- ja perusopetuksen ryhmäkoosta onkin säädettävä lailla ja turvattava riittävä rahoitus sille, että ryhmäkoot pysyvät kohtuullisena. 

Opettajat kokivat huolestuttavaksi myös sen, että kunnat tekevät opetuksen järjestämistä koskevia ratkaisuja ottamatta riittävästi huomioon oppilaan, huoltajan, opettajan ja oppilashuollon toimijoiden yhdessä muodostamaa näkemystä. 

Yhtenä epäkohtana on, että oppilaan tulevaisuuteen vaikuttavia pedagogisia asiakirjoja voi tätä nykyä laatia opettajankoulutusta vailla oleva henkilö, sillä opettajan ammattinimikettä ei ole suojattu.

- OAJ vaatiikin, että opetushenkilöstön ammattinimikkeet suojataan ja perustetaan kansallinen opetushenkilöstön ammattirekisteri, Luukkainen tähdentää.

- Oppimisen tueksi tarkoitettu lainmuutos näyttäytyykin kentällä lähinnä korulauseina. -Suunnitelmallisuus ja kirjatut tukitoimet eivät näy oppilaan arjessa. Myös oppilashuollon resurssit todettiin riittämättömiksi. Oppilaat ovat eriarvoisessa asemassa eri kunnissa ja eri kouluissa.

OAJ epäilee myös, saavatko huoltajat selvää oppimisen tukea koskevista asiakirjoista. - Vanhemman on voitava yhdellä silmäyksellä ymmärtää, millaisia tukitoimia hänen lapselleen kuuluu ja millaista tukea tämä on saanut. Tukitoimien toteutumista on seurattava ja palautetiedon keruuta kehitettävä niin koulun, kunnan kuin valtakunnan tasolla. Opettajilla olisi tietoa, kuinka toimia oppilaan parhaaksi, mutta puutteelliset resurssit eivät sitä mahdollista, Luukkainen tiivistää.

Kooste OAJ:n selvityksestä on nähtävissä os. www.oaj.fi

Opetuksen määrä ei saa olla säästökohteena

Perjantai 8.3.2013 - Päivi Koppanen, Sirkka Saarikoski ja Inkeri Toikka

Opetuksen määrä ei saa olla säästökohteena

Opetusalan Ammattijärjestön ammatilliset opettajat kiittävät Sastamalassa opiskelevan nuoren isää tärkeän asian esille nostamisesta (Al 12.2.). Vaikka kuntayhtymän johtajan vastaus (Al 16.2.) toi näkyviin ne toimet, joita oppilaitoksessa tehdään, on huoli opetuksen määrän vähenemisestä todellinen. Ongelmat on tuotava esille ja niihin puututtava. Opiskelijan saama opetuksen ja ohjauksen määrä ei saa olla säästökeino ammattiin opiskelun aikana, keinot talouden vakauttamiseen on löydettävä muualta.

Ammatillisen koulutuksen opetuksen määrää ei säädellä

Ammatilliselta koulutukselta odotetaan paljon. Nuorisotakuu, syrjäytymisen ehkäisy, erityisopetus ja elinkeinoelämän muuttuviin tarpeisiin vastaaminen ovat kasvavia vaatimuksia, joita koulutukselle asetetaan. Koulutuksen järjestäjät ovat suurien haasteiden edessä etenkin kun samaan aikaan hallitus esittää tuntuvia leikkauksia koulutuksen rahoitukseen ja aloituspaikkoihin.

Toimet, joihin moni koulutuksen ylläpitäjä jo ryhtynyt, näkyvät opiskelijoille opetustuntien määrän vähenemisenä ja itsenäisen työn lisääntymisenä. Ennen vuotta 1999 opiskelijan saaman opetuksen määrä oli säädelty lainsäädännössä. Nyt opetustuntien määrää ei säädellä eikä työpaikalla tapahtuvaan ohjausta mitoiteta yhdenmukaisesti. Kukin koulutuksen järjestäjä päättää niistä itsenäisesti ja määrät eroavat merkittävästi.

