YSIn perjantaiblogi

Blogikirjoitus: YSI-jaos

Kai Järvinen

Taloudelliset säästöt ja opetuksen laadun vaarantuminen

Suomen kuntatalouden heikkenevä tilanne saattaa paikallisen päätöksenteon haastavaan tilanteeseen. Sivistyksen osuus kuntien budjetista on 60 prosentin paikkeilla ja siksi sen on haastavaa pysytellä turvassa säästöjen ulkopuolella. Syksy on jo varsin tiivistä talousarviovalmistelun aikaa ja siksi yhdistyksissä riittää seurattavaa.

Nokialla lukuvuosi 2024 alkoi lievänä shokkina, kun opettajille yllättäen kerrottiin säästötoimiin perustuvasta sijaiskiellosta. Ohjeistuksen mukaan lyhytaikaiset 1-3 päivän sijaisuudet hoidettaisiin koulun omilla opettajilla, oman työn ohessa. Poissaolijoita alettiinkin sijaistamaan otoilu-periaatteella. Paikallislehdessä oli johtavan rehtorin ajatuksia siitä, miten vaivatonta on paikata poissaolevaa opettajaa koulussa vaikkapa koulunkäynninohjaajilla. OAJ:n toimisto otti ripeästi ja napakasti kantaa sijaiskieltoaiheeseen kehittämispäällikkö Niku Tuomiston lehtijutulla. Tämä järjestön ulostulo palveli varmasti laajemminkin saman asian äärellä painivia kuntia.

Asia paisui entisestään uutisointeihin Helsingin Sanomissa, Aamulehdessä sekä Ylen verkkosivuilla. Allekirjoittanut oli jo ollut yhteydessä lautakunnan puheenjohtajaan ja menettely oli hänelle täysin vieras. Valmistelimme yhdistyksen hallituksessa kirjettä lähestyvään lautakunnan kokoukseen. Nostimme esiin seuraavia huomioita tilanteen tiimoilta.

Kahdesta opetusryhmästä vastatessaan opettaja ei pysty antamaan riittävän pätevää opetusta ja täyttämään opetussuunnitelman velvoitteita. Opetusryhmissä on yhä kasvava määrä oppimisen tuen oppilaita, joiden edellytykset oppia perusopetusryhmässä ovat jo entuudestaankin riittävän haasteellisia.

Moneenkin oppiaineeseen liittyy opsin mukaista työskentelyä vaarallisilla aineilla tai kalliilla laitteilla. Näitä töitä opettajan olisi uudessa otoilu-tilanteessa välttämätöntä jättää pois. Oppilaalla on kuitenkin lain mukaan oikeus opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen jokaisena koulupäivänä. On selvää, että jos yksi ja sama opettaja liikkuu kahden opetusryhmän välillä, niin tuo lain mukainen vaatimus muodostuu todella haasteelliseksi.

Nostimme esille huolen työrauhasta. On ilmeistä, että oppilaat käyttävät valvonnan puutteen hyväkseen tekemällä oppituntiin kuulumattomia asioita. Luokassa oleva omaisuus ja salassa pidettävät tavarat voivat olla myös alttiina. Monissa yksiköissä on isoja opetusryhmiä sekä isoja yhteisopettajuusluokkia, joissa työrauhan eteen piisaa työtä jo muutenkin.

Lautakunta totesi kokouksessaan, että mitään kielteistä päätöstä sijaisten ottamisen suhteen ei ole tehty eikä tehdä. Sijaiskielto päättyi, mutta saatu mainehaitta jää nähtäväksi. OAJ Pirkanmaan puheenjohtaja antoi arvokkaan tuen prosessin vaiheissa.

Vielä toiseen aiheeseen. Sivistyslautakunnan talousarviota koskeva kokousmateriaali tulee näin syksyllä varsin pikaisella aikataululla. Reagointiaikaa esitykseen ei jää lopulta montaakaan päivää. Lautakunnan kokousajankohdat olisi hyvä huomioida etukäteen paikallisyhdistyksen kokouspäiviä päätettäessä.

Laadimme vaikuttamiseen muutaman kärjen. Kiinnitimme päättäjien huomiota etenkin siihen, että suurentuneet ryhmäkoot lisäävät opettajien työkuormitusta ja vaarantavat erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden yhdenvertaisen tuen. Tämä leikkaus koskettaa erityisesti heikoimmassa asemassa olevia oppilaita, jotka tarvitsevat oppimisen tueksi pienempiä ryhmiä ja henkilökohtaisempaa ohjausta.

Elokuussa 2025 voimaan astuva oppimisen ja koulunkäynnin tuen uudistettu lainsäädäntö sekä alakoulun tuntijaon laajennus edellyttävät, että resursseja kohdennetaan erityisesti oppimisen tukitoimiin. Näiden muutosten vaikutuksia ei kuitenkaan ollut huomioitu riittävästi talousarviossa. Tuntikehyksen pieneneminen saattaa vaikeuttaa lain edellyttämän tuen toteutumista, erityisesti kun ohjeistus resurssien kohdentamiseen saadaan opetushallitukselta vasta keväällä.

Talousarviovaikuttaminen on syksyn 2024 osalta vielä kesken. OAJ:n puheenjohtajan Katarina Murron sanoin: ” Kasvatukselle ja koulutukselle on ennen kaikkea varmistettava riittävä rahoitus, ryhmäkokoja on pienennettävä, opetusalan johtamiselle on varattava aikaa, oppilaille on annettava riittävästi tukea ja tilojen on oltava terveellisiä ja turvallisia. Kyse on lopulta aika yksinkertaisista asioista.”