Ammatillisen koulutuksen opiskelijapaikkojen riittävyys tulee taataTiistai 19.2.2013 - Kaj Raiskio OAJ:n ja OAJ Pirkanmaan lehdistötiedote 19.2.2013
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ja OAJ:n Pirkanmaan alueyhdistys vaativat maan hallitusta luopumaan ammatillisen toisen asteen opiskelijapaikkojen leikkauksista. Suunnitelma koulutuspaikkojen karsimiseksi yli 7 000:lla on OAJ:n mielestä perusteeton, koska ammatilliseen koulutukseen ensisijaisesti hakeneiden joukko ylittää kaikissa maakunnissa selvästi aloituspaikkojen määrän. Pirkanmaalla tulisi päinvastoin lisätä aloituspaikkoja tuntuvasti, jotta nuorten syrjäytyminen saataisiin vähentymään ja nuorisotakuu kyettäisiin hoitamaan aiotulla tavalla.
– Jos aloituspaikkoja tarkastellaan vain peruskoulun päättävien ikäluokan mukaan, opiskelijapaikkoja näyttäisi riittävän. Tällöin unohdetaan kuitenkin edellisvuosina ilman koulutuspaikkaa jääneet hakijat. Myös nämä nuoret pitää saada opiskelemaan, parantamaan työllistymismahdollisuuksiaan ja pois syrjäytymispolulta. Välivuosi perusopetuksen jälkeen on suuri riski syrjäytymiselle, sillä vain alle puolet jatkaa myöhemmin tutkintoon johtavia opintoja, OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen tähdentää.
– Jo tällä hetkellä aloituspaikkojen riittämättömyys on Pirkanmaalla selviö. Yhtä aloituspaikkaa kohden on Pirkanmaalla 2,3 potentiaalista hakijaa niiden 15–29 -vuotiaiden joukossa, joilla ei ole perusasteen jälkeistä koulutusta. Lisäksi Pirkanmaalla jää vuosittain kymmenen prosenttia päättöluokan päättäneistä ilman jatko-opintopaikkaa (vuonna 2011 tämä tarkoitti Pirkanmaalla 458 peruskoulun päättänyttä nuorta) toteaa huolestuneena OAJ:n Pirkanmaan alueyhdistyksen puheenjohtaja Kaj Raiskio.
Kaikista alle 30-vuotiaista suomalaisista jo lähes 120 000 on pelkän perusasteen koulutuksen varassa. Heistä peräti 40 000 on työn ja koulutuksen ulkopuolella. Joukko on Luukkaisen mielestä sietämättömän suuri sekä nuorten syrjäytymisestä koituvien kustannusten että hyvinvoinnin näkökulmasta.
Pirkanmaalla perusasteen koulutuksen varassa on tällä hetkellä yli 10 000 nuorta, joista kolmasosa on ilmeisessä syrjäytymisvaarassa. Pirkanmaalla on tapahtunut merkittäviä yhdistymisiä ammatillisen koulutuksen puolella mm. TREDU:n ja SASKY:n toimesta, joten nyt näiden yhdistymisten tuomat hyödyt tulee kanavoida koulutustarjonnan lisäämiseen lähiopetustuntien leikkaamisen ja määrärahojen vähentämisen sijaan. Nyt on korkea aika pirkanmaalaisten päättäjien pitää huolta toisen asteen koulutuspaikkojen riittävyydestä maakunnassamme toteaa Raiskio.
– Vähäinen koulutus heijastuu myös työurien pituuteen. Se jää pelkän peruskoulun suorittaneilla keskimäärin 25,7 vuoteen, kun keskimääräinen työuran pituus on noin 34 vuotta. Vähintään ammatillisen koulutuksen suorittaminen on perusvaatimus kaikille kansalaisille ja valtiovallan tulee tukea tätä tavoitetta. |