Opiskelijan saaman opetuksen määrä on pudonnut alun 38 viikkotunnista pahimmillaan alle 20 tuntiin viikkoa kohti. Tavoitteet on kuitenkin mitoitettu opiskelijan 40 tunnin työmäärälle viikossa.  Opiskelijan itsenäisen opiskelun varaan jää entistä suurempi osa tavoitteiden saavuttamisesta. Ammatillisen peruskoulutuksen nuoret ovat iältään 16 – 19 vuoden välillä ja monelle itsenäinen työskentely on vielä liian vaativaa. Ammattiin opiskelu edellyttää taitojen harjaannuttamista, palautteen saamista ja keskinäistä vuorovaikutusta, joita ei yksin opiskellen voi vahvistaa.

Opiskelijoiden saaman opetuksen ja ohjauksen riittämättömyys ovat olleet Opetusalan Ammattijärjestön huolena jo pitkää. Myös työelämän edustajat odottavat, että oppilaitoksissa on riittävästi opetusta ja aikaa ohjatusti harjoitella. Alan ja ammatin perustaidot on oltava tutkinnon suorittaneella kunnossa.

Ammatillisen koulutuksen resurssit on turvattava

Tulevaisuus talouslukujen valossa näyttää synkältä. Opetusministeriö esittää ammatillisen koulutuksen tarjontaan yli 7000 paikan vähennystä vuoteen 2016 mennessä ja rahoituksen vähentämistä 175 M€:a. Koulutuksen järjestäjät ovat varautuneet tuleviin leikkauksiin opetuksen määrän leikkaamisen lisäksi irtisanomalla, lomautuksilla ja ryhmäkokoja kasvattamalla. Opiskelijoille se merkitsee entistä vähemmän ohjattua opetusta, jos säästöpäätöksiä ei pureta.

Vanhempien, opiskelijoiden, koulutuksen järjestäjien ja opettajien huoli on otettava vakavasti. Opetuksen määrä ja laatu on turvattava eikä ammatillisen koulutuksen eteen tehtyä työtä saa murentaa lyhytnäköisillä säästötoimilla. Koulutuksen suosio sekä opiskelijoiden että opettajien keskuudessa on herättänyt ihmetystä maailmalla. Laadukkaaseen koulutukseen investointi tuottaa monikertaisen katteen tulevaisuudessa.

Varapuheenjohtaja ja OAJ:n Ammatilliset Opettajat OAO ry:n puheenjohtaja Päivi Koppanen

Koulutuspoliittisen toimikunnan puheenjohtaja Sirkka Saarikoski

Ammatillisen koulutuksen erityisasiantuntija Inkeri Toikka 

Ammatillisen koulutuksen opiskelijapaikkojen riittävyys tulee taata

Tiistai 19.2.2013 - Kaj Raiskio

Varhaiskasvatusta lasten vai aikuisten ehdoilla

Lauantai 2.2.2013 - Kaj Raiskio ja Eira Viitanen

Aamulehdessä julkaistu mielipidekirjoitus lauantaina 2.2.2013

Säästökohteita etsitään nyt kaikkialta, myös varhaiskasvatuksesta. Toiminnan arviointi ja mittareiden etsintä korostavat tehokkuutta ja tuloksellisuutta. Lapsen hyvinvointi jää useimmiten huomiotta.

Muun muassa kirjoitukset ”Päivähoito hyötyy keksinnöstä” (AL 7.1.13) ja ”Pormestariohjelma lupaa päivähoitoon tuntilaskutuksen” (AL 24.1.13) nostivat esiin mahdollisuuksia vähentää varhaiskasvatuksen menoja tuntiperusteisella maksujärjestelmällä. Tämänkaltainen järjestelmä kuulostaa vanhemman näkökulmasta houkuttelevalta. Uutisoinnissa unohdettiin kuitenkin, mitä vaikutuksia tällä on lapseen ja lasten kanssa työskenteleviin.

