Alueasiantuntijan perjantaiblogi: Palautumisen palikoita

Palautumisen palikoita

Kesä on koittanut, ja lukuvuosi joko saatu päätökseen tai päättymässä näinä päivinä ympäri oppilaitoksia. Varhaiskasvatuksenkin osalta lomakausi on jo käynnissä. On aika siirtää mieli kesälaitumille ja keskittyä palautumiseen. Palautuminen merkitsee yksinkertaistaen sitä, että annamme kehollemme ja mielellemme niiden tarvitsemaa aikaa elpyä ja virkistäytyä aktiivisen tekemisen ja kuormittumisen jälkeen. Työstä ja siihen liittyvistä tehtävistä, jotka ovat täyttäneet arkeamme ja ajatuksiamme, voidaan nyt hetkeksi irrottautua. Kuinka sitten palautuminen oikein tapahtuu ja millaisista palikoista elpyminen koostuu? Kirjallisuudesta tiedämme keskeisten palautumisen ja elpymisen prosessien liittyvän:

Työstä irrottautumiseen: kokemus olla psyykkisesti irti työstä, eli työasiat eivät pyöri mielessä jatkuvasti, ja vapaa-aika on muuta kuin työhön liittyviä ajatuksia.

Rentoutumiseen: vähäinen ponnistelu elpymisen aikana vähentää virittymistasoa ja laskee stressitasoa. Toisinaan on siis oikein olla vaan!

Omaehtoisuuteen: asioiden tekeminen omasta halusta, omalla tavalla ja omaan tahtiin. Palautumistamme tukee, kun voimme itse määritellä tekemistämme.

Taitojen hallintaan: vapaa-ajan kokemukset, joissa voimme kokea itsemme päteväksi ja käyttää joitakin hallitsemiamme taitoja, tai sitten opetella ja hankkia uusia taitoja. Kontrollin tunne lisää yksilön pätevyyden tuntemuksia.

Merkityksellisyyteen: itselle merkityksellisien asioiden tekeminen lisää hyvinvointiamme ja auttaa elpymistä. Kuunnellaan siis itseämme ja tehdään asioita, jotka koemme tärkeiksi.

Yhteenkuuluvuuteen: sopiva määrä sosiaalisuutta lisää kokemustamme kuulua johonkin ja olla osa jotakin. On hyvä, jos voimme identifioitua johonkin ryhmään työmme ulkopuolella.

Mutta muistetaan, ettei palautumista tarvitse suorittaa. Nautitaan siis kesästä mahdollisuuksien mukaan suorittamatta ja eläen hetkissä!

Palauttavaa kesää toivottaen alueasiantuntija Jussi Savolainen