Toisen asteen uudistuksille annettava mahdollisuus onnistua

Torstai 7.12.2017 - Matti Helimo, OAJ Pirkanmaan puheenjohtaja

Toisen asteen koulutus käy läpi suuria muutoksia. Ammatillisen koulutuksen reformi tulee voimaan ensi vuoden alusta. Sipilän hallituksen satojen miljoonien leikkaukset varjostavat hyviä tavoitteita, kuten koulutuksen ja työelämän kasvava yhteistyö. Lähiopetuksen vähentyminen on jo nyt osan nuorista kohdalla johtanut perustaitojen romahtamiseen ja opintojen keskeyttämiseen. Henkilökohtaista opinto-ohjausta, erityisopetusta ja myös opiskelijoiden omaa motivaatiota on lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa lisättävä. Toisen asteen tutkinnon suorittaneiden työllisyysnäkymät ovat merkittävästi paremmat kuin ilman tutkintoa jääneiden.

Lukiokoulutustakin ollaan uudistamassa ja nopealla aikataululla. Uuden lukiolain pitäisi tulla voimaan jo ensi keväänä. Siinäkin tavoitteet ovat hyviä: lukion vetovoiman lisääminen, laadun kehittäminen ja korkea-asteelle siirtymisen sujuvoittaminen. Keinoina tavoitteisiin esitetään mm. yksilöllisiä opinpolkuja ja oppiainerajat ylittäviä opintokokonaisuuksia.

Myös uuden lukion alkua varjostavat huolet rahoituksesta. Lukio-opetus on opiskelijaa kohden maamme halvinta koulutusta. Silti vuosivälillä 2013-2015 Kataisen hallitus leikkasi lukioiden valtionosuuksia 6700 eurosta 6000 euroon per opiskelija, siis lähes viideosan. Sipilän hallitus ei ole tätä korjannut.  Koulutuksen järjestäjät joutuvat yhä enemmän itse maksamaan lukiokoulutuksen kuluja. Jos ne eivät lisärahoitusta anna, niin pahimmillaan opiskelija voi joutua opiskelemaan jatkuvasti ylisuurissa opetusryhmissä niukkenevalla kurssitarjonnalla. Tämä johtaa heikkeneviin tuloksiin ja opiskelijoiden epätasa-arvoon asuinpaikan mukaan. Opiskelijat joutuvat ostamaan oppimateriaalit itse, jolloin sosioekonominen tausta saattaa pahimmillaan estää lukio-opinnot.

Rahoituksen vähentäminen luo uhkia. Ikäluokasta noin 9000 nuorta ei suorita toisen asteen tutkintoa. He ovat suurimmassa vaarassa syrjäytyä kokonaan yhteiskunnasta. Suomessa on jo n. 70 000 alle 30-vuotiasta syrjäytynyttä. Panostamalla koulutukseen ennaltaehkäistään  inhimillistä kärsimystä ja  sosiaali- ja terveysmenojen kasvua. On tehtävä kaikki voitava nuoren pitämiseksi opinnoissa mukana. Ensiarvoisen tärkeää on totuttaminen säännölliseen työn tekemiseen ja ponnisteluun. Yhteisöllisyyden rakentuminen koulussa onnistuu, kun ei liian aikaisin kiirehditä 16-18-vuotiaiden opintojen eriyttämistä.

On varmistettava, että uusi lukio tarjoaa riittävän määrän yleissivistystä. Nuori tarvitsee vuorovaikutustaitoja, empatiakyvyn kehittymistä sekä edelleen nykyisten oppiaineiden tiedolliset ja taidolliset perusteet. Kulttuurien tuntemuksen merkitys kasvaa, kun ihmisten kanssakäyminen rajat ylittäen arkipäiväistyy. Kaikille yhteiset katsomusainekurssit rakentaisivat aitoa ymmärrystä. Taito käsitellä kriittisesti informaatiota ja tietoa on välttämätöntä ja ehto aktiiviselle kansalaisuudelle. Onnistuneet teemakurssit rakentuvat riittävän hyvistä perustiedoista eri oppiaineissa.

Lukion uudet opetussuunnitelmat ovat nyt toista vuotta käytössä. Osa lukiolaisista opiskelee vanhojen OPS:ien mukaan, osa uusien. Ylioppilaskirjoitusten digitalisointi on vasta puolivälissä. Nämä isot rakenteelliset uudistukset muuttavat opettajan työtä. Toisen asteen opettajille ja esimiehille on taattava riittävästi täydennyskoulutusta.  Lukioissa on tehty hartiavoimin työtä uudistusten toteuttamiseksi. Työssäjaksamisen kannalta on nyt välttämätöntä, että tälle työlle annetaan riittävästi aikaa ja arvostusta myös päättäjien taholta. Uusi lukio -hanke tarvitsee tutkittua tietoa uudistuksista, mukaan lukien 28 kokeilulukiosta, jotka ovat toimineet vasta vuoden ajan. Lukioon on myös laadittava laatukriteerit ja huolehdittava niiden noudattamisesta.