Päivähoitolaki määrittää suhdeluvut eli sen, kuinka monta lasta yhdellä kasvattajalla päivän mittaan voi olla. Epäselväksi jää, miten asetuksen mukainen suhdeluku saadaan toteutumaan päivittäin, jos vanhemmat voivat tuoda lapsen päiväkotiin ilman ennakkosuunnitelmaa. Lapsi tarvitsee turvallisen, pysyvän ympäristön ja ihmissuhteet.  Yhteisöllisyys syntyy tutussa ryhmässä tuttujen aikuisten kanssa. Voi vain kuvitella, mitä tapahtuu, jos vanhemmat tuovat lapsiaan päiväkotiin miten milloinkin, lapset vaihtuvat, aikuiset vaihtuvat jopa tunnin välein, eikä lapsella ole mitään vertaisryhmää. Näin voi käydä, jos lapsia ja henkilökuntaa siirrellään kuin pelinappuloita paikasta toiseen.

Varhaiskasvatus hyötyy eniten siitä, että päiväkodissa on riittävästi koulutettua henkilöstöä, joka pystyy tekemään kasvatustyötä ottaen huomioon lapsuuden kokonaisuutena; lasten ajatukset, leikin mahdollisuudet, lapsen oman toimijuuden ja toimintakulttuurin rakentumisen.

Varhaiskasvatus ei perustu mittariperusteiseen kellokorttilogistiikkaan ja lapsen tehokkaaseen liikutteluun vaan lapsen ja lapsuuden ymmärtämisen pedagogiikkaan. Säännöllinen päiväjärjestys ja kasvattajien pysyvyys antavat lapselle turvallisuuden tunteen. Suunnitelmallinen ja johdonmukainen lapsen omien tavoitteiden mukainen toiminta luovat pohjan lapsen kokonaisvaltaiselle kehittymiselle. Varhain havaittu kehityksen tukemisen tarve tuo mittavan säästön tulevaisuudessa.

Opettajien ja muiden kasvattajien vaihtuvuus ei ole etu lapselle, vanhemmille, henkilökunnalle eikä kunnalle. Henkilöstön työhyvinvointi on monen kunnan ykköstavoite. Miten on työhyvinvoinnin laita, kun aamulla ei tiedä, missä yksikössä päivänsä työtä tekee, mitkä tavoitteet toteuttaa ja keiden lapsien kanssa? Lastentarhanopettajan vastuulla on toteuttaa yhdessä vanhempien kanssa sovitut lapselle asetetut tavoitteet. Jos opettajia ja hoitajia siirrellään, lapsen omien tavoitteiden tai tarpeiden toteutuminen ei toteudu.

Sopii myös kysyä, miten paljon työaikaa esimiehillä menee sen selvittämiseen, mihin kukin työntekijä tänään sijoittuu. On myös muistettava, että asiakasmaksulain mukaan tuntiperusteista maksua ei voi nostaa tai laskea kellonaikojen mukaan. Maksu on sama kaikkina vuorokauden aikoina, yöllä ja päivällä. Varhaiskasvatuslakia ollaan 40-vuoden hiljaiselon jälkeen parhaillaan muuttamassa, joten kannattaa seurata sen linjauksia.

