Ryhmäkoolla on merkitystä

Torstai 1.12.2016 - Matti Helimo, puheenjohtaja, OAJ Pirkanmaa

Keskustelussa ryhmäkoon merkityksestä oppimiseen on paljon yhteistä keskusteluun ilmastonmuutoksesta. Samaan tapaan kuin jälkimmäisen on USA:ssa kerrottu olevan kiinalaisten salajuoni, löytyy Suomesta näkemyksiä, joiden mukaan pienemmät opetusryhmät ovat vain OAJ:n salajuoni osana edunvalvontaa.

Suomen kasvatustieteellisen seuran julkaisusarjan teos, Luokkakoko, nosti hiljattain jälleen esiin ryhmäkoon merkityksen oppimistuloksiin. Opetusalalla pyöriteltiin päitä, kun niin Aamulehti kuin Opetushallituskin vetivät kritiikittömästi mutkia suoriksi otsikoinneissaan. Lukija sai uutisoinnista mielikuvan, että ryhmäkoolla ei ole myönteisiä vaikutuksia oppimistuloksiin. Kyseisessä tutkimuksessa tarkasteltiin mm. suuressa opetusryhmässä valikoitunutta joukkoa oppilaita, jotka olivat valinneet ylimääräisen vieraan kielen tai musiikkipainotuksen.  Pienemmässä ryhmässä puolestaan oli oppilaita, joiden joukossa oli tehostetun tai erityisen tuen päätöksen saaneita. Maalaisjärjellä jo on pääteltävissä, että tässä tapauksessa valikoituneen suuremman ryhmän oppimistulokset ovat paremmat. Osaavat rehtorimme sijoittavat lähes poikkeuksetta – resurssien mukaan – pienempiin ryhmiin oppilaita, joilla on suurempi tuen tarve. Näin ollen pienemmissä ryhmissä ei välttämättä ole mahdollista päästä yhtä hyviin oppimistuloksiin. Niissä voidaan merkittävästi kuitenkin auttaa heikoimmassa asemassa olevien lasten mahdollisuuksia edetä elämässä ja opin tiellä. 

Tutkittaessa ryhmäkoon vaikutusta, tulee alkutilanteessa ryhmät muodostaa täysin sattumanvaraisesti pienempiin ja suurempiin. Näin muodostettujen ryhmien oppilaiden kehitystä pitäisi voida seurata pitkällä aikavälillä. Näistä lähtökohdista tehtyjen tutkimusten (esim. Ruotsista 2010-luvulla)  näytöt  ryhmäkoon merkityksestä lapsen elämään, aikuisikään saakka, ovat kiistattomia. Erityisesti pienemmästä ryhmästä hyötyvät ne lapset, jotka ovat syystä tai toisesta putoamassa kärryiltä. Sukupuolten vertailussa poikien oppimistulosten heikkeneminen korostuu suurissa luokissa. Sama tilanne on temperamentiltaan ujoilla lapsilla.  Näitä johtopäätöksiä korostettiin v. 2015 ilmestyneessä Opetus- ja kulttuuriministeriön teettämässä Tulevaisuuden peruskoulu –raportissa.

Perusopetuksen ja lukion uudet opetussuunnitelmat korostavat yksilöllistä opetusta. Tavoite katoaa kauas horisonttiin kasvavissa ryhmissä.  Tilojen sisäilma heikkenee, melutaso nousee, mahdollisuus käyttää monipuolisia opetusmenetelmiä vähenee. Nykyään on tavallista, että suurissa ryhmissä on useita erityisen tuen piirissä olevia oppilaita. He eivät saa tarvitsemaansa pedagogista tukea, koska opettajan aika ja voimavarat loppuvat.

OAJ Pirkanmaan pääluottamusmieskyselyn mukaan alueemme kuntien oppilaat ovat ryhmäkoon suhteen kaikkea muuta kuin tasa-arvoisessa asemassa perusopetuksessa ja lukioissa. Erot kuntien välillä ovat hälyttäviä ja eikä koulutuksellinen tasa-arvo toteudu. Tarkasteltaessa keskimääräistä ryhmäkokoa ala- ja yläluokilla, kuntien välillä on jopa 10 oppilaan ero, eivätkä 32 oppilaan ryhmät ole harvinaisia.

