Pelkkä englanti ei riitä - kielivalikoiman kaventaminen on raju säästökeino
Jokainen varmasti tunnistaa kielen oppimisen hyödyt. Valtaosa näkee vieraan kielen osaamisen kuitenkin vain käytännön taitona, joka auttaa lomamatkalla tai arkipäiväisissä vuorovaikutustilanteissa. Tämä on omiaan vääristämään kielen oppimisen todellista merkitystä. Uuden kielen oppiminen ei suinkaan sekoita muistia - vaan oikeastaan juuri päinvastoin! Useamman kielen opiskelu parantaa kognitiivisia taitoja, kehittää kielikorvaa, oppimiskykyä ja -tekniikoita, sekä yleensäkin avaa näköaloja eri kielten ja kulttuurien ymmärtämiseen.
Muun kuin englannin kielen osaajien tarve on työmarkkinoilla huutava. Eurooppalaisten kielten osalta se tulee kasvamaan vielä entisestään Euroopan yhteistyön tiivistymisen myötä. Vähänkään maailmanpolitiikkaa ja -taloutta seuranneet oivaltavat, että myös esimerkiksi kiinan osaajille olisi kova kysyntä. Suomessa ei ole varaa hukkua englantia puhuvaan miljardimassaan, vaan omaa ääntä tulisi saada maailmalla kuulumaan mahdollisimman monella kielellä.
Peruskoulujen kielivalikoima tuntuu kuitenkin kaventuvan vuosi vuodelta. Tiukentuvassa taloustilanteessa kunnat näkevät valinnaiskielet kenties helppona säästökohteena. Useiden pirkanmaalaisten opettajien näkemyksen mukaan vieraiden kielten opiskelu on vähentynyt viime vuosina huolestuttavasti. Tämän voi nähdä suoraan Pirkanmaan kuntien kielivalikoimasta. Tampere loistaa suurimpana kuntana kielivalikoiman monipuolisuudella; vaihtoehtoja ensimmäisellä luokalla alkavaksi A1-kieleksi on jopa seitsemän. Naapurikunnissa puolestaan saattaa tarjolla olla vain englannin kieltä.
Kielivalikoiman laajuuden lisäksi myös kolmannella tai neljännellä luokalla alkavien A2-valinnaiskielten ryhmäkoko vaihtelee kunnittain. Toisissa kunnissa valinnaisen kielen ryhmä saattaa toteutua seitsemän oppilaan ryhmälle, kun taas toisissa valinnaiskieli toteutuu vain, mikäli sen on valinnut kuusitoista oppilasta. Tuo oppilasmäärä saattaa pienemmissä kouluissa olla koko kyseisen ikäluokan koko. Tämä asettaa lapset ja nuoret täysin eriarvoiseen asemaan riippuen siitä, missä kunnassa he asuvat.
Kielivarannon kaventaminen on lyhytnäköistä politiikkaa, joka näyttäytyy tulevaisuuden osaamisessa. Millainen on oman kuntasi kielivalikoima? Ota selvää, ota asia puheeksi opekokouksessa, huoltajana kotiväenillassa tai tiedustele asiaa tutulta kuntapäättäjältä! Yhdessä voimme varmistaa, että jokaisella lapsella ja nuorella on mahdollisuus avartaa maailmaansa kieliä oppimalla!
Mari Äijälä, YSI-jaoksen puheenjohtaja, luokanopettaja, pääluottamusedustaja
Tomi Nieminen, YSI-jaoksen jäsen, kielten lehtori, luottamusedustaja
Minna Houhala, YSI-jaoksen jäsen, kielten lehtori