Kaj Raiskio, OAJ Pirkanmaa puheenjohtaja

Eira Viitanen, LTOL-jaoksen puheenjohtaja

Syysvaltuustoterveiset 2012

Perjantai 30.11.2012 - Kaj Raiskio

Valtuustoterveiset,

OAJ:n Valtuusto kokoontui syyskokoukseen Helsinkiin 21.–23.11.2012. Tilaisuuden alussa OAJ:n Puheenjohtaja Olli Luukkainen toi esille suuren huolen vallitsevasta taloudellisesta tilanteesta ja sen heijastumisesta opetussektorille. Koulutus- ja kasvatussektoriin tehtävien leikkausten pelot ovat todellisia. Hyvinvointiamme uhkaa kolme merkittävää tekijää, joihin emme itse voi paljoa vaikuttaa, vaan ne heijastuvat suoraan maailman taloustilanteesta. Työttömyyden lisääntyminen, vääjäämättömästi edessä oleva korkojen nousu ja mahdollinen Suomen valtion kolmen A:n luottoluokituksen laskeminen tarkoittaisivat Suomen valtiolle miljardien loppulaskua. Valtion menojen kasvu heijastuu varmasti nykyistä suurempina leikkauksina myös opetusalan puolella. Luukkainen toteaakin, että ”meillä on kovat ajat edessä kaikilla sektoreilla”. Tulevat vuodet 2013–2014 antavat suuntaa sektorimme menestyksestä. Nyt jo näkyvät rankat leikkaukset kaikilla sektoreilla. Enää ei opetuspuolella tyydytä vain lomautuksiin vaan YT-neuvottelut tarkoittavat nykyisin myös irtisanomisia muun muassa aikuiskoulutuksen, ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen opetuksen puolella. Näiden keinojen leviäminen tuleekin estää ja vauriot minimoida.

Valtuutettuina saimme kuulla useiden esitysten kautta edunvalvonnan tilanteesta. Tulevat palkkaneuvottelut tulevat olemaan mutkikkaat. Työnantaja tulee lähtemään liikkeelle 0 % -linjalla tai jopa miinusmerkkisellä tarjouksella. Erityisen pahan tilanteesta tekee lentoyhtiö SAS:n neuvottelujen tulos. Siitä työnantajat saivat mallin, minkä kautta palkkoja tullaan painamaan alas, työtunteja lisäämään ja eläkeikää nostamaan korkeammaksi. Työnantajat haluavat päästä eroon valtakunnallisista sopimuksista, ja jopa liittokohtaisista sopimuksista. Työnantajat haluavat siirtää neuvottelut työnantaja ja työpaikkakohtaisiksi. Kohta palaamme takaisin paperipatruunojen aikaan, jolloin yrityksen sanelivat työssäolon ehdot. Tosin nykyisin tämä tapahtuisi ilman yhtiöiden patriarkaalista vastuuta työntekijöistä ja heidän perheistään. On mielenkiintoista nähdä, että millaisia tarjouksia alallamme nähdään.

Uudet kunnanvaltuustot aloittavat nelivuotiskautensa tammikuun alussa. Koko maassa valtuustoihin päätyi 771 OAJ:n jäsentä, joiden toivomme myötävaikuttavan koulutuksen ja opetuksen näkyvyyteen sekä resursseihin oman tietämyksensä kautta. Jokaisen meistä tulee vaikuttaa tuntemiimme valtuutettuihin, jotta lasten ja nuorten olosuhteet pistetään kuntoon omassa kunnassamme.

Opetusministeri Jukka Gustafsson vieraili valtuuston kokouksessa tuomassa valtiovallan terveiset. Hän kertoi missä tämän hetken lainsäädäntömuutoksissa mennään. Suuri muutos tapahtuu muun muassa varhaiskasvatuksen hallinnonalasiirron yhteydessä 1.1.2013. Muutos tuntuu myös ammatillisen opetuksen aloituspaikkojen uudelleenjaossa, jonka yhteydessä Pirkanmaan aloituspaikat lisääntyvät, mutta leikkaukset ovat ankaria muilla alueilla. Ilokseni Jukka Gustafsson mainitsi puheessaan antoisan vierailunsa OAJ Pirkanmaan alueyhdistyksen hallituksen kokouksessa marraskuun alussa. Yhteistyö opetusministerin ja kansanedustajien kanssa on erityisen arvokasta äänemme kuuluvaksi saamisen kannalta. Vaikuttaminen tapahtuu usealla tasolla ja siinä OAJ Pirkanmaa on toiminut erityisen aktiivisesti.