Kuten ilmastonmuutoksen torjunnassa, niin myös ryhmäkokojen kanssa on todellisuudessa kyse rahasta. Satsaamalla koulutukseen, kasvatukseen ja tutkimukseen investoimme tulevaisuuteen.

faktalaatikko:

-opetusryhmien suositeltava enimmäiskoko perusopetuksessa on 20-25 oppilasta (Perusopetuksen laatukriteerit, OKM)

-yli 5000 oppilasta opiskelee yli 30 oppilaan ryhmissä perusopetuksessa

- OAJ: Yli puolet Suomen kunnista kasvattaa ryhmäkokoja tänä lukuvuonna

-Pohjoismaissa ja Virossa Suomea pienemmät ryhmäkoot OECD:n v. 2013 tutkimuksessa ( Suomi alakoulu 19,7  ja yläkoulu 16,46)

-Pirkanmaalla lv.2015-2016 ryhmäkoot keskimäärin  alakouluissa 14,5 – 24 oppilasta, yläkouluissa 16 – 26 oppilasta  ja lukioissa 14 – 27,1 -maksimiryhmäkoot alakoulu: Pirkanmaalla 17 - 32, yläkoulu: 19 – 32, lukio: 24  – 45 opiskelijaa  (OAJ Pirkanmaan kysely pääluottamusmiehille, vastaukset 13 kunnasta)

OAJ:lla ei ole lakkohalukkuutta

Lauantai 16.1.2016 - Matti Helimo, OAJ Pirkanmaa pj.

Lännen Median laajan työmarkkinakyselyn jälkimainingeissa oli AL:ssä 14.1. otsikko: ”Sivistystyönantajat: OAJ:n lakkohalu hämmästyttää”. Tästä saattoi saada käsityksen, että Opetusalan Ammattijärjestöllä olisi halukkuutta lakkoon. Näin ei todellakaan ole, vaan OAJ:llä on mitä suurimmassa määrin halu sopia. Se ei kuitenkaan voi hyväksyä epäoikeudenmukaista ratkaisua, joka maksattaisi laskun matalapalkkaisilla naisilla ja rajaisi vapaata sopimisoikeutta. Kaiken kaikkiaankin hallituksen kilpailukykypaketistaan saamista, kolmikannan ulkopuolisista, lausunnoista 62% oli kielteisiä tai kriittisiä ja 7% positiivisia. Huomionarvoista on myös, että v.2015 julkisen sektorin palkkasumma pieneni samalla kuin yksityisen kasvoi.

Sivistystyönantajien toimitusjohtaja Teemu Hassinen totesi: ”Pakkolakien vaikutukset eivät kohdistuisi juuri lainkaan järjestön jäseniin.” Tosiasiassa esim. vuosilomien lyhentäminen koskisi OAJ:n jäsenryhmistä rehtoreita, päiväkodinjohtajia, lastentarhanopettajia ja eräitä ammatillisen koulutuksen opettajaryhmiä. Pidemmillä vuosilomilla työnantaja on aikanaan ostanut yksityistä sektoria matalammat palkankorotukset. Sairausajan palkan leikkaaminen vaikuttaisi merkittävästi juuri opetusalalla. Opettajan ammatissa etätyö ei juurikaan ole mahdollista ja taudit tarttuvat lasten kanssa työskennellessä. Monet päiväkodit, koulut ja oppilaitokset ovat lisäksi home- tai sisäilmaongelmien vuoksi jo työympäristöinä sairastuttavia.

Sivistystyönantajat perää OAJ:lta ratkaisuehdotuksia. OAJ on pyrkinyt aktiivisesti hakemaan neuvotteluratkaisua. Järjestö julkaisi myös syksyn aikana neljä erillistä normienpurkuesitystä opetusalalle. Tavoitteena kohdentaa vähenevät resurssit tärkeimpiin asioihin eli kasvatukseen ja opetukseen.

Hassinen on oikeassa siinä, että toimet ovat Suomen tilanteen vakavuuden takia välttämättömiä. Lakkoja ei todellakaan tarvita, vaan yhteistyötä ja sopimista. Hallituksen pakkolakiesitykset sisältävät lähes yksinomaan EK:n tavoitteita ja Sivistystyönantajat on EK:n jäsenliitto. Pakkolakiesitysten pois vetäminen palauttaisi aidon neuvotteluasetelman ja merkittävästi parantaisi mahdollisuuksia yhteiskuntasopimukseen pääsemiseksi.