Toisen asteen koulutuksen tulee elää ajassa ja vastata muuttuvan yhteiskunnan vaatimuksiin. Jotta opiskelijalle aidosti voidaan taata yksilölliset ja laadukkaat opinpolut uudistusten mukaisesti, tulee viime vuosien syvät koulutusleikkaukset kaukokatseisesti perua. Vain korkean koulutustason avulla pystymme tulevaisuudessakin ylläpitämään kansainvälisesti menestyvää tuotantotoimintaa. Annetaan Suomen  nuorisolle mahdollisuus onnistua.

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN AVUNHUUTO?

Tiistai 18.4.2017 - Tiia-Pauliina Niemi, OAJ Pirkanmaa tiedottaja

Ammatillisen koulutuksen reformi leikkauksineen tulee aiheuttamaan ammatillisen koulutuksen alasajon! Opetustunteja on leikattu järjestelmällisesti vuodesta 2013 ja seuraukset ovat näkyvillä. Tutkintoaloilla ollaan tilanteessa, jossa ei päästä enää opetussuunnitelman vaatimiin tavoitteisiin. Erityisopiskelijoiden sekä ns. ei-koulukuntoisten määrä kasvaa koko ajan. Esimerkiksi Tampereen seudun ammattiopistossa (Tredu) ylitettiin 1000 erityisopiskelijan raja ensimmäisen kerran tänä vuonna.

 Hallituksen rahoitusleikkauksista johtuen voidaan katsoa opiskelijoiden kouluvuoden lyhenevän esim. Tampereen suurimmalla ammatillisen koulutuksen tarjoajalla Tredulla ensi syksystä 60 h / lukuvuosi, eli noin 2.4 viikkoa/vuosi.  Lähiopetuksen vähennystä kokonaisuudessaan vuodesta 2013, on jo 7,2 viikkoa/vuosi. Kolmivuotisen perustutkinnon opiskelijan saama lähiopetusmäärä on vähentynyt 513 h/3v. Tämän lisäksi työssäoppimisen ohjauksen resurssia on selkeästi jouduttu kaventamaan. Opettajille ei ole riittävästi resurssia ohjata opiskelijoita ja työpaikkaohjaajia työpaikoilla oppimistavoitteiden ja tuen tarpeen mukaan. Lähiopetusmäärä ensi syksynä vastaa peruskoulun 5. - 6. lk:n lähiopetusmäärää, eli noin kolmea työllisen työpäivää / vko. Vertailun vuoksi lukiossa lähiopetusta on 30 h / vko. 

 Seinät maksavat liikaa, opiskelijoista saatavista valtionosuuksista merkittävä osa menee esim. Tredulla vuokrakuluihin (n. 17 Milj.). Vaikka Tredu hakisi käytössä olevien tilojen optimaalista käyttöastetta - ja luopuisi osasta tiloistaan - se ei mahdollista kuitenkaan taloudellista hyötyä muuten, kuin ryhtymällä vuokranantajaksi. Perustehtävä ammatillisella toisella asteella on antaa opetusta ja kasvattaa opiskelijat ammattiin, eikä toimia tilavuokraajana. Tredun kiinteistöosakeyhtiön rooli, Tampereen kaupungin tilakeskuksen toimintakyky, palvelujen hinnoittelu sekä pääomavuokran prosentti (joka on korkea) tulisi miettiä uudelleen ja näiden toiminnan heijastuminen Tredun perustehtävään.

 Jokainen kunta Suomessa maksaa ammatillisesta peruskoulutuksesta tietyn summan € / kunta-asukas. Vuonna 2017 esim. Tampereen kaupungin maksuosuus pienenee noin 8,2 miljoonaa euroa! Tätä ammatilliseen koulutukseen budjetoitua rahaa ainakin osittain olisi syytä käyttää toisen asteen ammatilliseen koulutukseen, joka on historiansa pahimmassa kurjuuden tilassa. Mm. Tampere mainostaa itseään opiskeluystävällisenä kaupunkina - nyt olisi mahdollista lunastaa nämä lupaukset! Suurista kaupungeista esim. Helsinki, Lahti ja Oulu ovat tukeneet ammatillista koulutusta merkittävästi enemmän kuin Tampere.

 Uudet ja vanhat valtuutetut, kun teette päätöksiä Tampereen kaupungin seuraavasta budjetista, on kyse arvovalinnasta; annatko ammatillisen koulutuksen viedä Pirkanmaata eteenpäin vai oletko mukana alas ajamassa ammatillista koulutusta ja samalla myös koko Pirkanmaata, joka jo nyt on huonossa tilassa.  Päätökselläsi on merkitystä lähivuosille; Kuinka pitkään ammatillinen koulutus pystyy tuottamaan osaavaa työvoimaa yrityselämän osaajatarpeisiin, ja monenko nuoren on vara syrjäytyä ja jäädä ilman ammattia ja samalla työpaikkaa?