Valtuutettunne Kaj Raiskio, OAJ Pirkanmaan puheenjohtaja

Kuvat: Niilo Hirvonen

Vaikuta perusopetuksen opetussuunnitelmaan!

Keskiviikko 21.11.2012 - Kaj Raiskio

Perusopetuksen perusteluonnoksista voi antaa palautetta 19.11.-5.12.2012

Kasvatus on arvokasta, kuunteletko sinä lasta?

Lauantai 29.9.2012 - Kaj Raiskio

Kuntien ensisijainen tehtävä on nyt ja tulevaisuudessa peruspalvelujen tuottaminen. Kaikilla pirkanmaalaisilla tulee olla tasapuolinen mahdollisuus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen, opetukseen ja koulutukseen myös kuntavaalien jälkeen. Koulutus on ala, jota ei voi ulkoistaa tai jättää markkinoiden tuotettavaksi. Jokainen kuntapäättäjä on vastuussa siitä, että lapset ja nuoret saavat heidän kunnassaan hyvät lähtökohdat elämälleen. Koskaan ei pidä tinkiä varhaiskasvatuksen tai perusopetuksen turvallisuudesta, joten missään tilanteessa ei tule sortua opetushenkilöstön lomautuksiin. Tarvittavat leikkaukset tulee tehdä aina rakenteellisten ratkaisujen kautta.

Aikuisilla pitää olla aikaa nuorille niin terveydenhuollon, päiväkotien kuin koulujen puolella. Varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa tämä tarkoittaa riittävän pieniä ryhmiä. Jokaisella nuorella tulee olla mahdollisuus päästä hoitoon ja heille tulee tarjota mahdollisuus tavata terveydenhuollon ammattilaisia riittävän usein. Usea orastava ongelma saataisiin ratkaistua aikaisella puuttumisella ja välittämisellä. Tarja Paakkosen tuoreen väitöstutkimuksen mukaan vaikeahoitoisia nuoria mielenterveyspotilaita päätyi kalliiseen laitoshoitoon eniten niissä kunnissa, jotka säästivät 1990-luvun laman yhteydessä rajuimmin kouluterveydenhuollossa sekä perhe- ja kasvatus-neuvolatoiminnassa. Syrjäytyneen vaikeahoitoisen alaikäisen laitoshoitokulut voivat nousta jopa 1,7 miljoonaan euroon 18 ikävuoteen mennessä. Panostaminen olosuhteisiin tuo pitkäkestoisimman hyödyn.

Kunnissa annettu hyvä peruskoulutus takaa lapsille ja nuorille kunnolliset jatko-opintomahdollisuudet ja antavat eväät työllistymiseen. Tämän peruspalvelun laadun takaa osaava ja pätevä henkilöstö, josta tulee pitää huolta. Yhtäkään päiväkotia tai koulua ei saa päästää homehtumaan tai sisäilmaongelmien valtaan. Kuntien kannattaa investoida koulutukseen ja kasvatukseen, koska se maksaa aina itsensä takaisin.

Onnea kaikille opettajataustaisille ehdokkaille vaalityöhön

Kaj Raiskio

Puheenjohtaja

Tampereen kaupungin ammatillisen ja lukiokoulutuksen leikkaukset huolestuttavat

Sunnuntai 26.8.2012 - Raiskio & Kurikka

OAJ:n Pirkanmaan alueyhdistyksen kannanotto Tampereen kaupungin päättäjille (lähetetty 26.82012)

OAJ:n Pirkanmaan alueyhdistys on huolissaan Tampereen kaupungin ammatillisen opetuksen ja lukio-opetuksen tulevaisuudesta. Kevään 2012 lisäleikkaukset ovat kurjistaneet opetuksen laatua merkittävästi, siitäkin huolimatta, että kaupunginvaltuusto vähensi hieman toiselle asteelle suunnattuja säästövelvoitteita. Ammatillisen koulutuksen lähiopetuksen ja ohjauksen tuntimäärien leikkaaminen vaikeuttavat opetusta ja tukitoimien antamista. Lukion kurssimäärää puolestaan on leikattu jo useana vuonna peräkkäin. Ryhmäkokojen suureneminen on vähentänyt opettajien mahdollisuuksia kiinnittää huomiota yksittäisiin opiskelijoihin. Myös työturvallisuus vaarantuu ylisuurissa ryhmissä. Tämänkaltaiset leikkaukset vaikuttavat aina eniten heikoimpien opiskelijoiden mahdollisuuksiin valmistua ajallaan. Pahimmassa tapauksessa usea nuori keskeyttää opinnot. Keskeyttämiset ovat kasvaneet TAOssa vuoden 2009 10,4 %:sta vuoden 2011 tilastojen mukaan jo 13 %:iin. Leikkauksilla keskeyttämisprosentteja ei saada alaspäin.

Pelkäämme, että merkittävä osa ammatillisesta osaamisesta häviää Pirkanmaalta. Nuorten lisäksi kärsijöinä ovat yritysmaailma ja koko yhteiskunta. Uskaltavatko yritykset ottaa jatkossa työssäoppimisjaksoille opiskelijoita, jotka ovat saaneet vain vähän opetusta ylisuurissa ryhmissä? Voidaanko Tampereella saavuttaa maan hallituksen määrittelemä yhteiskuntatakuu ja koulutustakuu? Leikkausten takia opetuksen laatukriteerejäkään ei voida saavuttaa.

Opiskelijoiden lisäksi olemme huolissamme opetushenkilöstön jaksamisesta jatkuvan leikkauspaineen alla. Tähän toivomme työnantajan kiinnittävän yhä enemmän huomiota. Leikkauksilla kasaan saatu ”säästö” häviää nopeasti sairauslomien ja työkyvyttömyyseläkkeiden kasvaessa. Ammatillinen opetus on jo tällä hetkellä merkittävän muutoksen edessä, kun TAO ja PIRKO yhdistyvät. Muutosprosessin läpivienti vie oman aikansa, ja nyt tehtävät leikkaukset luovat yhdistymiselle mitä epäkiitollisimman maaperän.

Toivomme, että Tampereen kaupunki ei kurjista toimillaan II asteen koulutusta. Jo nyt leikkaukset hankaloittavat opiskelijoiden oppimismahdollisuuksia, opetuksen järjestämistä sekä ohjattua työharjoittelua. Pelkona on, että ammatillisella puolella työssäoppimisjaksoille pääseminen viivästyy ja opiskelijoiden valmistuminen siirtyy. Tutkintojen viivästyminen puolestaan leikkaa suoraan opetus- ja kulttuuriministeriöltä saatavaa rahoitusta.

Tahdomme muistuttaa, että säästötoimien vaikutukset näkyvät aina viiveellä ja korvaavat toimet aiheuttavat tulevaisuudessa suuria kustannuksia. Näin kävi kiistatta 1990-luvun laman yhteydessä. Silloin yhteiskunnan kelkasta pudonneet nuoret ja heidän perheensä voivat suurelta osin pahoin vielä tänä päivänä.

On myös syytä pohtia, mikä on tilakeskuksen toiselle asteelle asettamien tilavuokrien osuus talouden tasapainottamisessa. Yhä suurenevat vuokrat näyttävät syövän opetuksen järjestämiseen tarkoitettua valtionosuutta kohtuuttomasti. Nuoret ovat tässä kärsijän osassa.

Kaj Raiskio, puheenjohtaja                 Liisa Kurikka, alueasiamies