 Saadaanko ammatillisiksi opettajiksi hakeutumaan enää tulevaisuudessa osaavaa opettajakuntaa, jos ammatin kunniallinen hoitaminen tehdään mahdottomaksi, antamatta siihen tarvittavia resursseja? Tämän suuntaisella toimenpiteellä tullaan vaarantamaan yritysten osaajatarpeeseen laadukkaan osaaja-aineksen tuottaminen. Jo nyt ammatillisista opettajista, koko Suomessa 1600 hlöä, on vuoden 2016 aikana joutunut irtisanotuksi ja tälle vuodelle vähennyksiä on tulossa lisää. Pienistä resursseista jaettavaa riittää entistä vähemmälle opettajakunnalle. 

Tampereen seudun ammattiopiston luottamusmiesten puolesta

Jyrki Rantala                               Seppo Laurila

Pääluottamusmies                        Puh.joht.

Tredu                                        Tampereen seudun ammatilliset opettajat ry

Vaikuttamisen aika on nyt

Perjantai 10.2.2017 - Tiia-Pauliina Niemi, OAJ Pirkanmaa tiedottaja

Tiesitkö, että ammatillinen koulutus kokee merkittäviä muutoksia, mikäli viikolla 8 eduskuntaan menevä lakiluonnos toteutuu sellaisenaan?

Nyt on viimeinen hetki meidän jokaisen vaikuttaa lakiluonnokseen niin, että Suomi säilyttää laadukkaan ammatillisen koulutuksen ja että Suomen nuorison koulutuksesta sekä osaamisesta pidetään huoli tulevaisuudessakin.

Yksi laadukkaan koulutuksen merkki on osaamistavoitteiden yhdenvertainen arviointi. Suomessa tämä yhdenvertainen arviointi on tällä hetkellä tehtävään korkeakoulutettujen opettajien eli arvioinnin ammattilaisten vastuulla. Arviointi on opettajan yksi keskeisimmistä työtehtävistä. Opettaja suhteuttaa opiskelijan osaamisen vaadittaviin tavoitteisiin. Nykyisin lopullinen arvosana määräytyy opiskelijalle opettajan ja työelämän edustajan yhteistyön lopputuloksena, jolloin arvioinnin kohteena on oppimisen koko prosessi, osaamistavoitteet ja käytännön työelämän näkökulmat.

Eduskunnalle on tulossa käsittelyyn viikolla 8 lakiluonnos, joka pureutuu voimakkaasti opiskelijan oikeuteen tulla arvioiduksi yhdenvertaisesti arvioinnin ammattilaisen eli opettajan toimesta. Me OAJssa haluamme, että lakiluonnokseen kirjataan koulutuksen järjestäjän puolelta arvioija, pedagogisesti kelpoinen arvioija eli opettaja. Se on erittäin tärkeää opiskelijan oikeusturvan, yhdenvertaisuuden sekä koulutuksen laadun tarkastelun näkökulmista käsin. Arvioinnin tulee olla pitävää eikä se saa perustua talousohjantaan. Uusi lakiluonnos houkuttaa koulutuksen järjestäjää valitsemaan itsensä ja rahoituksen kannalta myönteiset arvioijat, kun 35% koulutuksen rahoituksesta myönnetään koulutuksen järjestäjälle opiskelijoiden suoritusten perusteella. Tällaisessa tilanteessa opiskelija saattaa saada hyväksytyn suorituksen todistukseensa, vaikka osaamistavoitteet eivät ole tulleet suoritetuksi. Uudistuva lakiluonnos vaarantaa siis koulutuksen laadun. Lisäksi nykyisestä poikkeava käytäntö voisi vaarantaa myös työelämään työllistyvien osaajien työelämässä vaadittavien taitojen hallinnan. Millaisiin ongelmiin tällainen käytäntö sitten työelämässä johtaisi? Sitä ei kukaan tiedä.

Uudistettavan lainsäädännön tulee olla yksiselitteisesti tulkittavaa. Lakiluonnoksessa tulisi arvioinnin kohdalla painottaa sanaa opettaja, jotta koulutuksen arvioinnista ei voisi vastata kuka tahansa koulutuksen järjestän edustaja.

OAJ Pirkanmaa on laadukkaan koulutuksen asialla. Laadukas koulutus on koko Suomen mukaan lukien Pirkanmaan tulevaisuus. Laadukasta koulutusta ei ole ilman opettajia ja heidän ammattitaitoaan. Sinun, minun  ja meidän Suomen tulevaisuuden tähden. Vaikuttamisen aika on nyt.